Kotimaa    |   HS-analyysi

Hallitus aikoo kokeilla perustuloa pienituloisilla – Professori: Toisi ongelmia kotiäitien ja opiskelijoiden työllistymiselle

Kannustaisiko perustulo löytämään työtä, vai laiskistaisiko se lopullisesti nekin, joita nykyään ainakin yritetään aktivoida työnhakuun tai opintoihin?

Miltä kuulostaisi: 600 euroa puhtaana käteen palkkatulojen lisäksi joka kuukausi?

Tuo summa olisi perustulo, jota hallitus aikoo jakaa osalle suomalaisista kokeiluluontoisesti vielä tämän vaalikauden aikana. Kokeilu koskisi vain pientä joukkoa lähinnä työttömiä tai muuten pienituloisia ihmisiä.

Toiveissa olisi oppia, miten ilman tarveharkintaa ja velvoitteita maksettava perustulo vaikuttaa ihmisten työllistymiseen ja hyvinvointiin verrattuna nykyisiin byrokraattisiin tukijärjestelmiin. Kannustaisiko se löytämään työtä, vai laiskistaisiko se lopullisesti nekin, joita nykyään ainakin yritetään aktivoida työnhakuun tai opintoihin?

Perustulo korvaisi nykyiset perusturvaetuudet eli työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja vanhempainrahan.

Näitä tukia saavien tulot eivät juuri kasvaisi. Jos perustulo joskus otettaisiin valtakunnallisesti käyttöön, verotusta kiristettäisiin samalla niin, että keski- tai hyvätuloinen palkansaaja ei käytännössä lisätulosta hyötyisi.

Mikä siis oikeastaan muuttuisi? Se, että perustuloa ei menetä, vaikka pääsisi jopa hyväpalkkaiseen kokopäivätyöhön.

Suomalaisen tukipolitiikan lähtökohta on tarveharkinta ja aktivointi. Tukia saavan pitää pääsääntöisesti olla työmarkkinoiden käytettävissä ja osallistua tarjottavaan koulutukseen tai työtoimintaan.

Tarveharkinta taas tarkoittaa, että tukia maksetaan vain, jos muita tuloja ei ole. Nykyään saa tosin ansaita 300 euroa työttömyyskorvauksen lisäksi ilman korvauksen menetystä.

Jos työtön saa asumistukea ja sen lisäksi vielä toimeentulo­tukea, palkkatulot voivat leikata tukia välittömästi lähes koko ansaitulla summalla. Tätä kutsutaan työttömyysloukuksi. Jos työkeikka jää lyhyeksi, tukien uudelleen hakeminen voi olla työlästä ja hidasta. Tätä kutsutaan byrokratialoukuksi.

Loukkujen takia työtä ei välttämättä kannata tai uskalleta ottaa vastaan, vaikka sitä olisikin tarjolla.

Loukut ovat hankalimpia työttömien vanhempien lapsiperheissä, jotka saavat paljon tukia. Monissa tapauksissa vasta lähes 3 000 euron kuukausipalkka kasvattaisi kotitalouden an­sioita.

Voiko perustulo toimia loukkujen poistamisessa? Aiempien perustulokokeilujen mukaan ei ainakaan kovin hyvin. Kaikki eivät pääse tai edes halua mennä töihin, vaikka se olisi taloudellisesti kannattavaa.

Yhdysvalloissa tehtyjen alueellisten kokeilujen perusteella perustulon kaltaista negatiivista tuloveroa saaneiden pienituloisten perheiden työllisyys päinvastoin väheni. Etenkin naiset kävivät vähemmän töissä. Lasten koulunkäynti kuitenkin lisääntyi, ja perheiden hyvinvointi parani.

Eri asia on, voiko tuloksista vetää mitään johtopäätöstä kovin erilaisen sosiaaliturvan Suomeen.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon mielestä on selvää, että yleinen perustulo olisi ongelma ainakin kotiäitien ja opiskelijoiden työllistymisen kannalta.

Se olisi käytännössä ikuinen kotihoidon- tai opintotuki eli käänteinen kannustin näiden ryhmien työllistymiselle. Kannustinloukkujen tärkeimpään syyhyn eli toimeentulo­tuen saajien suureen määrään perustulo ei kaavaillulla tasolla vaikuttaisi juuri lainkaan ilman muun tukijärjestelmän uudistamista.

Hiilamon mielestä hallitus tavoitteleekin perustulolla ylipäätään vääriä päämääriä.

Perus­tulo ei ole oikea keino kannustinloukkujen purkamiseen tai työllisyyden parantamiseen. Se on pikemminkin ideologinen valinta.

”Kyse on siitä, halutaanko kaikille tarjota perustoimeentulo ilman tarveharkintaa ja hyväksytäänkö, että sillä voi olla aktivoivia mutta myös passivoivia vaikutuksia”, Hiilamo sanoo.

Perustuloa on pidetty yhtenä ratkaisuna työpaikkakadon synnyttämään yhteiskunnalliseen murrokseen.

Tutkijat ovat ennustaneet, että suuri osa keskiluokan työpaikoista häviää seuraavien vuosikymmenten aikana, kun älykkäät koneet ja tietokoneet tekevät suuren osan työstä. Yhä suurempi osa tuloista kanavoituu pääomalle työn sijaan.

Jos näin käy, jäljellä olevien töiden ja tulojen jakamiseen on keksittävä uusia tapoja.

Perustulo helpottaisi jo nyt niiden asemaa, jotka keikkuvat silpputöiden turvin toimeentulon rajalla ja tarvitsevat yhteiskunnan pientä tukea silloin tällöin.

Perustulo täydentäisi riittämättömiä palkka- tai yrittäjätuloja ilman byrokratialoukun vaaraa.

Tällä tai seuraavallakaan hallituskaudella yleinen perustulo tuskin toteutuu. Hallitusohjelma peräänkuuluttaa työttömien aktivointia ja sosiaaliturvan vastikkeellisuutta. Ne ovat perustulon vastakohtia.

Perustulo ja aktivointi on toki mahdollista yhdistää. Demarinuoret luonnosteli viime vuonna oman tukimallinsa, joka yhdistää perustuloa muistuttavan negatiivisen tuloveron ja aktiivisuudesta palkitsemisen.

Ihminen alkaisi saada valtiolta tukea automaattisesti, jos tulot putoaisivat alle määritetyn minimirajan. Jos henkilö etsisi aktiivisesti töitä tai parantaisi muuten työllistymismahdollisuuk­siaan, raja olisi korkeampi.

Hiilamo ennustaa, että perustulokokeilu johtaa joka tapauksessa tukijärjestelmien uudistamiseen ainakin työttömyysloukkuja aiheuttavan asumis- ja toimeentulotuen yhdistelmän osalta. ”Ei ole mitään järkeä, että suuren osan suomalaisista pitää säännöllisesti turvautua tukeen, joka on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi.”

Tavoitteena kahden vuoden kokeilu

Sosiaali- ja terveysministeriössä on kesäkeleillä pakerrettu lakia perustulokokeilusta.

Kokeiluun valittavat saisivat näillä näkymin noin 600 euron suuruisen perustulon kerran kuukaudessa kahden vuoden ajan. Kokeiluun valikoidaan työikäisiä suomalaisia. Heistä suurin osa olisi pienituloisia, vähän työtä tekeviä tai kokonaan työttömiä, ei kuitenkaan opiskelijoita tai vanhempainvapaalla olevia.

Osallistujien määrä riippuu muun muassa siitä, miten kokeiluun osallistuvat organisaatiot, kuten työvoimahallinto, verottaja ja Kela, hinnoittelevat työnsä eli paljonko kokeiluun varatusta 20 miljoonasta eurosta menee byrokratiaan.

Perustulo korvaisi osallistujien mahdollisesti saamat perustur­va­etuudet eli työmarkkinatuen, peruspäivärahan, vanhempainrahan, opintorahan tai kotihoidon tuen. Lisäksi voisi saada ansiosidonnaista vanhempainrahaa, ansiosidonnaista työttömyyskorvausta ja asumistukea.

Tarkoituksena on selvittää, miten ilman tarveharkintaa maksettava tulo vaikuttaisi koe­ryhmän työllistymiseen ja muuhun hyvinvointiin.

Lakiesitys annettaneen elokuussa hallituksen palattua lomilta. Kokeilu alkaisi ensi vuonna, jos se saadaan sopimaan yhteen perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen kanssa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Perustulo
  • Työelämä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    2. 2

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    3. 3

      Kokoomuksen suosio kasvaa, keskustan alamäki jyrkkenee – myös vihreiden ennätyssuosio hiipuu

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Valeruokamyrkytykset vaivaavat Espanjaa: Poliisi tunnistanut jopa 800 huijauksesta epäiltyä brittituristia

    6. 6

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    7. 7

      Autoja tuhoutui tulipaloissa Vantaalla – paloja epäillään tahallaan sytytetyiksi

    8. 8

      Suomessa myytävä jugurtti ja limsa eivät ole yhtä hedelmäisiä kuin Italiassa ja ikoninen tee on aromikkaampaa Britanniassa – Suomalaisten maku on tällainen, perustelevat yritykset

    9. 9

      Miksi Suomea rakennetaan korkeammaksi? – HS esittelee tulevia tornitalohankkeita

    10. 10

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    5. 5

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    6. 6

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    7. 7

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    8. 8

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    9. 9

      Nyt puhuu Ensitreffit alttarilla -asiantuntija, joka myöntää mokanneensa eikä usko sen oikean löytämiseen: Miksi täydellisten parien muodostaminen on niin vaikeaa?

    10. 10

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    10. 10

      ”Ideologisesti työtön” Ossi Nyman kuuli tukiensa katkaisemisesta Hesarista ja sai haastattelustaan palautevyöryn – ”Ei voi sanoa ääneen, että on tyytyväinen työttömänä”

    11. Näytä lisää