Kotimaa

Alkuviikosta saattaa tulla rakeita – näin rakeet syntyvät

Raekuuroille on sunnuntaina ja alkuviikosta hyvät olosuhteet.

Jäiset pikku pallerot kimpoilevat ympärillä, ja suojaan on hakeuduttava.

Sunnuntain ja keskiviikon välisenä aikana ukkosten todennäköisyys on suurin, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen. Ukkospilvien mukana saattaa tulla myös rakeita.

Suomessa raekuurot ovat melko yleisiä. Raepäiviä kertyy raekaudelle keskimäärin peräti 50. Raekausi kestää toukokuusta syyskuuhun, joten rakeita sataa jossain päin Suomea noin joka kolmas päivä.

Suurimmat Suomessa havaitut rakeet putosivat Suomussalmelle kesällä 2014. Ne olivat halkaisijaltaan yhdeksän senttimetriä.

”Yhdeksänsenttinen rae saattaa rikkoa tiiliä katosta”, sanoo Tuovinen.

Ensi viikon olosuhteet eivät ole otollisimmat suurien rakeiden syntymiselle, vaikka kosteutta ja lämmintä ilmaa riittää. Laukaiseva tekijä puuttuu.

”Parin kolmen sentin rakeille on kuitenkin ihan hyvät olosuhteet. Ehkä jättirakeiden muodostuminen tarvitsisi sen tuuliväänteen mukaan.”

Tuuliväänteellä tarkoitetaan sitä, että tuulen nopeus kasvaa mitä korkeammalle mennään.

”Loistotilanne voimakkaille ukkosille ja rakeille olisi, että tuuli voimistuisi aina ylöspäin mentäessä, ja että meillä olisi mahdollisimman suuri ero maanpinnan tuulen ja kuuden kilometrin korkeudessa olevan tuulen välillä.”

Eron tulisi olla 20 metriä sekunnissa. Nyt tuuliväänne näyttää olevan melko heikko kaikkina päivinä alkuviikosta.

Koska tuuli on yläilmoissa heikkoa lähipäivinä, ukkospilvet vaikuttavat vain syntyalueillaan ja lähialueilla eivätkä kerkeä voimistua.

Heikkotuulisessa ympäristössä ensimmäisten ukkospilvien yhteydessä esiintyvät puuskarintamat voivat aiheuttaa lähialueelle pienoiskoon kylmärintaman, joka nostaa ilmamassaa ylöspäin.

Rakeet syntyvät pilven sisällä. Kaikki alkaa mikroskooppisen pienistä nestemäisistä pilvipisaroista, jotka alkavat törmäillä keskenään, kun alailmakehään keräytyy kosteutta ja syntyy tuulia. Yhteen törmäävät pilvipisarat yhdistyvät lopulta yhä suuremmiksi pisaroiksi.

”Mutta edelleen tällainen suurempikin pilvipisara on halkaisijaltaan millimetrin kymmenesosia eli 0,1–0,2 millimetrisiä”, sanoo Tuovinen.

Rakeen saa lopulta aikaan voimakas nousuvirtaus. Suuremmat pilvipisarat kohoavat ylemmäksi pilvessä. Koska nousuvirtauksessa ilmavirrat voivat liikkua jopa 15 metriä sekunnissa, kevyet pilvipisarat nousevat vauhdilla pilven yläosiin. Liian korkealle nousevista pilvipisaroista ei kuitenkaan synny rakeita.

Osa kohoavista pilvipisaroista kasvaa nousuvirtauksen reunalla ja ne saatavat hetkellisesti pudota matkasta. Pilven keskiosaan jää leijumaan jo muutaman millimetrin kokoiseksi kasvaneita pilvipisaroita. Niistä muodostuu 5–6 millimetrin halkaisijalla olevia lumirakeita.

Lumirakeella on jo sen verran pinta-alaa, että se lähtee jälleen nousemaan nousuvirtauksen mukana. Nousun aikana se kerää pinnalleen pilvivettä ja kehittyy lopulta tiiviiksi 1,5–2 senttimetrin kokoiseksi jäärakeeksi.

”Riippuen siitä, kuinka kauan se pysyy nousuvirtauksessa, rae voi edelleen jatkaa kasvuaan. Toki nousuvirtauksen täytyy voimistua, että se jaksaa kannatella kaksisenttistä raetta.”

Mikäli ukkospilvi voimistuu, rae voi kasvaa yli viiden senttimetrin, jolloin puhutaan jo jättirakeesta.

Rakeet satavat maahan, kun nousuvirtaus ei enää kannattele niitä. Jotta rae sataa maahan asti, sen on säilyttävä sulamatta. Sulamiseen vaikuttaa nollalämpötilan korkeus ja rakeen putoamisnopeus, joka riippuu rakeen koosta. Rae on suurimmillaan 5–6 kilometrin korkeudessa.

”Mitä suuremmaksi rae kasvaa, sitä vähemmän se välittää alapuolella olevasta lämpimästä ilmakerroksesta.”

Pienimmät rakeet saattavat sataa lopulta vetenä maahan, mutta esimerkiksi viiden senttimetrin jättirae menettää putoamisen aikana vain noin viidesosan halkaisijastaan.

Jotta rae sataa maahan edes viiden millimetrin kokoisena rakeena, kun alla vaikuttaa helleilmamassa, on sen oltava yläilmoissa vähintään kaksi senttimetriä halkaisijaltaan.

Suomessa sataa harvoin niin suuria rakeita, että ne pystyisivät rikkomaan esimerkiksi auton tuulilasin, kertoo Tuovinen. Jo 3–4 senttimetrin rakeet voivat aiheuttaa auton peltiin samanlaista jälkeä kuin pienellä vasaralla lyötäessä. Ikkunoihin säröjä tekevät suunnilleen 5–6 senttimetrin rakeet, tätä suuremmat voivat rikkoa ikkunat jo täysin.

Yleisin rakeiden aiheuttama vahinko kohdistuu Tuovisen mukaan valokatteisiin ja muovirakenteisiin.

Ilmatieteen laitoksen varoitussivulta voi seurata sään ääri-ilmiöiden ennakointia, jotta vahinkoja voi yrittää välttää. Ilmatieteen laitoksen meteorologit saattavat myös julkaista Twitter-tilillään varoituksia jättirakeista.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sääilmiöt
  • Sää

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    3. 3

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    4. 4

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    5. 5

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    6. 6

      Kuusta löytyi luola, mikä voi kiihdyttää Maan kiertolaisen asuttamista

    7. 7

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    8. 8

      Alaikäisen epäillään puukottaneen puistossa kävellyttä naista Vaasassa – valitsi uhrinsa ilmeisesti sattumalta

    9. 9

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    10. 10

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    7. 7

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    8. 8

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    9. 9

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    10. 10

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää