Kotimaa

Levoton taistelija, tahraton luovija ja tinkimätön älykkö – lue HS:n henkilökuvat kokoomuksen johtajakisan kolmikosta

Kokoomuksen puheenjohtajakilvassa taistelee kolme kovin erilaista ehdokasta: Elina Lepomäki, Petteri Orpo ja Alexander Stubb.

Lepomäki on tinkimätön älykkö

Kun Elina Lepomäki oli 21-vuotias, hän perusti lehden, toimi sen päätoimittajana, opiskeli diplomi-insinööriksi ja ekonomistiksi sekä työskenteli kansanedustajan avustajana.

Sellainen on kokoomuksen johtoon pyrkivä toisen kauden kansanedustaja: lahjakas, numerokeskeinen ja määrätietoinen.

”Hän on helposti älykkäin ihminen, jonka olen koskaan tavannut”, Lepomäen perustamassa Polyteekkarissa työskennellyt opiskelukaveri kertoo.

Lepomäen perustama lehti ei ollut poliittinen, mutta nuoret teekkarit keskustelivat paljon yhteiskunnasta.

Lepomäellä oli vahva näkemys siitä, miten asioiden pitäisi olla, mutta hän oli aina valmis väittelemään ja kuuntelemaan toisia. Paras argumentti voittaa, kuvaa toimituksen jäsen Lepomäen ajattelua.

Toimituksen koville vasemmistolaisille kävi selväksi, että kun Lepomäen kanssa väittelee, pöytään on tultava valmistautuneena.

Myöhemmin se on käynyt selväksi muillekin. Lepomäen, 35, puheenjohtajuudessa yksi asia olisi varma: puolue saisi hänestä vahvan asiaosaajan.

”Erittäin hyvä substanssi”, sanoo keskustan kansanedustaja.

”Huippuälykäs”, pohtii Lepomäen entinen pankkiirikollega.

”Muistan, kun hän mallinsi koodaamallaan simulaatiolla öljyjohdannaisia, mistä esimerkiksi Neste Oil piti kovasti. Harva henkilö yhtiössä olisi pystynyt samaan.”

Lepomäki on juuri sellainen poliitikko, joka on helpompi kuvitella rakentamassa öljyjohdannaisia kuin seurustelemassa SAK:n vappubrunssilla.

”Elina johtaa faktoilla ja altistaa väitteensä numerotasolle, kilpailijat johtavat henkilösuhteilla tai mielikuvilla”, sanoo eräs vanha kollega.

”Toki Eli­nakin on siirtynyt siihen suuntaan. Hän ei ole tyhmä.”

Ehkä siksi, että Lepomäki on korostuneen asiapitoinen, hänestä on syntynyt monille kuva kylmänä, etäisenä ja ylimielisenä.

Kokoomuksen kansanedustaja havainnollistaa asiaa vertauksella: kun entinen pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) meni eduskunnan uima-altaaseen, vesi jäähtyi kaksi astetta. Kun Lepomäki pulahtaa uimaan, koko allas jäätyy.

Kylmä kuva on saattanut syntyä myös määrätietoisuudesta. Lepomäki ei puoluetoverin mukaan siedä sitä, että ihmiset yrittävät edelleen roikkua menneisyyden rakenteissa.

”Hän on kärsimätön, kiukkuinen, nuori uudistaja, kuin vasemmistolaiset 1970-luvulla”.

Keskustan kansanedustajan mielestä Lepomäki on niin ehdoton, että se haittaa jo hänen oman asiansa ajamista.

”Pieni diplomatiakurssi ei olisi pahitteeksi. Luulen, että johtajana hän toimisi oman päänsä mukaan, muilta juuri kyselemättä.”

Vanha pankkiirikollega myöntää, että Lepomäki voi olla joustamaton. Mitä tahansa ei hyväksytä, vaikka se olisi poliittisesti hyödyllistä.

”Idioottien mielistely sekä kolmikannan kaltaisten instituutioiden kunnioittaminen voi olla Lepomäelle vaikeaa.”

Lepomäen tinkimättömyys saa myös kiitosta. Perussuomalainen kansanedustaja kertoo arvostavansa Lepomäen suorapuheisuutta ja pitää tätä luotettavana, koska näkemys ei vaihtele kuin tuuliviiri. Lepomäki on myös tiukka neuvottelija. Omasta kannasta ei peräännytä pii­ruakaan liikaa.

Tuittuilija Lepomäki ei silti ole, vaan hillitty ja asiallinen, sanoo vanha kollega.

”Hän kestää vastoinkäymiset henkisesti hyvin eikä pura pahaa oloaan syyttelyllä. Ei finanssialalla pärjää, jos lyyhistyy paineen alla.”

Lepomäen luonteessa tuntuu korostuvan kaksi puolta. Ystävät ja entiset kollegat eivät tunnista Lepomäkeä lainkaan tämän julkisuuskuvasta.

”Ehkä se on hänen työminänsä. En tiedä, tekeekö Elina sen tietoisesti. Hän oli tosi mukava tyyppi, joi kaveriporukassa kaljaa kuten kuka tahansa muukin. En missään nimessä pidä häntä ylimielisenä”, pohtii vanha opiskelukaveri.

Kylmää kuvaa ovat lietsoneet myös politiikkasuositukset. Lepomäki haluaa pienentää valtion kokoa ja verotusta, leikata tulonsiirtoja ja purkaa sääntelyä.

”Hänen arvonsa tuntuvat aika kovilta”, pohtii keskustan kansanedustaja.

Perussuomalainen kollega sanoo Lepomäen edustavan arvomaailmaltaan ”aika kovaa liberaalioikeistoa”.

Lepomäen on ollut vaikea karistaa tätä ankaraa leimaa, joka elää myös monien puoluetoverien mielessä:

”Elina on hyvin ideologinen.”

”Häntä voisi kutsua jopa markkinafundamentalistiksi.”

”Ei kokoomuksen valtavirtaa.”

Toki myös puolustajia löytyy.

Puoluetoverin mielestä Lepomäki on ”tungettu nurkkaan, johon hän ei oikeasti kuulu”.

Entisen kollegan mielestä Lepomäki on leimattu epäreilusti, koska hän istuu ajatushautomo Liberan hallituksessa yhdessä esimerkiksi pankkiiri Björn Wahlroosin kanssa.

Jotkut ovat yhdistäneet Lepomäen jopa amerikkalaista libertaarioikeistoa edustavaan, Wahlroosin suosiossa olevaan niin sanottuun filosofiin Ayn Randiin (1905–1982), joka vastusti verotusta ja sosiaaliturvaa. Rand tunnetaan teoksesta Atlas Shrugged, jossa ”luova luokka” kapinoi valtiota vastaan, muuttaa vuoristoon eikä suostu tulemaan alas.

”Elina ei todellakaan ole niin naiivi, että uskoo johonkin randilaisuuteen. Joku Wahlroos voi ehkä olla. Elinalle yksilönvapaus on keskeistä. Hän ajattelee, että yhteiskunta on ihmisiä varten eikä toisinpäin”, Lepomäen entinen työkaveri kertoo.

”Elina vastustaa kaverikapitalismia ja korporatismia. Ja ha­luaa aidosti auttaa niitä, jotka eivät pysty elättämään itseään.”

Saman kuvan saivat entiset opiskelukaverit nuoresta päätoimittajasta.

”Minulle jäi aikoinaan mieleen, että Elina oli huolissaan aivan huonoimmassa asemassa olevista. Ei niistä, joilla on kyky tulla toimeen”, sanoo yksi.

Lepomäestä piirtyy kuva ristiriitaisena persoonana, jolla on iso työ vakuuttaa olevansa sopiva johtamaan kokoomusta.

Politiikka on hänelle kuin tietokilpailu, jossa paras argumentti voittaa. Lepomäen argumentit voivat usein olla hyvät, mutta puheenjohtajalle se ei riitä.

”Ihailen Elinan tinkimätöntä rohkeutta asioissa, jotka hän kokee oikeiksi, mutta politiikka on vain niin paljon muutakin”, sanoo eräs kokoomusvaikuttaja.

”Yhteiskunta on aika erikoinen paikka ja isossa kansanliikkeessä ihmisten pitää voida luottaa siihen, että ymmärrät erilaisia elinoloja ja elämäntilanteita Suomessa. Elina ei juuri herätä tällaista luottamusta.”

Orpo on tahraton luovija

Sisäministeri Petteri Orpo on ihmisiä, joista juuri kukaan ei halua sanoa kovin ikävää sanaa. Eivät edes he, joilla on tapana antaa kokoomuslaisista ilkeitä kommentteja.

Ay-liikkeessäkään ei haukuta Orpoa, vaikka tämä on sanonut ay-liikkeen vieraantuneen nykyisestä työelämästä.

Orpo ei ole ryvettynyt, vaikka hän on jokseenkin koko työ­uransa ollut politiikan ammattilainen ja vieläpä merkittävän osan ajasta Turussa, jossa liike-elämä on perinteisesti pyrkinyt vaikuttamaan tomerasti poliitikkoihin.

”Hän on myönteinen, vakaa ja luotettava. Hänellä on isänmaallinen pohjavire”, sanoo perussuomalainen kansanedustaja.

Orpoa pidetään taitavana sovittelijana. ”Hän osaa nähdä, minkä summan tarjolla olevista numeroista voi saada korkeintaan aikaiseksi”, sanoo turkulainen poliitikko. Ehkä laskutaitoa paransi se, että lukiossa hän jättäytyi luokalle, koska halusi parantaa arvosanoja matematiikassa ja muissa aineissa. Urheilu, partio ja aikuistuvan nuoren riennot kun olivat vieneet ajan.

Voi olla, että tätä kirjoitusta ei nyt tehtäisi, jos Orpo ei olisi viettänyt neljää vuotta lukiossa. Se nimittäin toi niin hyvät paperit, että hän pääsi yliopistoon, vaikka viihtyi armeijassa ja mielessä siinsi kadettikoulu.

Nykyhallituksessa hän on saanut maineen ratkaisijana ja kokoomuksen luottoneuvottelijana vaikeissa kysymyksissä, kuten sote-uudistuksessa ja kilpailukykysopimuksessa.

”Hän on toiminut niin pitkään politiikassa erilaisissa tehtävissä, että hän on sisäistänyt hyvän kyvyn nähdä, mikä toimii ja mikä ei”, sanoo kokoomuskansan­edustaja. Hän on ollut esimerkiksi Varsinais-Suomen kokoomuksen toiminnanjohtaja, kokoomuksen apulaispuoluesihteeri, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, vaalipäällikkö, Turun kaupunginhallituksen- ja valtuuston jäsen, ministerin erityisavustaja ja kaksi kertaa ministeri.

Orpolle ovat kuuluneet intohimoja herättävät ja monimutkaiset pakolaiskysymykset, mutta hän on selviytynyt niistä monien mielestä hyvin, tosin osaavien virkamiesten ja yksimielisen ministeriön avulla.

Eikä taaskaan ole takkiin jäänyt ainakaan kauas näkyviä tahroja, vaikka Suomeen tuli viime vuonna kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita. Hänen kiihkoton esiintymistapansa maahanmuuttokeskusteluissa on varmaan osittain nostanut hänet gallupeissa kansan silmissä suosituimmaksi ministeriksi.

”Hän on nopea omaksumaan, ja hänellä on luontainen kyky luovia”, sanoo hänen kanssaan paljon pakolaisasioissa toiminut virkamies. ”En ole koskaan tavannut ministeriä, joka olisi näin nopeasti omaksunut näin hankalaa kokonaisuutta kuin pakolaiskysymykset.”

EU on setvinyt pakolaiskysymyksiä viime syksyn jälkeen tiiviisti, mikä on tiennyt Orpolle syyskuun jälkeen 11:tä matkaa Brysseliin tai Luxemburgiin oikeus- ja sisäasiainneuvoston tai sisäministerien kokouksiin. Matkan varrella englantikin on alkanut sujua jo varsin hyvin.

Orposta ei kuitenkaan välttämättä tulisi hyvää kokoomuksen puheenjohtajaa, vaikka hän osaa politiikan ja hänestä pidetään, sanovat monet haastateltavat.

”Kokoomus saisi kuuntelevan puheenjohtajan. Hänellä on tapana kerätä tietoa monelta osapuolelta toisin kuin Stubbilla, mutta joskus jää hämärän peittoon, mikä on hänen oma näkemyksensä. Hänessä on paljon peesaajaa”, sanoo kokoomuskansanedustaja. Hän arvelee Orpon suosion yhdeksi syyksi kiistojen välttelyn. Toisaalta se merkitsee, että hän on myös varovainen, mikä ei välttämättä ole aina hyvä piirre johtajalle.

Puolueaktiivit pitävät siitä, että Orpo jos kukaan on puolueen uskollinen soturi, jonka seuraavaa tekosta ei tarvitse pelätä, toisin kuin Stubbin.

”Hän ei ole suuri linjanluoja eikä aatteellinen johtaja”, sanoo Orpon hyvin tunteva kokoomusvaikuttaja. ”Mutta hän tuntee kokoomuksen ja politiikan paremmin kuin Stubb.”

Petteri Orpoa luonnehditaan maltilliseksi keskustaoikeistolaiseksi kokoomuslaiseksi eli hän edustaa kokoomuslaista valtavirtaa. Kokoomusvaikuttaja arvelee, että hän on arvokysymyksissä konservatiivisempi kuin Alexander Stubb.

Hänen todellista poliittista näkemystään on hiukan vaikea kuvata, koska mitään suuria linjanmuutoksia hän ei ole julistanut. Hän on kampanjassaan keskittynyt sanomaan, että kokoomus on menettänyt otteen keskiluokkaan, tavallisiin suomalaisiin.

Viime vuoden Helsingin Sanomien vaalikonevastauksissa Orpo vaikutti hiukan ehdottomattomalta ja oikeistolaisemmalta kuin Stubb, mutta se ei vastaa haastateltavien arkikokemusta. Orpo valitsee usein mieluummin pehmeän kuin kovan ratkaisun, mikä arveluttaa joitakin kokoomuslähteitä.

Orpolla oli vaalikonekyselyssä hivenen jyrkempi kanta kuin Stubbilla esimerkiksi siihen, että Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää. Orpo on ehdottomampi myös siinä, että hallituksen pitää kiristää velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka.

Orpo on vahva kotimaan politiikassa, erityisesti kunta- ja talouspolitiikassa. Pitkän uran aikana on tarttunut tietoa vähän kaikesta, mikä auttaa puolueen johtamista. Ulkopolitiikka on hänelle vieraampaa.

Hallitusneuvotteluissa mukana olleet kuvailevat Orpon olleen varsin jämpti vaatimuksissaan. ”Välttämättä ne eivät olleet Orpon vaatimuksia, mutta kyllä hän kokoomuksen näkemystä osaa puolustaa”, sanoo keskustan kansanedustaja. ”Hän osaa olla yllättävänkin tiukka”, sanoo Orpon poliittista toimintaa pitkään seurannut keskustalainen.

Talouspolitiikkaan tuskin tulee muutoksia, jos Orpo valitaan. ”Alex noudattaa valtio­varainministeriön virkamiesten näkemyksiä ja niin tulee noudattamaan Orpokin”, sanoo pitkän linjan kokoomusvaikuttaja.

”Enemmän Orpon suosiossa on kuitenkin anti-Alexia kuin pro-Orpoa”, sanoo toinen kokoomuslainen.

Stubb on levoton taistelijaluonne

Jos tämä juttu olisi tehty kaksi vuotta sitten, siitä olisi tullut hyvin erilainen.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb nousi tuolloin puolueensa johtoon Brysseliin lähteneen Jyrki Kataisen paikalle.

Tätä ennen Stubbin, 48, koko poliittinen ura oli ollut kansainvälinen. Ensin neljä vuotta europarlamentaarikkona, sitten yhteensä kuusi vuotta ulko- sekä eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä.

Nyt ministerivuosia on koossa kahdeksan. Puheenjohtajaksi nousemisen jälkeen takana ovat hävityt eduskuntavaalit ja kaksi vuotta kotimaan politiikan johdossa, ensin pääministerinä, sitten valtiovarainministerinä.

Politiikan ulkopuolelta tulleen Stubbin siirtymä kansainvälisiltä kentiltä kotimaan tehtäviin näkyy dramaattisesti siinä, miten monet kokoomuslaiset suhtautuvat istuvaan puheenjohtajaansa.

He kertovat lähes yhdestä suusta, mikä on paikastaan kamppailevan Stubbin ongelma: Häneltä puuttuvat intohimo sisäpolitiikan suuriin kysymyksiin sekä kokoomuslainen, selkäytimestä kumpuava arvomaailma.

Näiden kahden asian yhdistelmä on tehnyt laajan kokoomusjoukon mielestä Stubbista haparoivan puoluejohtajan, joka ei kykene selviämään vaikeissa, suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä koskevissa väännöissä.

”Jos pitäisi kiteyttää, sanoisin, että hän on erinomainen tyyppi, mutta ei ole sopivimmassa mahdollisessa tehtävässä”, sanoo eräs kokoomusvaikuttaja edustavassa kommentissa.

Poliitikkojen ja virkamiesten parissa vallitseekin lähes yksimielisyys, että Stubb oli loistava siinä, mitä teki ennen pääministerin saappaisiin hyppäämistä.

Ulkoministeriön kokenut virkamies kutsuu Stubbia ehkä Suomen kaikkien aikojen kansainvälisimmäksi ministeriksi.

”Huippuhyvä sosiaalisesti. Hyvä ulkomaankauppa- ja ulkoministeri. Ei huonoa sanottavaa.”

”Fantastinen vienninedistämismatkoilla. Yritysten taustat ja tarpeet osattiin.”

Yhden kokeneen diplomaatin mukaan Stubbilla oli erinomainen kyky omaksua nopeasti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät asiat.

”Ministerinä hän oli yksi parhaista, varsinkin EU-politiikassa.”

Saa Stubb toki kiitosta myös tänä päivänä. Monet pitävät hänen tavastaan johtaa.

Edeltäjiinsä verrattuna Stubb on ottanut eduskuntaryhmän huomattavasti enemmän mukaan jo asioiden valmisteluvaiheessa, kehuu eräs kokoomuksen kansanedustaja.

”Myös puoluehallitus on ollut Stubbin kaudella paremmin perillä asioista.”

Toinen kansanedustaja sanoo, että Stubb määrittää vaihtoehdot ja antaa käydä keskustelua paljon avoimemmin kuin aiemmat puheenjohtajat.

Adjektiivit reilu, energinen ja innostava toistuvat Stubbin kohdalla. Jopa demaripoliitikko kehuu häntä ”joukkuepelaajaksi”.

”Alex on reilun pelin jätkä. Sellainen jääkiekkojoukkueen tyyppi, joka pelaa kaikkien eteen”, pohtii kokoomuksen kansanedustaja.

Stubbia pidetään myös armottoman kovana taistelijana.

”Hänellä on äärimmäisen hyvä paineensietokyky. Kun tilanne on päällä, tapahtuu tietynlainen terästäytyminen”, sanoo yksi kokoomusvaikuttaja.

Myös valtiovarainministeriön (VM) virkamies kehuu Stubbin kykyä sietää vaikeita paikkoja.

Mutta. Ne ongelmat. Laaja kirjo kokoomuslaisia tuntuu suoraan sanottuna ajattelevan, ettei Stubb ole oikeissa tehtävissä.

Julkisuudessa Stubbin puutteelliset tiedot on yhdistetty hallintarekisteriin, mutta kokoo­musedustaja alleviivaa, ettei tässä ole kyse siitä.

”Ne erehdykset kertovat vain Stubbin spontaanista luonteesta. Hän heittäytyy ja sanoo vähän lonkalta asioita, jotka tarkkaan ottaen eivät mene ihan niin.”

Kokoomusväkeä ei huolestuta Stubbin luonne vaan se, että hän ei heidän sanojensa mukaan oikein ymmärrä, miten valtionhallinto toimii. Esimerkiksi vero-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikka ovat monen kokoomuslaisen mielestä Stubbille varsin vieraita. Sama viesti kuuluu myös keskustan leiristä.

”Stubbin kanssa työskentely on vaikeaa, koska hän ei vaikuta sitoutuneelta asiasisältöihin. Hän on monin tavoin puhdasverinen mielikuvapoliitikko. En ole varma, onko hän kiinnostunut asioista, joita hänen pitäisi ensisijaisesti edistää.”

Kokoomuksen kansanedustajan mielestä on merkittävä puute, ettei Stubb ole koskaan toiminut kuntapäättäjänä.

”Hän on todella isoista, ihan perustavanlaatuisista yhteiskunnan asioista aika pihalla.”

Toinen kansanedustaja kiinnittää huomiota hallituskauden koviin kiistakysymyksiin, sote-uudistukseen ja paikalliseen sopimiseen.

”Se näkyy, ettei hän ole täysin sinut tyypillisten sisäpolitiikan asioiden kanssa.”

Kaikki eivät ole valmiita tuomitsemaan Stubbia. VM:n virkamiehen mukaan Stubb perehtyy asioihin hyvin ja tekee valtavasti töitä.

”En voi sanoa, että hän olisi jotenkin heikompi kuin muut. Se olisi tosi epäreilua.”

Monen kokoomuslaisen mukaan Stubbin puutteellinen osaaminen vaikuttaa myös tämän tapaan johtaa. ”Hänen tyylinsä on se, että kysellään mitä mieltä muut ovat, ja mietitään oma mielipide sen jälkeen”, sanoo kokoomuksen kansanedustaja.

”Se on reilua ja osallistavaa, mutta toisinaan hieman improvisoivaa ja hapuilevaa. Stubb on epätavallinen poliitikko, hänen tavassaan toimia on jotain hieman amatöörimäistä. Hän ei ole samanlainen politiikan huippuammattilainen kuin Petteri Orpo”, sanoo toinen.

Tilannetta pahentaa monen kokoomuslaisen mielestä se, ettei Stubb ole puolueen kasvatti eikä siksi ole omaksunut selkäydintä myöten sen ajatusmaailmaa. Stubbin ideologia on trans­atlanttista anglosaksista liberalismia, eurooppalaisuutta, suvaitsevaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioitusta.

Kova sisäpoliittinen, kokoomuslainen köli sen sijaan puuttuu, useat kokoomuslaiset sanovat, mikä tekee neuvottelutilanteista vaikeita. Stubb ei osaa intuitiivisesti luovia kohti oikeaa suuntaa kussakin tilanteessa, toisin kuin vahvasti ideologinen Jyrki Katainen.

”Stubbilta puuttuu se vuosikymmenten kokoomustyössä omaksuttu selkäranka, josta tulee aika helposti vastauksia”, sanoo kansanedustaja.

”Kun et ole sisältöasioista oikein perillä, etkä ihan tarkkaan tunne mitä kokoomuksen arvomaailman mukaisesti pitäisi kussakin tilanteessa tehdä, se aiheuttaa suuren epävarmuuden”, arvioi toinen.

”On massiivinen ongelma poliittisen liikkeen johtajalle, että ei ole omaa näkemyksellisyyttä, jolla johtaa muuta porukkaa.”

Jos moni kokoomuslainen on oikeassa ja Stubb ei ole perehtynyt sisäpolitiikkaan, herää kysymys, miksi. Pitkän linjan kokoomusvaikuttajan mielestä se kertoo intohimon puuttumisesta.

”Hän on huippulahjakas, pystyy omaksumaan kieliä ja valtavia asiamääriä, väittelemään tohtoriksi huippuyliopistosta, työskentelemään mitä vaativimmissa tehtävissä komissiossa.”

”Se, että joku aika perinteinen sisäpolitiikan asia on hankala, kertoo, ettei näihin asioihin ole sellaista aitoa paloa.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Elina Lepomäki

 Syntynyt vuonna 1981 Helsingissä.

 Perhe muutti Saksaan, kun Lepomäki oli 9-vuotias. Isä työskenteli toimittajana ja äiti viestintäalan yrittäjänä.

 Valmistui Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi vuonna 2004 ja Helsingin kauppakorkeakoulusta ekonomistiksi vuonna 2005.

 Nousi eduskuntaan vuonna 2014.

 Perheeseen kuuluvat mies ja kolme lasta. Lepomäki harrastaa ruoanlaittoa.

Petteri Orpo

 Syntynyt Köyliössä 3. marraskuuta 1969.

 Vanhemmat opettajia. Harrasti lapsena partiota ja urheilua.

 Valmistui Turun yliopistosta pääaineenaan taloustiede 2002.

 Kansanedustaja vuodesta 2007. Maa- ja metsätalousministeri 2014–2015 ja sisäministeri vuodesta 2015 lähtien.

 Vaimo ja kaksi lasta. Harrastaa kalastusta, golfia ja kotikokkausta.

Alexander Stubb

 Syntynyt vuonna 1968 Helsingissä.

 Perhe kaksikielinen. Stubb harrasti lapsena jääkiekkoa.

 Väitellyt kansainvälisen politiikan tohtoriksi London School of Economicsista.

 Toimi huipputehtävissä EU-komissiossa ennen poliittista uraansa.

 Toiminut Suomen ulkoministerinä, eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä, pääministerinä ja valtiovarainministerinä.

 Kaksi lasta juristivaimon kanssa.

Luetuimmat
  1. 1

    Paljastava pukeutuminen on häirintää

  2. 2

    Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

  3. 3

    Aftonbladet: Oppilas puukotettiin hengiltä koulussa Tukholmassa

  4. 4

    Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

  5. 5

    Kokoomuksen suosio suurempi kuin kertaakaan tänä vuonna, keskustan painui alle 15 prosentin

  6. 6

    Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

    Tilaajille
  7. 7

    Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

    Tilaajille
  8. 8

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  9. 9

    HS maistoi 8 täyteläistä joulupöydän punkkua – yksi sai viisi tähteä

    Tilaajille
  10. 10

    Helsingin historiallisen päärautatieaseman kylkeen rakennetaan moderni laajennusosa – Scandic avaa jättimäisen hotellin raiteiden viereen

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  2. 2

    Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

  3. 3

    Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

  4. 4

    Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

    Tilaajille
  5. 5

    Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

  6. 6

    Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

  7. 7

    Paljastava pukeutuminen on häirintää

  8. 8

    Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

  9. 9

    Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

    Tilaajille
  10. 10

    Sinnikäs tee se itse -henkilö kiinnittelee aidonnäköisiä liikennemerkkejä Mellunmäessä – ”En ymmärrä yhtään”, hämmästelee kaupungin työntekijä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

  2. 2

    Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

  3. 3

    Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

    Tilaajille
  4. 4

    Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

    Tilaajille
  5. 5

    Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

  6. 6

    Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

  7. 7

    HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

  8. 8

    Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

    Tilaajille
  9. 9

    Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

  10. 10

    Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

  11. Näytä lisää