Kotimaa

Opintotukiselvittäjä ehdottaa: Työttömälle oikeus jättää opintolaina lyhentämättä

SYL:n mielestä ehdotus monimutkaistaisi tukijärjestelmää entisestään.

Opintotukisäästöistä esityksen tehnyt professori Roope Uusitalo ehdottaa, että opintolainaan rakennettaisiin takaisinmaksuturva. Uusitalon mukaan se olisi eräänlainen vakuutus siltä varalta, että opiskelija ei työllistyisikään.

Uusitalo luovutti esityksensä opintotuen säästöistä kaksi viikkoa sitten opetus- ja kulttuuriministeriölle. Hän täydentää esitystään saamansa palautteen perusteella maanantaina julkaistussa blogikirjoituksessa, joka ilmestyi lyhennettynä myös Kauppalehdessä.

Uusitalo hahmottelee mallia, jossa opintolaina jaettaisiin peruslainaan ja lisälainaan. Peruslainasta tehtäisiin opiskelijan näkökulmasta mahdollisimman turvallinen vaihtoehto, jossa olisi takaisinmaksuturva.

Uusitalon mukaan mallia voisi ottaa Ruotsissa vuoteen 2001 asti käytössä olleesta lainan takaisinmaksuturvasta.

Lainaa pitäisi lyhentää esimerkiksi korkeintaan neljällä prosentilla vuosituloista.

”Ehkä tuloissa voisi olla vielä joku alaraja, jonka alittavilla tuloilla lainaa ei tarvitsisi lyhentää”, Uusitalo kirjoittaa.

Jos laina ei tällä hitaalla tahdilla tulisi maksetuksi esimerkiksi 20 vuodessa, valtio kuittaisi loppusaldon. Jos kunnolla palkattua työtä ei löytyisi, lainaakaan ei tarvitsisi lyhentää.

Ruotsissa järjestelmä on muuttunut, mutta Uusitalon mukaan siellä on edelleen mahdollista hakea lyhennysaikatauluun helpotusta pienten tulojen takia ja saada loppulaina anteeksi, jos sitä on vielä 67-vuotiaana.

Tällainen ”vakuutus” maksaisi valtiolle. Uusitalo ottaisi rahat pienentämällä vielä lisää opintolainahyvitystä, jota valtio nykyisin maksaa määräajassa valmistuville. Kela voi lyhentää lainaa nykyisin 40 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä.

Uusitalo ehdotti alkuperäisessä esityksessään, että hyvitys leikattaisiin 30 prosenttiin. Hän ei halunnut lähteä HS:n kysyessä arvioimaan, mikä hyvityksen taso voisi olla silloin, jos lainalla olisi myös takaisinmaksuturva.

”Toinen vaihtoehto lainavakuutuksen rahoittamiseksi olisi pienentää opintorahaa hiukan ehdotettua enemmän, mutta tämä vaihtoehto ei taida olla kovin suosittu”, Uusitalo kirjoittaa blogissaan.

Uusitalo listaa saman tien myös takaisinmaksuturvan huonoja puolia. Ne, joiden työllistyminen ei sujuisikaan valmistumisen jälkeen helposti ja joiden opintolainat jäisivät osittain maksamatta, saisivat käytännössä ”lisäveron”, jos lainan takaisinmaksu riippuisi tuloista. Toisin sanoen heillä ei olisi kannustimia työllistyä esimerkiksi johonkin tilapäiseen, heikommin palkattuun työhön, jos kunnollista työpaikkaa ei heti irtoaisikaan.

Toinen huono puoli on tällaisen tuloista riippuvan elementin vaatima lisäbyrokratia.

”Tulot pitäisi jotenkin raportoida pankeille, jotta lainanmaksuaikataulua voitaisiin tulojen mukaan säätää”, Uusitalo kirjoittaa.

Uusitalo sanoo jättäneensä hallinnollisten hankaluuksien ja marginaaliverojen kasvun vuoksi takaisinmaksuturvan pois kaksi viikkoa sitten jättämästään uudistusehdotuksesta.

Jos opintolaina jaettaisiin kahtia peruslainaan ja lisälainaan, peruslaina voisi Uusitalon mukaan olla automaattinen, ellei siitä kieltäytyisi aktiivisesti.

Uusitalo korostaa sitä, että opiskelijoiden kokema epävarmuuden tunne ei vastaa sitä, että epävarmuus oikeasti olisi kasvanut. Korkea-asteen suorittaneiden työllisyys on hyvä, samoin palkkataso. Myöskään epätyypillisten työsuhteiden määrä ei ole lisääntynyt niin paljon kuin aiheeseen liittyvä keskustelu antaa olettaa.

Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen ei innostu Uusitalon täsmennyksistä.

”Tämä monimutkaistaisi järjestelmää entisestään. Tarvittaisiin kaksi erillistä opintolainalainsäädäntöä”, Koponen sanoo.

Koponen pitää ristiriitaisena sitä, että takaisinmaksuturvan luomiseksi Uusitalo olisi valmis leikkaamaan Kelan maksaman opintolainahyvityksen tasoa. Koposen mukaan lainaosuuden kasvattamista on perusteltu nimenomaan sillä, että laina on opiskelijalle edullista hyvityksen takia.

SYL:n vastaehdotuksena opintotukijärjestelmän remontoimiseksi on mennä pitkällä aikavälillä kohti perustuloa.

Alla oleva HS:n laskuri kertoo, kuinka paljon valtio tukee korkeakouluopintoja esitetyn uudistuksen jälkeen – ja mikä on ero nykyisiin tukiin.Syötä laskuriin tieto siitä, kauanko aiot opiskella. Laskuri näyttää, paljonko kaikkiaan saat opintorahaa ja asumislisää ja kuinka paljon voit enimmillään nostaa opintolainaa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Opintoraha pienenisi, lainamäärä kasvaisi

 Opintotukeen tehtävistä säästöistä päätettiin hallitusneuvotteluissa.

 Roope Uusitalo esitti kaksi viikkoa sitten, että säästöt tehtäisiin pienentämällä korkeakouluopiskelijan suoraa tukea eli opintorahaa yli 80 euroa kuukaudessa.

 Lisäksi tukikuukausia vähennettäisiin ja lainahyvitystä leikattaisiin.

 Opintolainan paino sen sijaan kasvaisi, sillä sitä voisi nostaa nykyisen 400 euron sijaan 650 euroa kuukaudessa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Opintotuki
  • Koulutus
  • Sipilän hallitus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    2. 2

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    3. 3

      Kokoomuksen suosio kasvaa, keskustan alamäki jyrkkenee – myös vihreiden ennätyssuosio hiipuu

    4. 4

      Valeruokamyrkytykset vaivaavat Espanjaa: Poliisi tunnistanut jopa 800 huijauksesta epäiltyä brittituristia

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Suomessa myytävä jugurtti ja limsa eivät ole yhtä hedelmäisiä kuin Italiassa ja ikoninen tee on aromikkaampaa Britanniassa – Suomalaisten maku on tällainen, perustelevat yritykset

    7. 7

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    8. 8

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    9. 9

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    10. 10

      Miksi pieneen palkkaan tyytyvät työntekijät kannattelevat kuolevia firmoja? Ay-johtaja Ann Selin nostaisi palkkoja, vaikka yritykset kaatuisivat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    5. 5

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    6. 6

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    7. 7

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    8. 8

      Nyt puhuu Ensitreffit alttarilla -asiantuntija, joka myöntää mokanneensa eikä usko sen oikean löytämiseen: Miksi täydellisten parien muodostaminen on niin vaikeaa?

    9. 9

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    10. 10

      20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    10. 10

      ”Ideologisesti työtön” Ossi Nyman kuuli tukiensa katkaisemisesta Hesarista ja sai haastattelustaan palautevyöryn – ”Ei voi sanoa ääneen, että on tyytyväinen työttömänä”

    11. Näytä lisää