Kotimaa

Työttömyys ja syrjintä ovat vaikeuttanut inkerinsuomalaisten kotoutumista –”Venäjällä suomalaisia, Suomessa venäläisiä”

Inkerinsuomalaiset paluumuuttajat samastuvat sekä suomalaiseen yhteiskuntaan että venäläiseen kulttuuriin. Vain hyvin harva harkitsee tutkimuksen mukaan muuttoa takaisin Venäjälle.

Paluumuuttajina Suomeen tulleet inkerinsuomalaiset suhtautuvat tulevaisuuteen valoisasti, mutta työttömyys, syrjintä ja puutteellinen kielitaito haittaavat yhteiskuntaan kiinnittymistä.

Inkerinsuomalaisten kotoutumista 2010-luvun vaihteessa seuranneen tutkimuksen mukaan 45 prosenttia Venäjältä muuttaneista inkerinsuomalaisista oli vielä kolme vuotta maahantulon jälkeen työttömänä. Töissä olleista moni kertoi, ettei työ vastaa omaa koulutusta.

Inkerinsuomalaisten on pitänyt läpäistä ennen Suomeen tuloa kielitutkinto, joka mittaa lähinnä arkielämässä selviytymisessä tarvittavaa suomen kielen taitoa.

Suomeen muuttaessa inkerinsuomalaiset arvioivat kielitaitonsa keskitasoiseksi, mutta muutaman vuoden päästä oma arvio oli tippunut heikoksi.

Toisaalta psykologisilla mittareilla arvioituna inkerinsuomalaisten kotoutuminen on sujunut hyvin, kertoo sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Tuuli Anna Mähönen Helsingin yliopistosta.

He kokevat selviävänsä hyvin arkipäivän tilanteista, ovat tyytyväisiä suomalaisiin kontakteihinsa ja vain hyvin harva harkitsee takaisin muuttamista Venäjälle. Inkerinsuomalaiset paluumuuttajat samastuvat sekä suomalaiseen yhteiskuntaan että venäläiseen kulttuuriin.

”Kotoutuminen ei ole pelkkää kielitaitoa ja työllistymistä, vaan myös sitä, että ihminen kokee olevansa osa porukkaa ja voi hyvin”, Mähönen sanoo.

Tutkimuksen mukaan inkerinsuomalaiset eivät koe Suomessa kovin paljon syrjintää, mutta kuitenkin enemmän kuin he odottivat ennen maahantuloa. Syrjintäkokemukset lisäsivät heidän kielteisiä asenteitaan suomalaisenemmistöä kohtaan ja aiheuttivat pahoinvointia.

”Inkerinsuomalaiset ajattelivat muuttavansa esi-isiensä maille samankaltaisten joukkoon, mutta täällä heitä kohdeltiinkin venäläisinä. Venäjällä he kokivat olevansa suomalaisia ja Suomessa venäläisiä. Se oli pettymys”, Mähönen kuvaa.

Inkerinsuomalaisten kokemusten perusteella voi hänen mukaansa pohtia, miten hankalaa Suomeen sopeutuminen voi olla muille epätasa-arvoa kokeville maahanmuuttajille, jotka eivät osaa ollenkaan suomea, ole pitkälle koulutettuja, luterilaisia, läheltä ja vapaaehtoisesti muuttaneita.

1990-luvun alusta presidentti Mauno Koiviston aloitteesta alkanut inkerinsuomalaisten paluumuutto päättyy tänään perjantaina, jolloin on viimeinen päivä hakea oleskelulupaa inkerinsuomalaisuuden perusteella.

Maahanmuuttoviraston paluumuuttotiimin päällikkö Marianne Laine arvioi, että tulijakunta on parinkymmenen vuoden aikana muuttunut, eikä päämotiivina paluuseen ole enää suomalainen identiteetti. Tänä vuonna muuttaneista kenenkään äidinkieli ei ole suomi.

Mähönen vahvistaa, ettei suomen kieli ja kulttuuri ole ainut inkerinsuomalaisten muuttosyy, vaan tutkimuksen mukaan perusteina painavat myös työllisyysnäkymät, koulutusmahdollisuudet, elintaso ja perheen hyvinvointi.

Se, ettei viime aikoina muuttaneilla inkerinsuomalaisilla olisi vastaavia sidoksia suomalaisuuteen kuin ensimmäisessä muuttoaallossa tulleilla, on poliittisten päättäjien näkemys, Mähönen huomauttaa.

”Siihen voi suhtautua kriittisesti. Monet inkeriläiset ovat itse sitä mieltä, että heillä on edelleen siteitä suomalaisuuteen.”

Inkerinsuomalaisten paluumuuttoon on suhtauduttu myös kriittisesti Venäjän puolella. Siellä on koettu, että inkerinsuomalaisten kulttuuria on vaikeaa pitää yllä, kun niin moni on lähtenyt Suomeen.

Keskeisenä inkerinsuomalaisten paluumuuton käynnistämisen syynä oli inkerinsuomalaisten Venäjällä kokema syrjintä sekä niin kutsuttu kunniavelka.

Suomeen siirrettiin toisen maailmansodan aikana noin 60 000 inkerinsuomalaista, ja monet myös palvelivat Suomen armeijassa. Sodan jälkeen heidät kuitenkin palautettiin Neuvostoliittoon.

”Inkerinsuomalaisille haluttiin tehdä kädenojennus”, Mähönen kuvaa.

Paluumuuton aikana Suomeen tuli 1990-luvun alusta alkaen arviolta noin 32 000 inkerinsuomalaista. Vaikka paluumuutto loppuu, siihen on vielä elinikäinen oikeus toisen maailmansodan aikaisella siirtoväellä ja Suomen armeijassa palvelleilla.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Paluumuutto loppuu

 1990-luvun alussa alkanut inkerinsuomalaisten paluumuutto päättyy. 1. heinäkuuta on viimeinen päivä hakea Suomeen oleskelulupaa inkerinsuomalaisuuden perusteella.

 Paluumuuttajana on voinut saada oleskeluluvan, jos hakija itse, toinen hänen vanhemmistaan tai vähintään kaksi isovanhemmista on kansallisuudeltaan suomalainen. Oleskelulupa on edellyttänyt myös asuntoa ja kielitutkinnon suorittamista.

 Tästä lähtien oleskelulupaa voi hakea vain yleisen oleskelulupajärjestelmän kautta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • inkerinsuomalaiset
  • Maahanmuutto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    2. 2

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    3. 3

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    4. 4

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    5. 5

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    6. 6

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    7. 7

      Telinevoimistelun olympiavoittaja syyttää joukkuetoveria ja lajin ylivoimaista hallitsijaa raiskauksesta: ”Hirviö, joka piti minua vankina pelossani niin monta vuotta”

    8. 8

      Sipilän hallitus taas kriisin partaalla

    9. 9

      Trump syytti kongressiedustajaa valehtelusta, kun tämä kertoi tökeröstä puhelusta kuolleen sotilaan surevalle leskelle – Washington Post: Sotilaan äiti vahvistaa presidentin tökeröydet

    10. 10

      Apteekit ja potilaat jäivät ilman lääkkeitä, kun lääketukkuri Oriola vaihtoi tietojärjestelmää – HS selvitti, miten Suomen lääkehuolto kriisiytyi yhdessä päivässä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    2. 2

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    3. 3

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    4. 4

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    5. 5

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    6. 6

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    7. 7

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    8. 8

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    9. 9

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    10. 10

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää