Kotimaa

Tutkijat: Eroon kalliista pääsykoerumbasta – ”Yhteiskunta tuhlaa voimavaroja pakottamalla nuoret lukemaan pääsykokeisiin”

”Ei ole lainkaan selvää, saadaanko nykyjärjestelmällä todella parhaat mahdolliset tuomarit, lääkärit ja yritysjohtajat”, tutkija epäilee.

”Yhteiskunta tuhlaa voima­varoja pakottamalla nuoret lukemaan pääsykokeisiin. Niistä luopuminen olisi järkevää sekä tehokkuuden että oikeudenmukaisuuden kannalta”, sanoo erikoistutkija Matti Sarvimäki Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt).

”Tavoitteena tulisi olla toimiva ja reilu opiskelijavalinta.”

Opintojen aloittamisen viiväs­tymisestä ja opiskelun kustannuksista on puhuttu paljon, mutta myös valintakokeisiin valmistautumiseen käytetty aika on menoerä, huomauttavat Sarvimäki ja tutkimusohjaaja Tuomas Pekkarinen kirjoituksessaan, jonka otsikko on ”Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat”.

Vattin tutkijat tarkastelevat korkeakoulujen pääsykokeita ekonomistin silmin. Tosin pääsy­kokeisiin valmistautumisen kustannukset eivät näy suoraan korkeakoulujen tai valtion budjetissa, mutta ne ovat todelliset ja menevät ensisijaisesti hakijan ja hänen vanhempiensa piikkiin.

”Vieläkin suurempi menoerä syntyy siitä, että pääsykokeet hidastavat korkeakouluopintojen aloittamista ja siten työuria”, Sarvimäki huomauttaa.

Euromääräisiä summia lisäkustannuksista tutkijat eivät kuitenkaan ole laskeneet.

Korkeakoulujen opiskelijoiden valintaa tulisi Vattin mukaan uudistaa niin, ettei hakijalle itselleen mieluisimpaan paikkaan pyrkiminen vähennä hänen mahdollisuuksiaan päästä muihin paikkoihin.

Vatt esittää ylioppilasarvosanoihin, keskitettyyn hakurekisteriin ja täsmälliseen ohjeeseen eli algoritmiin perustuvaa järjestelmää, joka poistaisi taktikoinnin, mutta jättäisi korkeakouluille autonomiaa eli itsenäisyyttä päättää valintakriteereistä.

Vattin ehdotuksessa valintajärjestelmä perustuisi pääosin ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin. Niitä voitaisiin kuitenkin täydentää haastatteluilla ja sellaisilla kokeilla, joihin olisi mahdotonta valmistautua.

Etenkin taidealoilla täydentävät kokeet olisivat tutkijoiden mukaan yhä perusteltuja. Muilla aloilla valintakokeet mittaavat heistä kutakuinkin samaa kuin ylioppilaskoe eli ­luettujen kirjojen omaksumista.

Tutkijoiden mukaan OECD-maista ei hevin löydy toista Suomen kaltaista esimerkkiä järjestelmästä, jossa ylioppilastutkintoa vastaavan kokeen tuottama informaatio suurelta osin sivuutetaan opiskelijavalinnoissa.

Vattin mallissa hakijat listaisivat opintolinjat henkilökohtaiseen toivejärjestykseensä ja korkeakoulut määrittelisivät linjakohtaisesti, miten hakijat asetetaan ylioppilasarvosanojen perusteella järjestykseen.

Sarvimäen mukaan hakijoiden voisi antaa listata opintolinjoja nykyisten kuuden sijasta niin paljon kuin haluavat.

Arvostukset syötettäisiin keskitettyyn rekisteriin. Sitten tieto­kone jakaisi opiskelupaikat niin, että kukin hakija saisi mahdollisimman mieluisan paikan niiden vaihtoehtojen joukosta, joihin hänen on mahdollista päästä, kun muiden hakijoiden toiveet ja korkeakoulujen kriteerit on otettu huomioon.

Malli pohjautuu kaksisuuntaisten markkinoiden teoriaan: korkeakoulujen pitää päättää, keitä he haluavat opiskelijoikseen, ja hakijoiden pitää päättää, missä he haluavat opiskella.

Nykyinen pääsykokeisiin perustuva malli on tutkijoiden mukaan ongelmallinen, koska se pakottaa taktikointiin. Kokeet rajoittavat mahdollisuutta hakea samana vuonna usealle alalle.

Kokeita myös pidetään ajallisesti päällekkäin. Vuosittain vain neljännes hakijoista osallistuu useampaan kuin yhteen.

”On arvoitus, saadaanko nykyjärjestelmällä parhaat mahdolliset tuomarit, lääkärit ja bisnesjohtajat”, Sarvimäki sanoo.

Myös hallitus pyrkii saamaan opiskelijat pikaisesti opintojen alkuun ja valmistumaan. Ylioppilastutkinnon roolia halutaan korostaa ja valmennuskurssien merkitystä vähentää.

Tänä keväänä otettiin käyttöön ensikertalaisten kiintiöt, joilla suositaan niitä, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa tai opiskelupaikkaa. Kiintiö on yleisimmin 50–70 prosenttia. Pienimmissä koulutusohjelmissa ja taidealalla kiintiöitä ei ole.

Pänttääjät ovat edelleen pääsykokeiden kannalla

Postitalon Kirjasto 10:ssä luki torstaina pääsykoekirjoja kaksi määrätietoista nuorta naista, joista toinen tähtää luokanopettajaksi ja toinen ekonomiksi.

”Olen aina tiennyt haluavani opettajaksi. Pienenäkin opetin pikkuveljeä, vaikka ei se tainnut mitään oppia”, kertoo Helmi Varppee, 18. Silti hän haaveilee ihan pienten eli 1.–2.-luokkalaisten opettamisesta työkseen.

Varppee pyrkii vain yhteen paikkaan, Helsingin yliopistoon. Jos hän ei pääse sinne, hän yrittää vuoden päästä uudestaan.

”En ole vielä valmis itsenäistymään ja lähtemään muualle.”

Varppee ei oitis kannata pääsykokeista luopumista: ylioppilaskirjoitukset eivät menneet ”ihan osaamisen mukaisesti”. Hän ymmärtää silti niitä, joista on liian stressaavaa käydä läpi kahdet kokeet samana keväänä.

Luokanopettajakoulutukseen pyrkimisen stressiä vähentää se, että ensimmäisen vaiheen kokeeseen pitää lukea vain kuuden artikkelin kokoelma. Tosin osa niistä on tosin kovin tieteellisiä.

”Ne pitää osata pikkutarkasti”, Varppee sanoo kuulleensa.

Valmennuskurssiin Varppee ei ole turvautunut, vaikka aika monet muut ovat, hän tietää.

Ekonomiksi aikova Mikaela Gardemeister, 21, on sijoittanut noin tuhat euroa valmennuskurssiin, sillä hän ei tunne ketään, joka olisi päässyt Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun ilman kurssia. Hän on harkinnut myös Viron vaihtoehtoja.

Gardemeister kävi kauppatieteen monivalintakokeessa jo viime vuonna ”harjoittelemassa”. Nyt hän alkoi valmistautua helmikuussa ja lukee kirjat ulkoa.

Gardemeisterkaan ei täysin kannata pääsykokeista luopumista: ”Monella yo-kirjoitukset voivat mennä huonosti verrattuna oikeaan osaamiseen.”

Gardemeisterin pikkusisko lukee Unkarissa lääkäriksi. Suomessa voisi Gardemeisterin mielestä kokeilla Unkarin mallia: lähes kaikki halukkaat pääsevät aloittamaan, mutta jo ensimmäisen vuoden aikana osa putoaa pois, jos ei etene opinnoissa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Yli 150 000 hakijaa

 Korkeakoulujen tämän kevään yhteishaussa oli yhteensä 152 000 hakijaa. Viime keväänä hakijoita oli parituhatta enemmän.

 Hakijoista lähes 54 prosenttia valitsi ensisijaiseksi hakukohteekseen ammattikorkeakoulun. Eniten hakijoita (25 880) keräsi Metropolia-ammattikorkeakoulu, jonne haki ensisijaisesti 12 724. Toiseksi eniten hakijoita (24 644) sai Helsingin yliopisto, jonka pani ykkössijalle 17 184.

 Tänä keväänä korkeakoulujen tuli ensimmäistä kertaa varata aloituspaikkoja niille, jotka hakevat ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa. 

 Korkeakoulujen ilmoitusten mukaan 45 prosenttia kevään yhteishaun aloituspaikoista (22 600) on varattu ensikertalaisille. Ensikertalaisia hakijoita oli 80 prosenttia (121 000) kaikista hakijoista.

 Tulokset julkaistaan viimeistään 1. heinäkuuta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • VATT
  • Pääsykokeet
  • Ammattikorkeakoulut
  • Yliopistot

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    3. 3

      Suomessa yleisesti käytetyt närästyslääkkeet nopeuttivat maksasairauksia eläinkokeissa – bakteerit rehottivat suolistossa

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    6. 6

      Harvinainen matelija synnytti neitseellisesti poikasen Helsingin Tropicariossa – synnyttänyt naaras ei ole ollut lähes neljään vuoteen tekemisissä urosten kanssa

    7. 7

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    8. 8

      Keskustelu Sofi Oksasen kirjoituksesta ei laannu – Nyt kirjailija Johanna Holmström vastaa Svenska Dagbladetissa

    9. 9

      Koululaisten lomat saattavat lyhentyä Espoossa ja Helsingissä – Espoo aikoo pätkäistä syysloman kolmeen päivään, Helsinki harkitsee joululoman typistämistä

    10. 10

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    5. 5

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    6. 6

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    7. 7

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    8. 8

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    9. 9

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    10. 10

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää