Kotimaa

Yli 3 000 haki hoitamaan lampaita, 113 pääsi – HS kokeili lammaspaimenen arkea

Aluksi välinpitämättömiltä vaikuttaneet lampaat osoittautuivat seurallisiksi ja uteliaiksi. Laiduneläinten merkitys perinneympäristön hoitajina on mittaamaton.

Lieksa

Lakkalan tilan idylli sykähdyttää heti pihaan tultaessa Herajärven rannalla Kolin kansallispuistossa. Pistoaitojen ympäröimä pihapiiri harmaantuneine 1800-luvun alkupuoliskolta peräisin olevine hirsirakennuksineen on perinneympäristöä parhaimmillaan.

Ilman hoitoa ja laidunnusta maisema kasvaa umpeen. Siksi täällä ollaan, lampaat ja minä: uhanalaista perinnebiotooppia hoitamassa, jotta monimuotoinen ja ainutkertainen alue ei pusikoidu. Lampaat toki tekevät varsinaisen työn. Lammaspaimenen tehtävä on varmistaa, että lampaat ovat kunnossa eivätkä karkaa.

Metsähallituksen lammaspaimenviikot alkoivat tällä viikolla juuri Kolilla, jossa paimennuspaikkoja on kaksi: Lakkala ja Seppälä. Kaikkiaan eri puolilla Suomea oli tarjolla 113 paimennusviikkoa. Niistä on tullut huippusuosittuja: hakijoita oli tänä vuonna peräti 3 600.

Lampaiden hoito, elämykset, yksinkertainen elämäntyyli, luonnon rauha ja irtiotto arjesta saavat ihmiset hakeutumaan lammaspaimeneksi. Metsähallituksen tuoreen kyselyn mukaan paimenet keskittyvät lampaiden lisäksi lähinnä retkeilyyn ja luonnon tarkkailuun.

HS:n lammaspaimenpesti Lakkalassa alkaa ristiriitaisissa ja jännittyneissä tunnelmissa.

Nurmeslaiselta Saramon tilalta kotoisin olevat lampaat ovat ensimmäistä päivää laitumella. Ensimmäinen yö on riskialtis, ilmoittaa lampaat tuonut maisemapalveluyrittäjä Mariko Lindgren heti alkajaisiksi. Lampaat voivat saada eläinlääkäriä vaativia vaivoja siirtyessään tuoreravintoon. Jos tulee ”puhaltumista”, lampaalle pitää juottaa väkisin rypsiöljyä.

Apua! Eihän niitä saa edes kiinni.

Lampaat vaikuttavat olevan tyytyväisiä päästessään laitumelle, mutta seurallisilta ne eivät tunnu, pikemminkin varautuneilta ja välinpitämättömiltä. Kun niitä lähestyy, koko katras – 14 eläintä – siirtyy laitumen perimmäiseen nurkkaan mahdollisimman kauas lähipäivien hoitajastaan.

Ensimmäisen yön jälkeen lampaat ovat kotiutuneet. Kaikki ovat tallessa – ja kunnossa.

Viimein rauhalliset lähestymisyritykset palkitaan ja lampaat alkavat tehdä tuttavuutta. Ehkä tästä vielä jonkinlainen pätkähoitosuhde kehkeytyy.

”Kainuunharmas on utelias rotu”, Lindgren vakuuttaa.

Suomalainen alkuperäisrotu oli hävitä sukupuuttoon 1980-luvulla, mutta se saatiin pelastettua. Nyt uuhia on Suomessa tuhatkunta.

Lammaspaimenen pesti ei ole pelkkä elämysloma: tarkoitus on osaltaan auttaa ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta. Lampailla on merkittävä tehtävä perinnebiotooppien säilyttäjinä.

Perinnebiotoopit ovat perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä ja laitumia, joille on vuosisataisen hoidon myötä kehittynyt omaleimainen ja rikas lajisto. Maatalouden tehostumisen ja maankäytön muutosten myötä niityt, kedot ja hakamaat ovat kasvamassa umpeen. Samalla lajisto on köyhtynyt.

”Perinnebiotoopit ovat Suomen luontotyypeistä monimuotoisimpia ja lajirikkaimpia elinympäristöjä. Ne ovat valitettavasti myös uhanalaisimpia, ja niiden lajisto on voimakkaasti uhanalaistunut”, kertoo suojelubiologi Katja Raatikainen Metsähallituksesta. Laidunnus on Raatikaisen mukaan erittäin merkittävä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjä ja umpeen kasvaneiden alueiden elvyttäjä.

”Laidunnus ylläpitää avoimuutta, valoisuutta ja matalakasvuisuutta, jotka ovat edellytyksiä lukuisille niittyjen kasvi- ja eläinlajeille.”

Suomessa on yhteensä noin 30 000 hehtaaria perinnebiotooppeja eli erilaisia niittyjä ja luonnonlaitumia. Tämä on alle puolet perinnebiotooppien hoidolle asetetusta kokonaistavoitteesta.

Saramon lampaat kuuluvat kaikkiaan 5 000 eläimen joukkoon, jotka laiduntavat valtion suojelualueilla. Valtaosa laiduneläimistä on lampaita ja nautoja, mutta Metsähallitus on värvännyt kesätöihin myös joitakin kymmeniä hevosia.

Suojelualueita hoidetaan laiduntamalla noin 10 000 hehtaaria. Alueita hoidetaan yhteistyössä maatalousyrittäjien kanssa. Laiduneläinten tekemän työn arvo on Raatikaisen mukaan mittaamaton: ”Emme pystyisi hoitamaan vastaavaa alaa mitenkään muuten.”

Eläimet korvaavat moninkertaisesti käsivoimin tehtävän niiton. ”Laidunnus ja niitto eivät ole keskenään suoraan verrannollisia. Kertaniiton jälki on aika erilainen kuin paikan päällä olevien laiduneläinten syömäjälki laidunkauden lopussa”, Raatikainen toteaa.

Lakkalan tilalla lampaat rouskuttavat ruohoa valtavalla vimmalla ja lepäilevät välillä ruohikossa. Lampaiden hoito ei vie paljon aikaa: Lakkalassa eläimille ei tarvitse viedä vettäkään, sillä ne juovat suoraan järvestä.

Tekemistä toki riittää, sillä mukavuuksia mökissä ei ole. Eniten pulmia kaupunkilaiselle teettää savusauna, jonka niksit eivät heti aukea ensikertalaiselle.

Ensimmäisen lämmityksen tulos on fiasko: monen tunnin uurastuksen jälkeen saunassa ei tule edes hiki. Seuraavalla kerralla laitan pesään rohkeammin puita, ja viimein saan tulokseksi pitkään kestävät löylyt.

Lampaatkin ovat alkaneet tehdä tuttavuutta ja tulla oma-aloitteisesti kosketusetäisyydelle.

Toisena iltana koko katras juoksee jo kohti, kun tuon kivennäislisäastiaa. Erityisen persoja rapsutukselle ovat johtajauuhet Juova ja Nopsa, mutta pienimmätkin hakevat lähietäisyyttä.

Kotieläimetön kaupunkilainen alkaa heltyä ja ymmärtää, miksi lammaspaimenviikoille on tungosta. Oman lisänsä elämykseen tuovat upea kansallismaisema ja alkukesän edut: hiljaisuus ja hyttysten ja hirvikärpästen puute.

Metsähallituksen tuotteistama matkailukonsepti on laajenemassa yksityisellekin puolelle. Mariko Lindgren aikoo ryhtyä itsekin järjestämään lammaspaimenlomia Saramon luomulammastilalla Nurmeksessa.

Tausta: Tuhannet hakivat lammaspaimeneksi

Metsähallitus on jo useana vuonna hakenut lammaspaimenia kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sijaitseville tiloilleen, joissa lampaat pitävät huolta kulttuurimaisemasta. Ilman laidunnusta maisema kasvaa umpeen, jolloin ahojen ja niittyjen vaativa lajisto häviää.

Lammaspaimenviikot ovat osoittautuneet suosituiksi. Tänä vuonna hakemuksia tuli ennätykselliset 3 621, nelinkertaisesti viime vuoteen verrattuna. Lammaspaimeneksi pääsy vaati arpaonnea, sillä jaossa oli vain 113 viikkoa.

Lammaspaimenelle ei makseta palkkaa, vaan päinvastoin hän maksaa itse vuokraa ajastaan. Viikko lammaspaimenena maksaa 350–400 euroa. Viikoista saatavat tulot Metsähallitus käyttää kohteen ja sitä ympäröivän luonnonsuojelualueen hoitoon.

Paimenen päivittäisiin tehtäviin kuuluu lampaiden laskemista, niiden hyvinvoinnin silmälläpitoa ja veden vaihtamista.

Lammaspaimenia on yhdeksällä suojelualueella: Elimyssalon luonnonsuojelualueella, Isojärven kansallispuistossa, Koloveden kansallispuistossa, Kolin kansallispuistossa, Lemmenjoen kansallispuistossa, Neitvuori-Luonterin alueella, Närängän erämaassa, Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja Syötteen kansallispuistossa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Luonto
  • lammaspaimen
  • Kesä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    2. 2

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    3. 3

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    4. 4

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    5. 5

      Espanjan valtionsyyttäjä kuoli yllättäen – vastasi Katalonian johtajien syytteistä

    6. 6

      Lauri Markkasen joukkuekaverit yrittävät lausua suomea, ja lopputuloksen voi arvata – tätä videota on katsottu jo satojatuhansia kertoja

    7. 7

      Japanissa tehdään niin vähän rikoksia että pikkuhousuvarkauskin saa rikostutkijat liikkeelle – poikkeuksena 70-vuotias sarjamurhaaja ”Musta leski”

    8. 8

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    9. 9

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    10. 10

      HS Inarissa: Paavo Ruotsalaisen kodin lähelle saattoi pudota pala Marsia – ”Sanoin vaimolle, että joku taisi ampua valoraketin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    2. 2

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    3. 3

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    4. 4

      Länsimetron ensimmäiset 7 tuntia: HS:n seuranta kokoaa yhteen kauan odotetun päivän tapahtumat – ”Vastaavaa tunnelmaa ei ole ennen nähty suomalaisessa joukkoliikenteessä”

    5. 5

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    6. 6

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    7. 7

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    8. 8

      Metrojuhlia ei järjestänyt kukaan, joten ihmiset tekivät ne itse – HS oli ensimmäisen Espoon-metron kyydissä, ja tältä vaunussa näytti

    9. 9

      Kun junalipun ostaminen kännykällä ei onnistunut, konduktöörit poistivat matkustajan pimeään yöhön

    10. 10

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    5. 5

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    10. 10

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    11. Näytä lisää