Kotimaa

Kirjakielen isä jätti valtavan sanaperinnön – mutta laahitseminen ja nenäsilmät eivät menestyneet

Mikael Agricola toi kirjakieleen valtavan määrän sanastoa. Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajat ovat olleet sen jäljillä vuosikymmeniä. HS:n visassa pääsee tulkitsemaan Mikael Agricolan tekstejä.


Mikael Agricola muistetaan suomen kirjakielen luojana. Panos oli niin merkittävä, että liput nousevat lauantaina salkoon vielä 459 vuotta Agricolan kuoleman jälkeen.

Kirjakieli on kuitenkin muuttunut Agricolan ajoista silmin nähden. Sanoja kirjoitetaan eri tavalla, ja monet vanhat lauserakenteet tuntuvat kummallisilta. Lisäksi useita sanoja on poistunut käytöstä.

Mitä Agricolan ajoista on oikeastaan jäänyt jäljelle?

Helsingin Hakaniemessä sijaitsee Kotimaisten kielten keskus. Siellä pitää majaansa myös Vanhan kirjasuomen sanakirjan kuusihenkinen toimitus.

Vuosien 1543–1810 teksteihin pureutuvan sanakirjan valmistelu alkoi 1950-luvun lopulla. Urakasta kertoo jotain se, että a:sta i:hin ulottuva osa ilmestyi vuonna 1985 ja j–k-alkuiset sanat sisältävä vuonna 1994. Valmistumistavoite on 2030-luvun lopulla. Silloin teoksessa pitäisi olla noin 80 000 sana-artikkelia.

Mikael Agricolan merkitys näkyy sanakirjassa enemmän kuin kenenkään toisen. Vanhan kirjasuomen sanakirjan sanoista noin joka seitsemäs on esiintynyt ensi kertaa Agricolalla.

”Agricola on aina lähtökohta, eräänlainen nollapiste”, kertoo päätoimittaja Pirkko Kuutti, joka on johtanut sanakirjan toimitustyötä vuodesta 2012.

Hän on ollut aiemmin toimittajana myös Suomen murteiden sanakirjassa ja Kielitoimiston sanakirjan edeltäjässä Suomen kielen perussanakirjassa.

Agricola ei ainoastaan kehittänyt kirjoitusjärjestelmää vaan myös toi kirjakieleen valtavasti sanoja.

Kirkon ja hallinnon tarpeisiin oli kehitettävä suomenkielisiä ilmaisuja varsinkin abstrakteille käsitteille ja termeille. Tuolta ajalta periytyvät muun muassa sanat hallitsija, karkausvuosi, raskasmielinen ja vastoinkäyminen (jotka on kirjoitettu tässä nykysuomen mukaisesti).

Konstit olivat monet. Sanoja syntyi käännöslainoina ja murteiden pohjalta. Luotiin uusia yhdyssanoja ja johdoksia. Samoja keinoja käytettiin myös 1800- ja 1900-luvuilla, kun suomen kirjakielessä koettiin toinen merkittävä uudissanojen rysäys.

Joidenkin arvioiden mukaan Agricolan itsensä keksimistä sanoista olisi yhä käytössä noin 60 prosenttia. Pirkko Kuutin mukaan on kuitenkin hyvin vaikea sanoa, mitkä sanat ovat Agricolan luomuksia ja mitkä hän on vain tuonut kirjakieleen.

”Osaakohan tähän kysymykseen vastata kukaan.”

Vaikka Agricolan merkitys on kiistaton, toisinaan juhlapuheetkin riistäytyvät käsistä.

”Jotkut ovat puhuneet jopa siitä, miten Agricola loi tai keksi koko suomen kielen”, Kuutti hymähtää.

Osa Agricolan tekstien käännöslainoista oli turhan uskollisia alkukielelle. Tällaisia olivat muun muassa luotettavaa tarkoittanut päälleluotettava (ruotsin pålitlig) ja lupaamista tarkoittanut edespuhua (saksan versprechen). Agricola käytti myös verbejä epätietää (olla tietämätön) ja korvapuustella (lyödä korville).

Myöhempinä vuosisatoina ratkaisuihin on puututtu muun muassa uusissa raamatunkäännöksissä, joissa Agricolan sanamuotoja on rukattu paikoin kovalla kädellä.

Vaikka Agricolan käyttämä sana olisikin säilynyt nykykieleen, sillä on voinut olla eri merkityksiä. Kuutti kertoo, että esimerkiksi hyvyys on tarkoittanut joissain yhteyksissä omaisuutta.

Agricolan osuutta Vanhan kirjasuomen sanakirjassa kasvattaa sekin, että hän kirjoitti usein sanoja eri tavoin eri yhteyksissä. Kuutin mukaan tätä ei voi välttämättä selittää silkalla huolimattomuudella.

”Renessanssin hengessä saatettiin ajatella, että saman kirjoitusasun jatkuva käyttö on tylsyyden merkki.”

Nykyajan suomalainen voi pitää monia Agricolan tekstien piirteitä huvittavina. Tunne ei ole täysin vieras vanhan kirjasuomen ammattilaisillekaan.

”Kirjoitusasut hihityttävät joskus”, Kuutti myöntää.

Hän kertoo esimerkin: kun Jumala sanoo Uudessa testamentissa olevansa ”kiivas kostaja”, Agricola kirjoittaa kiuascostaia.

Katkelma päätyi sanakirjan toimituksen ilmoitustaululle, ja pian viereen ilmestyi piirros saunassa asuvasta Kiuaskostajasta.

OIKAISU (HS 12.4.2016): Lauantaina 9. huhtikuuta kerrottiin Albert Edelfeltin piirroksen Mikael Agricolasta olevan vuodelta 1907. Edelfelt kuoli vuonna 1905, mutta piirros on julkaistu teoksessa Lukemisia lapsille (1907).

Vanhan kirjasuomen sanakirjaan voi tutustua täällä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Perisyntejä ja korvapuustelua

Yhä käytössä olevia Agricolan ajan sanoja:

 alamainen

 hätävara

 korkeakoulu

 mielivalta

 perisynti

 

Käytöstä kadonneita:

 edespuhua (luvata)

 korvapuustella

(lyödä korville)

 laahitseminen (varoitus)

 maahedelmä (juures)

 nenäsilmät (silmälasit)

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • suomenkieli
  • sanakirja
  • Datajournalismi
  • Sanoma Pro
Luetuimmat
  1. 1

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  2. 2

    Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

  3. 3

    Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

  4. 4

    Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

  5. 5

    Uusnatseja vastustaneen mielen­osoituksen järjestäjä: Mielen­ilmaukseen osallistui tavallisia tamperelaisia, joita ei voi leimata ääri­vasemmistoksi

  6. 6

    Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

  7. 7

    Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

  8. 8

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  9. 9

    Maailman terveysjärjestö WHO peruu Robert Mugaben nimityksen hyvän tahdon lähettilääksi – nimitystä arvosteltiin kansainvälisesti ja kutsuttiin ”aprillipilaksi”

  10. 10

    Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  2. 2

    Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

  3. 3

    Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

  4. 4

    Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

  5. 5

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  6. 6

    Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

  7. 7

    ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

  8. 8

    Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

  9. 9

    ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

  10. 10

    Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

    Tilaajille
  2. 2

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    Tilaajille
  3. 3

    Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

  4. 4

    ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

  5. 5

    ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

  6. 6

    Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

  7. 7

    Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

    Tilaajille
  8. 8

    Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

  9. 9

    Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

  10. 10

    Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

    Tilaajille
  11. Näytä lisää