Kotimaa    |   HS-reportaasi

Puoluekokoukset vilisevät lobbareita – ”Tämä on pieni maa, ja kaikki tuntevat toisensa”

Konsulttitoimisto Blicin perustajan Niilo Mustosen mielestä kokoomuksen puoluekokous Lappeenrannassa on kuin iso sukukokous.

”Tämä on kuin tosi iso sukukokous, tai kesäseurat”, vaikuttamisen konsulttitoimisto Blicin perustajaosakas Niilo Mustonen kuvasi kokoomuksen puoluekokousta Lappeenrannassa.

Viikonvaihteen puoluekokouksista juuri hallituspuolueiden kokoomuksen ja keskustan kokoukset vilisivät lobbareita, kun taas opposition vasemmistoliiton ja Rkp:n tilaisuuksissa vaikuttamisyritykset jäivät vähemmälle.

Varsinaisten konsulttien lisäksi kokouksissa viihtyivät etujärjestöjen edustajat ja entiset poliitikot, joista osa on siirtynyt yrittäjiksi tai muuten yksityisen työnantajan palkkalistoille.

Esimerkiksi Mustonen oli kokoomuksen leivissä vuosina 2004–2010, joista kolme ja puoli viimeistä vuotta tiedotussihteerinä.

Mustosen mukaan puoluekokouksissa olon tarkoituksena on ennen kaikkea törmätä tuttuihin, pitää yllä verkostoa ja aistia tunnelmaa: ”Ei täällä voi puhua mitään asiakaskeskeistä, tämä on pyhitetty puolueen asioille.”

Mustosen mukaan puoluekokouksissa käynneistä koituu asiakkaille hyötyä räätälöityjen analyysien kautta. Niissä pohditaan, mitä muutoksia ja poliittisia riskejä puoluekokouksen päätökset ja muutokset aiheuttavat.

Mustosen lisäksi kokoomuksen puoluekokouksessa oli melkoinen joukko entisiä erityisavustajia tai kokoomusvaikuttajia, jotka ovat nyt liike-elämän palveluksessa, lobbareina tai johtajina.

Lappeenrannassa paikalla olivat esimerkiksi Terveystalon Laura Räty, RAY:n Velipekka Nummikoski, Miltton Networksin Jussi Kekkonen, FiComin Petri Aaltonen, DNA:n Anna Anttinen, Rochen Anna Manner-Raappana, Cocommsin Juuso Rönnholm ja Kaiku Helsingin Maria-Elena Cowell, Mustonen luettelee.

Mustonen käy mielellään muidenkin puolueiden puoluekokouksissa. ”Mutta kyllä minuun suhtaudutaan niissä ensisijassa kokoomuslaisena, kuin ulkopuoliseen agenttiin. Toisaalta hirveän kohteliaasti, sillä kaikkien puolueiden toimijat haluavat pitää hyvät suhteet toisiinsa.”

Mustosen mielestä kokoomuksen puoluekokoukseen tullaan kuin juhlaan, enemmän kuin monessa muussa puolueessa. ”Pitää olla pikkutakkeja. Neuleita on vähemmän”, Mustonen summaa kokoomuksen kesäkokoustyylin.

Pääministeripuolue keskustan puoluekokouksessa Seinäjoella oli ”oheisohjelmaa” nyt tarjolla enemmän kuin koskaan. Paikalla olivat muiden muassa Greenpeace, Taksiliitto, SAK, Akava, Pohjolan Voima, Kuluttajaliitto ja heinäsirkkojen kotikasvatusta markkinoiva Finsect-yritys. Ne kaikki maksoivat omasta kojustaan eli ständistään keskustalle 1 500 euroa.

Etenkin sirkkafirman ständillä oli jonoa. Tarjolla oli proteiinipatukkaa, johon hyönteisvainaat ovat päätyneet. Myös ympäristöjärjestö Greenpeacen keskustelutilaisuus uusiutuvasta energiasta veti lauantaina pienen kokoushuoneen viimeistä sijaa myöten täyteen, mutta elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) myöhästyi tilaisuudesta hieman.

Rehn lämmitteli yleisöä kertomalla olleensa keskustan nuorten liiton puheenjohtajana mukana Riitta Väisäsen Kymppitonni-ohjelmassa: ”Voitot sai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, joten lahjoitin vuorotellen Amnestylle ja Greenpeacelle. Tätä keskustassa jossakin määrin silloin paheksuttiin.”

Nyt Greenpeace ja keskusta ovat uusiutuvasta energiasta osin yhtä mieltä: irti kivihiilestä ja vähemmän tuontienergiaa. Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Maija Suomela tosin varoitteli, että bioenergiaa ei riitä kaikkeen, ja esimerkiksi liikenteessä olisi syytä hakea muitakin ratkaisuja.

Suomela kertoi järjestön satsanneen nyt erityisesti keskustan puoluekokoukseen, koska puolueen hallussa ovat keskeiset elinkeinoministerin ja ympäristöministerin salkut.

Kokouspaikalla näkyivät myös työmarkkinajärjestöt. SAK:n kojulla esitteitä jakoi nuorisosihteeri Tatu Tuomela: ”Täällä on paljon meidän jäseniämme. Meidän kanssamme halutaan keskustella. Perjantaina kyseltiin Metalliliiton ratkaisuista. Olemme kaikissa puoluekokouksissa mukana, jos se vain on mahdollista.”

Myös Sdp:n puoluesihteeri Reijo Paananen tarkkaili tilannetta: ”Nyt tuli tuntumaa kokouspaikkakojujen hintatasosta Sdp:n puoluekokousta varten.”

Viestintäalan yrityksen Tekirin hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa sukkuloi kokouspaikalla väkeä tapaamassa. ”Puoluekokous on kätevä paikka tavata päättäjiä, joita tunnen tietysti jo vanhastaan.”

Energiateollisuuden ja terveysalan näkyvää lobbausta kokouspaikalla ei Saukkomaa sinänsä pidä pahana. ”Jossain päin järjestöt lobbaavat aina, Helsingissäkin. Ihmisistä eli lobbauksen kohteesta on kiinni, miten lobbaukseen suhtautuu.”

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) asettaa selvät rajat sille, minne menee.

”En mene tilaisuuteen, jonka joku järjestää ja jossa kerätään rahaa. Lääkefirmoja on sitä paitsi niin paljon, että meneminen olisi mahdotonta. Koska jos menisi yhden tilaisuuteen, pitäisi mennä kaikkien tilaisuuteen.”

Rehulan mukaan keskustan kokoustilojen kaupittelu ulos alkoi puoluesihteeri Jarmo Korhosen kaudella. ”Emme ole ainoa puolue, jolla kojuja on. Täällä on kiinnostavaa joukkoa.”

Oppositiopuolueiden puoluekokouksissa kojuja oli kuitenkin vähemmän.

Oulun kaupunginteatterissa vasemmistoliiton puoluekokouksessa toimintaansa esittelivät lähinnä solidaarisuusjärjestöt, vasemmistolaiset sivistysjärjestöt ja lehdet, Kansan Arkisto, Sadankomitea ja SAK, vaikka kolmesataapäisessä kokousväessä tuskin oli ainuttakaan, joka ei järjestöä jo tuntisi.

Kansan Sivistysrahasto etsi lahjoittajia ja apurahan hakijoita, mutta hiljaista oli. Niin myös Maailmankauppa Juuttiputiikin tiskillä, jolle vapaaehtoistyöntekijä Liisa Tervo oli asettanut kasviöljysaippuoita Intiasta, aikuisten tekemiä jalkapalloja Pakistanista ja nahkaisia eläinten muotoisia säästölippaita, kolikkokukkaroita ja reilun kaupan perunalastuja.

”Suomen vanhin reilu kauppa”, Tervo mainostaa.

Kauppaa ylläpitää Pohjois-Suomen Pääskyt ry. vapaaehtoisvoimin. Tervon mukaan yhdistys on voittoa tavoittelematon, joten jos voittoa tulee, se ohjataan tuotekehitykseen.

Puoluekokouksen myynti ei kuitenkaan viitannut voittoon, vaan nollatulokseen. ”Laukkuja ja säästölippaita on mennyt”, Tervo kuitenkin kehaisee. Myöhemmin kaupaksi meni yksi postikortti Bangladeshista.

Rkp:n puoluekokouksessa Turussa lobbareita ei juuri näkynyt. Kokoustilan aulassa puolueväki sai kyllä esitteiden kautta tietoa muun muassa Turun kaupungista ja Kemiönsaaresta. Tarjolla oli myös minitomaatteja Närpiöstä.

Jo ennen politiikan superviikonloppua HS pyysi kahdelta asiantuntijalta kommenttia lobbauksen merkityksestä suomalaisessa politiikassa.

”Tietysti puoluekokoukset vilisevät lobbareita ja korporaatioiden edustajia”, arvioi kokousten lobbaritiheyttä superlobbariksikin mainittu Anders Blom, jolta on tulossa myös väitöskirja aiheesta. Blom työskenteli aikoinaan Perheyritysten liiton toimitusjohtajana ja on nyt perustamansa Eurofacts-viestintätoimiston toimitusjohtaja.

”Etenkin hallituspuolueiden kokoukset ovat lobbareille tärkeitä foorumeita, koska niissä ovat paikalla yhtäaikaa poliittinen eliitti, kenttäväki ja toimitsijat, jotka kaikki edustavat valtaa.”

Blomin mukaan Suomi on jopa maailman lobatuin maa: lobbareita on tuhansia, ja rahaakin vaikuttamiseen humahtaa liki 700 miljoonaa euroa vuodessa, Blom on laskenut. Blom tosin edustaa laajaa linjaa, jonka mukaan ay-liikkeen edunvalvontakin on pitkälti lobbausta, eli hän laskee lobbareiksi myös esimerkiksi työmarkkinajärjestöt.

Erityiset viestintätoimistot ovat hänen mielestään vähäisempi tekijä ja merkki murroksesta, joka koskee mediaa, rahaa, kauppaa ja tiedon digitalisointia. ”On kova kilpailu siitä, mitkä tahot pystyvät saamaan päättäjät käyttämään juuri omaa tietoaan”, Blom kuvaa. Hänen mukaansa Suomessakin olisi hyvä saada lobbarit avoimeen rekisteriin.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestössä SAK:ssa käsitykset lobbaamisesta ovat hieman toisenlaiset.

”Vaikuttajaviestintähän on Suomessa verraten nuorta verrattuna vaikka Ruotsiin, jossa on pidempi vuoropuhelun ja diskuteeraamisen kulttuuri”, arvioi projektipäällikkö Matti Hirvola .

Hirvola on toiminut aiemmin eri tehtävissä Sdp:ssä, mutta oli myös pari vuotta viestintätoimisto Miltton Networksin asiantuntija ja osakas.

Etenkin välittävien toimijoiden eli ulkopuolisten konsulttien käyttö on vasta viime vuosina nostanut päätään Suomessa, vaikka suoraa vaikuttamista on ollut pidempään.

”Ei täällä vieläkään mitään lobbariarmeijoita ole, kuten vaikka Brysselissä. Tämähän on pieni maa, jossa kaikki tuntevat toisensa, ja voisi tietysti ajatella, että yritykset ja etujärjestöt myös itse pystyisivät vaikuttamaan”, Hirvola pohtii.

Hirvola puhuu vaikuttamisen sijaan yhteiskunnallisesta neuvonnasta tai insinööritaidosta, joka on hänen mukaansa tervetullut ilmiö.

Monipuolisen kokemuksen omaava konsultti auttaa ymmärtämään esimerkiksi poliittista päätöksentekoprosessia eli sitä, missä päätökset valmistellaan ja milloin niihin voi vaikuttaa. Toisaalta poliitikkojenkin on syytä ymmärtää yksityisen sektorin bisneslogiikkaa, Hirvola arvioi.

”On myös hyvä, että ihmiset liikkuvat erilaisissa töissä, sillä turhaa siiloutumista ja putkiaivoisuutta tulee karttaa.”

Hirvola vieroksuu toisinaan ehdotettuja karensseja siirryttäessä vaikka virasta bisnekseen, koska rajanveto olisi hankalaa. Samalla hän myöntää vaaran paikat lobbareitten liikkeissä.

”Paha asia tietysti on, jos tulee kuva, että ostetaan vaikutusvaltaa.”

Sen sijaan vaikuttajien julkisia rekistereitä Hirvola kannattaa: ”Avoimuus on ehdoton edellytys sille, että tämä ala voi ylipäätään toimia. Pitää olla tiedossa, kenen asialla kulloinkin liikutaan.”

HS-työryhmä: Marjukka Liiten, Eeva Palojärvi, Olli Pohjanpalo, Juha-Pekka Raeste, Jaana Savolainen ja Teija Sutinen

Korjaus pe 13.35: Anna Anttisen ja Maria-Elena Cowellin nimet kirjoitettu oikein.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Lobbaus
  • Työmarkkinajärjestöt
  • Yritykset

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

    2. 2

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    3. 3

      Joonas Konstig kyllästyi yksivuotiaan kiukuttelua muistuttavaan käytökseensä, ja päätti ryhtyä opiskelemaan herrasmieheksi – lopputuloksena kirja joka jokaisen miehen kannattaisi lukea

    4. 4

      NFL-pelaaja osui Donald Trumpin kiukkuhermoon, nousi ylös Meksikon kansallislaulun ajaksi – vastaus herätti taas huolen presidentin prioriteeteista

    5. 5

      Helsinkiläissairaala Husin ja Mehiläisen yhteisomistukseen – päätös jakoi Husin hallituksen kahteen leiriin

    6. 6

      Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

    7. 7

      Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden

      Tilaajille
    8. 8

      Synnytystukea antava suomalainen doula kertoo: Nämä neljä asiaa pitää korjata Suomen synnytyshoidossa pikaisesti, muuten perheet jäävät liian yksin

    9. 9

      Saksan hallitusneuvottelut ovat umpikujassa, SPD ei suostu menemään hallitukseen – Liittopresidentti Steinmeier: Ennennäkemätön tilanne liittotasavallan historiassa

    10. 10

      Autoilija ajoi 6-vuotiaan pojan päälle suojatiellä ja pakeni paikalta Helsingin Itäkeskuksessa – Poika lensi kolmen metrin matkan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    2. 2

      New Yorkissa siskoni sopeutui hyvin joukkoon – Suomessa moni katsoo häntä kuin hänessä olisi jotain vikaa, ja se tuntuu pahalta

    3. 3

      Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

    4. 4

      Maapallon pyöriminen hidastuu, tutkijat ennustavat ensi vuodeksi rajuja maanjäristyksiä – Helsingin yliopiston apulaisprofessori: ”Edelleenkään emme voi ennustaa, missä järisee”

    5. 5

      Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden

      Tilaajille
    6. 6

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    7. 7

      Donald Trump hermostui Kiinasta pelastetun koripalloilijan isän kommenteista – ”Olisi pitänyt jättää heidät vankilaan”

    8. 8

      Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

    9. 9

      Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – Voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen?

      Tilaajille
    10. 10

      Tältä näyttää syrjäytyminen Suomen kartalla: Kruunupyyssä voidaan parhaiten, synkin tilanne on Äänekoskella – HS:n laskuri ja kartat kertovat, miten kotikuntasi nuorilla menee

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    8. 8

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    9. 9

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    10. 10

      Parisuhde tuhon partaalla – asiantuntija ja HS:n lukijat kertovat, millaiset syyt ajavat parit harkitsemaan eroa ja mikä lopulta sai pysymään yhdessä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää