Kotimaa

Viron presidentti Ilves näkee syitä Suomen Nato-jäsenyydelle: ”Koko alueen turvallisuustilanne on epävakaa”

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves ei usko, että sotilasliiton jäseneksi haku aiheuttaisi Suomelle ongelmia Venäjän kanssa.

Kun Toomas Hendrik Ilves aloitti uransa politiikassa, Viro oli takapajuinen ja köyhä kansakunta, joka oli juuri vapautunut Neuvostoliiton ikeen alta.

Maa ponnisti länteen ja pyrki uudistamaan talouttaan. Toistakymmentä vuotta myöhemmin Viron elintaso on yli kahdeksankertaistunut ja maa kuuluu sekä Euroopan unioniin että länsimaiden sotilasliitto Natoon. Ilves puolestaan on tehnyt pitkän uran maansa huipulla, viimeksi presidenttinä. Kymmenvuotinen kausi päättyy elokuussa.

Sitä ennen on vielä aikaa kutsua kollega naapurista käymään. Presidentti Sauli Niinistö matkustaa puolisonsa Jenni Haukion kanssa vierailulle Viroon toukokuun 17. päivä.

”Olen lähdössä, joten ajattelin kutsua heidät. Vielä kun ehdin”, hyväntuulinen Ilves sanoo.

Agendalla ovat Ilveksen mukaan ”samat jutut, joista aina puhumme”. Eli talous sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Eesti Majan eli Helsingin Suvilahdessa sijaitsevan Viro-keskuksen yläkerta on torstaina iltapäivällä täynnä. Henkivartijat, adjutantit, avustajat sekä Viron Suomen suurlähettiläs Margus Laidre ovat kerääntyneet puolipiiriin presidenttinsä ympärille.

Tapansa mukaisesti rusettiin pukeutunut Ilves istuu nurkassa. Hän on saapunut Helsinkiin soittamaan dj-keikan ja pohjustamaan Niinistön vierailua.

Suhdettaan Suomen presidenttiin Ilves kuvailee läheiseksi ja luottamukselliseksi.

”Voimme puhua mistä vain, emme toki julkisesti. Hän on hyvä, jäyhä suomalainen, hyvin vakava”, Ilves kehuu ja lisää, että Niinistö kertoo ”varsin hyviä” vitsejä.

Myös Suomen ja Viron suhteet ovat Ilveksen mukaan entistä läheisemmät. Huomattavasti paremmat, Ilves näpäyttää, kuin vuonna 2004. Silloin Viron ulkoministerinä toiminut Ilves kirjoitti Helsingin Sanomiin artikkelin Virolainen ei ole enää köyhä serkku, jossa hän arvosteli suomalaisten asennetta.

”Jopa melko köyhäkin suomalainen saattoi 90-luvulla tuntea itsensä Virossa herrakansan jäseneksi. Kunnon helsinkiläiset sosiaalidemokraatit muuttuivat lahden eteläpuolella 1800-luvun siirtomaaherrojen irvikuviksi ja tekivät asioita, joita eivät koskaan olisi voineet tehdä kotona”, Ilves sivalsi.

Nyt suomalaiset ovat sivistyneempiä ja maiden välillä vallitsee laaja yhteisymmärrys monesta asiasta. Vaan ei kaikesta.

”On toki alueita, joissa meillä on selkeästi erilainen asenne. Kuten turvallisuuspolitiikka”, Ilves sanoo viitaten länsimaiden sotilasliitto Natoon.

Vuonna 2004 liittynyt Viro on sitoutunut Natoon vahvasti. Suomessa ja Ruotsissa jäsenyyttä yhä emmitään.

”Geopolitiikan ja turvallisuuden kannalta Virolla ei koskaan voisi olla mitään sitä vastaan, että sen pohjoiset liittolaiset liittyisivät Natoon. Se on selvää.”

Ilves kiirehtii tarkentamaan, että Suomen Nato-jäsenyys on vain ja ainoastaan suvereenin maan oma valinta. Hän ei silti malta olla esittämättä turvallisuuspoliittista argumenttiaan.

”Unohdetaanpa hetkeksi Suomessakin esiintyvä amerikkalaisvastaisuus ja katsotaan vain karttaa”, Viron presidentti sanoo ja nojaa eteenpäin tuolissaan.

Ilves luettelee Venäjän ilmavoimien provokaatioita viime vuosilta. Simuloitu hyökkäys Tukholmaan ja Tanskan Bornholmiin. Toistuvat sotaharjoitukset Liettuan aluevesissä ja rajan lähettyvillä. Ja niin edelleen.

”Koko alueen turvallisuustilanne on epävakaa. Ja jos haluatte turvallisuutta, no, Ämarin ja Porkkalan etäisyys on noin 3–4 minuuttia.”

Ämarissä sijaitsee Viron ilmavoimien lentotukikohta, jota käytetään Nato-harjoituksissa.

Viime perjantaina julkaistu Suomen hallituksen tilaama Nato-selvitys arvioi, että jäsenyyden hakeminen johtaisi ankariin vastatoimiin Venäjän puolelta. Lähimuistissa on Venäjän päätös päästää pakolaiset kulkemaan vapaasti itärajan yli.

Ilves toppuuttelee pelkoja.

”Aina on olemassa niitä, jotka kauhistelevat, että juuri nyt ei ole oikea hetki liittyä. Jos Viro olisi Suomen tilanteessa, meillä kuuluisi täsmälleen sama virsi.”

”Teillä on selvästi loistavat puolustusvoimat. Sitä paitsi, jos olette jo nyt vihamielisten toimien kohde, vetäisin siitä johtopäätöksiä.”

Päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta tuntuu ikuiselta dilemmalta. Kun suhde Venäjään on hyvä, venettä ei haluta keikuttaa. Kun menee huonosti, pelko vahvasta vastareaktiosta kasvaa.

Ilves nyökkää.

”Juuri tämän takia halusimme niin kovasti liittyä Natoon heti, kun se oli mahdollista. Monet meistä eivät olleet vakuuttuneita, että 1990-luvun Woodstock-henkinen rauhan ja rakkauden ilmapiiri säilyisi kovin pitkään.”

EU:n yhteisistä turvatakuista Ilves ei tunnu innostuvan.

”Jäsenmaa voisi täyttää solidaarisuusvaatimuksen lähettämällä Suomelle vaikka 10 000 litraa oliiviöljyä”, Ilves sanoo kuolemanvakavana.

Palaamme Ilveksen ajatuksiin Suomen ja Venäjän suhteesta.

Ukrainan sota ja Krimin valtaus ovat ajaneet länsimaiden välit Venäjään historiallisen huonolle tolalle. Samalla Suomi on presidentti Niinistön johdolla ylläpitänyt aktiivista, EU:n yleislinjasta ainakin jossain määrin poikkeavaa keskusteluyhteyttä Venäjään.

Ilveksen mukaan tämä ei vaikuta Suomen ja Viron suhteisiin.

”Olemme vakavassa tilanteessa, jota voi lähestyä eri tavoin.”

Suomi tiivistää myös energiapoliittisia suhteitaan itään, kun Venäjän valtio-omisteisen Rosatomin tukema Fennovoiman ydinvoimahanke etenee. Lisäksi entinen pääministeri Esko Aho (kesk) on nousemassa Venäjän valtiollisen Sberbankin hallitukseen. Sberbank on Rosatomin keskeinen rahoittaja.

Ilves, joka on arvostellut Nord Stream II -kaasuputkihanketta Venäjältä Saksaan, on Suomen ja Venäjän suhteen vaitonaisempi.

”En puutu sisäisiin asioihinne. Jos nämä hankkeet ovat taloudellisesti järkeviä eivätkä vaaranna poliittista itsenäisyyttänne, niin . . .” Ilves aloittaa ja jättää lauseen roikkumaan ilmaan.

On helppo arvata, että tämä on yksi niistä ei-julkisista suorapuheisista keskusteluista, joita Ilves käy Niinistön kanssa.

Ovatko Suomen päättäjät sinisilmäisiä?

”En ole koskaan tavannut suomalaista, joka uskoisi olevansa naiivi. Uskon, että valtaosa venäläisten kanssa toimivista ihmisistä uskoo olevansa fiksuja.”

Ilves nostaa kätensä pystyyn.

”Nyt alan olla siinä rajalla, etten voi sanoa enempää.”

”Suomi on digitalisaation edelläkävijä”

”Virolaisille Suomi on ollut menestyksen mittatikku, maa johon virolaiset ovat vertailleet omia suorituksiaan”. Näin kirjoitti Viron nykyinen presidentti Toomas Hendrik Ilves Helsingin Sanomissa vuonna 2004.

Monen mielestä roolit ovat nyt kääntymässä. Suomen heikkoa ja jähmeää taloutta surkutellaan ja niin sanottua Viron mallia ihaillaan.

Sillä viitataan naapurimaan tasaveroon, digitalisaatioon, joustaviin työmarkkinoihin, kasvuyrityksiä suosivaan henkeen ja matalaan valtionvelkaan. Virosta saa ainoana maana maailmassa jopa ”digitaalisen kansalaisuuden”.

Viron presidentti Ilves ei näe tilannetta näin yksioikoisena.

”On hyvä muistaa, että vaikka olemme ykkösiä hallinnon digitalisaatiossa, yrityksemme käyttävät hyvin vähän it-palveluja. Suomi on kirkkaasti meitä edellä tällä saralla, olette digitalisaation edelläkävijä.”

Suomen ja Viron taloudelliset suhteet ovat luonnollisesti keskiössä, kun presidentti Sauli Niinistö tekee valtiovierailun Tallinnaan myöhemmin toukokuussa. Ohjelmassa on maiden talouden tulevaisuutta käsittelevä tilaisuus Tallinnan teknillisen korkeakoulun innovaatio- ja yrityskeskuksessa.

Ilves näkee Suomen ja Viron pikemminkin yhteistyökumppaneina kuin kilpailijoina. Maiden yritykset tekevät ”valtavasti” yhteistyötä, Ilves kehuu ja mainitsee esimerkkinä Tartton, jossa tapahtui osa Rovion Angry Birds -pelin tuotannosta.

”Ihmiset eivät edes ajattele, että tässä on kaksi eri maata, vain toimistoja eri paikoissa.”

Sen sijaan muista EU-maista Viron presidentti on huolissaan. Unionissa on liikaa luddiitteja, kehityksen vastustajia, jotka haraavat digitaalisen yhteismarkkinan kaltaisia uudistuksia vastaan.

”Suomi ja Viro yrittävät tuoda Eurooppaa pois 1900-luvulta. Ellei se onnistu, tulemme olemaan pahoissa ongelmissa.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Toomas Hendrik Ilves

 Viron tasavallan presidentti vuodesta 2006. Kausi päättyy syksyllä.

 Toiminut aiemmin muun muassa Euroopan parlamentin jäsenenä (2004–2006), Viron ulkoministerinä (1996–2002) ja maan Yhdysvaltain suurlähettiläänä (1993–1996).

 Ilveksen perhe pakeni Ruotsiin vuonna 1944 Neuvostoliiton miehitettyä Viron. Hän syntyi Tukholmassa 1953 ja asui lapsuutensa ja nuoruutensa Yhdysvalloissa.

 Psykologian tutkinto amerikkalaisista huippuyliopistoista Columbiasta ja Pennsylvaniasta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

    2. 2

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    3. 3

      Sinisten oli tarkoitus heittää halla-aholaiset ulos perussuomalaisista – tekstiviestit kertovat kaaoksesta hajoavassa puolueessa

    4. 4

      Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

    5. 5

      Joonas Konstig kyllästyi yksivuotiaan kiukuttelua muistuttavaan käytökseensä, ja päätti ryhtyä opiskelemaan herrasmieheksi – lopputuloksena kirja joka jokaisen miehen kannattaisi lukea

    6. 6

      Helsinkiläissairaala Husin ja Mehiläisen yhteisomistukseen – päätös jakoi Husin hallituksen kahteen leiriin

    7. 7

      Synnytystukea antava suomalainen doula kertoo: Nämä neljä asiaa pitää korjata Suomen synnytyshoidossa pikaisesti, muuten perheet jäävät liian yksin

    8. 8

      NFL-pelaaja osui Donald Trumpin kiukkuhermoon, nousi ylös Meksikon kansallislaulun ajaksi – vastaus herätti taas huolen presidentin prioriteeteista

    9. 9

      Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden

      Tilaajille
    10. 10

      Saksan hallitusneuvottelut ovat umpikujassa, SPD ei suostu menemään hallitukseen – Liittopresidentti Steinmeier: Ennennäkemätön tilanne liittotasavallan historiassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    2. 2

      Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

    3. 3

      New Yorkissa siskoni sopeutui hyvin joukkoon – Suomessa moni katsoo häntä kuin hänessä olisi jotain vikaa, ja se tuntuu pahalta

    4. 4

      Maapallon pyöriminen hidastuu, tutkijat ennustavat ensi vuodeksi rajuja maanjäristyksiä – Helsingin yliopiston apulaisprofessori: ”Edelleenkään emme voi ennustaa, missä järisee”

    5. 5

      Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden

      Tilaajille
    6. 6

      Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

    7. 7

      Donald Trump hermostui Kiinasta pelastetun koripalloilijan isän kommenteista – ”Olisi pitänyt jättää heidät vankilaan”

    8. 8

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    9. 9

      Tältä näyttää syrjäytyminen Suomen kartalla: Kruunupyyssä voidaan parhaiten, synkin tilanne on Äänekoskella – HS:n laskuri ja kartat kertovat, miten kotikuntasi nuorilla menee

      Tilaajille
    10. 10

      Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – Voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    8. 8

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    9. 9

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    10. 10

      Parisuhde tuhon partaalla – asiantuntija ja HS:n lukijat kertovat, millaiset syyt ajavat parit harkitsemaan eroa ja mikä lopulta sai pysymään yhdessä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää