Kotimaa

Rantaradan korvaajaksi kaavaillaan Lohjan kautta kulkevaa oikorataa –tunnissa töihin Turkuun

Junamatka Kupittaalta Pasilaan lyhenisi oikoradan myötä tunnilla. Yrityselämä hyötyisi, sanoo tutkija.

Turku

Huonokuntoisen ja häiriöille herkän Rantaradan korvaajaksi kaavaillaan Lohjan kautta kulkevaa oikorataa. Se lyhentäisi Turun ja Helsingin välistä junamatkaa 40 kilometrillä ja jopa kolmella vartilla.

Oikoradan kustannusarvio on huikeat kaksi miljardia euroa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Länsimetron kustannukset ovat noin miljardi euroa. Saman verran on arvioitu maksavan Pisararadan, jota suunnitellaan Helsingin alle.

Torstaina julkaistun tutkimuksen mukaan oikorata maksaisi itsensä takaisin 20 vuodessa. Taloustieteen professorin Hannu Piekkolan tekemä tutkimus esittää, että perinteisten hyötyjen lisäksi juna toisi vuosittain kymmenien miljoonien eurojen hyödyt työmarkkinoille. Tutkimuksessa on mitattu työntekijöiden liikkuvuuden vaikutuksia.

”Perinteisen kustannushyötylaskelman tuomat säästöt ovat vain 32 miljoonaa euroa vuosittain. Niin mitättömällä summalla ei voida käynnistää näin isoa hanketta”, Piekkola painottaa.

Perinteiset kustannushyödyt lasketaan matka-aikojen tuomien säästöjen sekä muun ­muassa hiilidioksidipäästöjen vähenemisen perusteella. Uuden oikoradan myötä matkustajamäärän arvioidaan kasvavan 40 prosentilla noin miljoonaan matkaan vuodessa.

Liikennevirasto julkaisi viime kuussa selvityksen oikoradan vaikutuksista. Suurimmat hyödyt tulisivat Lohjan ja Salon seuduille, siitä ilmenee. Alue tiivistyisi yhdeksi talous- ja työssäkäyntialueeksi, mikä hyödyttäisi yritystoimintaa.

Virasto kuitenkin myönsi, että liikennetaloudellisesti ratainvestoinnin kannattavuus ei ole yksiselitteinen.

Piekkola on nyt laskenut yritystoiminnalle koituvia aineettomia ja inhimillisiä hyötyjä, joita syntyy liikkuvamman työvoiman ja työpaikanvaihtojen myötä. Hän on käynyt läpi muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton työntekijäaineistoja.

”Lähtökohtanani oli tutkia, mitä vaikutuksia pitkän matkan työmatkaliikenteellä on työvoiman liikkuvuuteen. Sillä onkin merkittävä vaikutus. Varsinaisia työpaikanvaihtoja tehtäisiin vuosittain muutamia satoja, mutta niiden strateginen merkitys olisi suuri”, Piekkola toteaa.

Tutkimuksen mukaan työpaikkaliikkuvuus Turusta Helsinkiin lisääntyisi yli 50 prosentilla. Helsingistä Turkuun liikkuvuus kaksinkertaistuisi. Suurin osa hyödyistä, eli 90 prosenttia, tulee uusista työtehtävistä Helsingissä.

Työpaikat tuottavat Piekkolan arvion mukaan jopa 50 miljoonaa euroa vuodessa. Kun mukaan lasketaan perinteiset hyödyt, uusi yhteys rahoittaisi itsensä 20 vuodessa.

“Tämä on varovainen arvio, sillä suuret investoinnit liikenneyhteyksiin saavat useimmiten aikaan myös ennakoimattomia lisähyötyjä. Päälle tulevat niin väestönkasvun tuomat kerrannaisvaikutukset kuin vaikkapa tonttihintojen nousu Turun Kupittaalla.”

Tutkimuksen tilasi Turun kauppakamari.

”Oikorata helpottaa liikenteellisesti useita asioita, mutta sillä on myös selkeä vaikutus kansantalouteen ja kilpailukykyyn”, sanoo kauppakamarin johtaja Jarkko Heinonen.

Turku–Helsinki-välin matkustajamäärä on vähentynyt viime aikoina. Linja-autoliikenne taas on lisääntynyt. Heinonen painottaa, että oikorata ei kilpaile esimerkiksi Onnibussin kanssa.

”Ennen kaikkea rata kisaa työmatkalaisista, jotka tekevät matkansa autolla. Arviolta 70 prosenttia heistä siirtyisi nopeamman yhteyden myötä junamatkustajiksi. Lisäksi junat saavat uutta asiakaskuntaa pendelöinnin kasvun myötä”, Heinonen sanoo.

Helsinkiläinen Timo Pellinen matkustaa Turkuun kolmesti viikossa. Tiistaina aamulla hän oli liikkeellä junalla, mutta yleensä hän valitsee auton mukavuuden ja vaivattomuuden takia.

”Nopeamman junayhteyden matka-aikaan pitää tietenkin laskea myös siirtymiset molemmissa päissä asemalla ja asemalta. Sen takia uskon, että osa käyttää autoa vastedeskin juuri sen mukavuuden takia”, Pellinen arvelee.

Liikennevirasto, Turun kauppakamari sekä alueen kaupungit toivovat hallitukselta vihreää valoa ratayhteyden yleissuunnitelman laatimiselle. Suunnitelman kustannukset olisivat noin 40 miljoonaa euroa.

Professori Piekkola painottaa hankkeen hyötyjä kansantaloudelle.

”Ruotsissa investoidaan lähivuosina moninkertaisesti Suomeen verrattuna. Tällainen yrityselämää tukeva hanke on parasta mahdollista elvytystä”, Piekkola toteaa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Rantarata siirtyisi paikallisliikenteen käyttöön

 Turku–Helsinki-rata on kulkenut Karjaan kautta yli sadan vuoden ajan. Peruskorjaus valmistui vuonna 1995, mutta radan kunto on huono.

 Uusi rata olisi valmis 2020-luvulla. Kustannusarvio on 1,5–2 miljardia euroa. Yhteyteen kuuluisi Salosta Lohjan kautta Helsinkiin kulkeva rata, Espoon kaupunkirata ja toinen raide Salo–Turku-välille. Vanha rantarata jäisi lähiliikenteelle.

 VR aloittaa maaliskuussa vuoron, jolla Turusta pääsee Helsinkiin tunnissa ja 38 minuutissa. Se pysähtyy vain Kupittaalla ja Pasilassa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • rautatiet
  • Investoinnit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    3. 3

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    4. 4

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    5. 5

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    6. 6

      Mielenosoittajat vaiensivat rasistijohtaja Richard Spencerin puheen Floridassa

    7. 7

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    8. 8

      Kuusta löytyi luola, mikä voi kiihdyttää Maan kiertolaisen asuttamista

    9. 9

      Brittimedia: Pääministeri May joutui vetoamaan EU-johtajiin säilyttääkseen kasvonsa brexitin kanssa

    10. 10

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    7. 7

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    8. 8

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    9. 9

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    10. 10

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää