Kotimaa

Varusmiehistä kootaan uusia valmiusjoukkoja – niiden sotilaat kohtaisivat yllätyshyökkäyksessä vihollisen ensimmäisenä

Varusmiehistä koostuvien valmiusjoukkojen perustaminen saattaa muuttaa palvelusaikoja

Puolustusvoimat ryhtyy kouluttamaan varusmiehiä välittömän valmiuden yksiköihin, joita tarpeen vaatiessa käytettäisiin sotatoimissa jo varusmieskoulutuksen aikana.

Välittömän valmiuden joukkojen eli valmiusyksiköiden koulutus alkaa varuskunnissa ja eri puolustushaaroissa vuosina 2017 ja 2018.

Valmiusyksiköiden koulutuksen suunnittelu on paraikaa käynnissä. Toimeenpano-ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden aikana.

Puolustusvoimat aikoo panostaa valmiusyksiköiden koulutukseen kunnolla. Tästä on osoituksena muun muassa se, että varusmiesvalmiusyksiköiden halutaan osallistuvan myös kansainvälisiin harjoituksiin.

Valmiusyksiköiden perustamisen taustalla on se, että Puolustusvoimat haluaa varusmieskoulutuksen liittyvän entistä tiiviimmin sotilaalliseen valmiuteen. Venäjän kaksi vuotta sitten suorittama Krimin valtaus osoitti, kuinka nopeasti sotilaallinen konflikti saattaa kehittyä.

HS uutisoi huhtikuussa, että Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä yllätyshyökkäysten torjunnassa.

Puolustusvoimien valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Markku Myllykangas kertoi tuolloin HS:lle, ettei Puolustusvoimat kommentoi valmiuteen liittyviä asioita millään tavalla.

HS:n hankkiman Pääesikunnan koulutusosaston suunnitelman mukaan valmiuskoulutusta ja -harjoituksia halutaan lisättäväksi kaikilla joukoilla. Lisäksi valmiusjoukkojen harjoitukset halutaan järjestää niille määritetyllä toiminta-alueella.

Valmiussotilaille aiotaan myös kouluttaa tehtäviin liittyvät voimankäyttöoikeudet erilaisissa valmiustiloissa.

Puolustusvoimat tavoittelee sitä, että kriisin syntyessä kantahenkilökunnan ja erilaisten varusmiesosastojen avulla kyettäisiin kohottamaan sotilaallista valmiutta joustavasti, aloittamaan toimenpiteet tilanteen hallitsemiseksi ja suojaamaan reserviläisistä koostuvien varsinaisten sodan ajan joukkojen perustamista.

Valmiusyksiköiden perustaminen saattaa vaikuttaa tulevaisuudessa varusmiesten saapumiseriin ja palvelusaikoihin.

Varusmiehet tulevat nyt palvelukseen kaksi kertaa vuodessa: tammikuussa ja heinäkuussa. Saapumiserät ovat siten eri vaiheissa koulutusta, mikä vaikuttaa sotilaalliseen valmiuteen.

Ongelman korjaamiseksi saatetaan tulevaisuudessa lisätä saapumiserien lukumäärää tai muuttaa palvelusaikoja.

Puolustusvoimat ei halua kuitenkaan kasvattaa varusmieskoulutuksen kustannuksia. Valmiusyksiköiden varusmiesten mahdollisesta palvelusajan pidentämisestä saattaakin seurata se, että muiden varusmiesten palvelusaikaa lyhennetään vastaavasti.

Puolustusvoimat suunnittelee, ettei ainakaan vuosina 2017–2020 tehdä muutoksia saapumiseriin. Mahdolliset muutokset valmisteltaisiin kuitenkin tänä aikana, ja ne tulisivat voimaan aikaisintaan 2021. Pääesikunnasta ei vuosilomien vuoksi haluttu kommentoida asiaa.

Puolustusvoimat kokee ongelmaksi myös varusmiesten vapaat viikonloput, jotka aiheuttavat armeijatermein ”valmiusvajetta”.

Suunnitelmissa onkin selvittää, pitäisikö asevelvollisuuslakia muuttaa siten, että joukko-osaston komentajalle tai perusyksikön päällikölle annettaisiin oikeus keskeyttää varusmiehen loma valmiudellisista syistä.

Varusmiesten käytöstä sodan ajan tehtävissä poistui iso este, kun oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi tammikuussa lausunnon, jonka mukaan varusmiesten käyttäminen sodan ajan tehtäviin varusmiespalveluksen aikana on mahdollista.

Tästä oli aiemmin epäselvyyttä, koska varusmiehiä ei ole lain mukaan saanut käyttää virka-apua annettaessa vaarallisiin tehtäviin. Puolustusvoimien nykykäytäntö onkin, että varusmiehiä saa käyttää vain tukitehtävissä valmiuden kohottamisen eri vaiheissa. Tämä muuttuu siis ensi vuoden alussa.

Varusmiesten käyttö sodan ajan tehtävissä on herkkä aihe, koska he eivät ole täysin koulutettuja sotilaita vaan vasta sotataitojen opiskelijoita. Puolustusvoimien tuleekin vielä määritellä, missä vaiheessa koulutusta varusmiehet voitaisiin lähettää sotaan.

Krimin kriisin jälkeen Suomi on kehittänyt kykyään nostaa sotilaallista valmiuttaan nopeasti.

Asevelvollisuuslakiin hyväksyttiin tämän kuun alussa muutos, joka helpottaa valmiuden kohottamista myös reserviläisten osalta.

Lainmuutoksen jälkeen kertausharjoitukseen määräämistä koskevaa kolmen kuukauden määräaikaa voidaan nyt lyhentää, jos on kyse niin sanotusta sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta. Kyse on tällöin kuitenkin aina poikkeusmenettelystä.

Hallitus kaavaili alun perin Puolustusvoimien komentajalle oikeutta kutsua 25 000 asevelvollista välittömästi sotilaallisen valmiuden joustavaan kohottamiseen tarkoitettuun kertausharjoitukseen. Lausuntokierroksen jälkeen tästä osittaista liikekannallepanoa muistuttavasta oikeudesta luovuttiin.

Viime vuoden kesäkuussa HS uutisoi, että Puolustusvoimat oli alkanut kerätä kotiutuvilta varusmiehiltä vapaaehtoisia sitoumuksia saapua kertausharjoituksiin kolmea kuukautta lyhyemmässä ajassa.

Puolustusvoimien Pääesikunnasta kerrottiin tuolloin HS:lle, että Puolustusvoimat halusi saada ”kasaan aika ison joukon nopeammin”.

"Kaikki liittyy toimintaympäristön muutokseen”, sanoi tuolloinen Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Mika Kalliomaa.

”Yksi keskeinen tekijä on Ukrainan kriisi. Meidän pitää varmistua, että meillä on vasteajat, jotka toimintaympäristö näyttää vaativan."

Valmiusyksiköiden perustaminen on vain yksi osa Puolustusvoimien varusmiespalveluksen kehittämissuunnitelmaa. Tavoitteena on myös muun muassa kehittää varusmiesten valintoja erilaisiin palvelustehtäviin siten, että oikea henkilö saadaan oikeaan tehtävään.

Suunnitelmassa mainitaankin, että nykyisen valintamenettelyn perusajatus on yhä 1950-luvulta: ”valitaan peruskokeilla agraariyhteiskunnasta luku- ja laskutaitoiset johtajakoulutukseen”.

 

”Sotatoimiin komentaminen olisi kova paikka”

Kasarmeilla ei ole puhuttu suunnitelmasta käyttää varusmiehiä tarvittaessa sotatoimissa jo koulutuksen aikana.

Näin kertoivat HS:n haastattelemat varusmiehet lauantaina Schmardenin taistelun 100-vuotisjuhlassa Korialla.

HS kysyi mielipidettä suunnitelmasta yhdeksältä varusmieheltä, jotka olivat aloittaneet vajaan vuoden mittaisen palveluksensa tammikuussa.

Kaikki heistä arvioivat, ettei oma koulutus anna vielä riittäviä valmiuksia taisteluun.

Jyri Karjalainen Kymen pioneeripataljoonasta totesi sen olevan ”kova paikka”, jos sotatoimiin komennettaisiin kesken koulutuksen.

”Varmaan se muuttaisi menoa koulutuksessa. Lepsuilu loppuisi”, hän pohti.

Matias Lillman Porin prikaatista sanoi, että koulutus olisi päätettävä jotenkin ennen sotatoimia.

Sotilaskuljettajat Joonas Kuusisto ja Toni Hakkarainen Karjalan prikaatista arvioivat jo nyt pystyvänsä suorittamaan tehtävänsä myös tositoimissa.

”Kuljetustehtävät kyllä, mutta metsässä rymyäminen olisi eri juttu”, Hakkarainen sanoi.

12 vuotta sitten Kymen sotilasläänin komentajan tehtävästä eläkkeellä jäänyt Arto Mikkonen suhtautui varusmiehiä myönteisemmin Puolustusvoimien suunnitelmaan.

”Koulutuksen loppuvaiheessa olevat varusmiehet ovat parasta joukkoa, mitä meillä on.”

Myös alokkaita voisi Mikkosesta käyttää kriisitilanteessa työtehtävissä.

”Taisteluun heitä ei tietenkään voi laittaa.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Sotilaallisen valmiuden tehostamista

 Puolustusvoimat kiinnittää entistä enemmän huomiota sotilaalliseen valmiuteen.

 Varusmiehiä suunnitellaan käytettävän mahdollisen yllätyshyökkäyksen torjunnassa.

 Varusmiehistä kootaan nopeasti koottavia eli välittömän valmiuden joukkoja ensi vuodesta alkaen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Maanpuolustus
  • Varusmiespalvelu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    2. 2

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    3. 3

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    4. 4

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    5. 5

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    6. 6

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    7. 7

      Sipilän hallitus taas kriisin partaalla

    8. 8

      Telinevoimistelun olympiavoittaja syyttää joukkuetoveria ja lajin ylivoimaista hallitsijaa raiskauksesta: ”Hirviö, joka piti minua vankina pelossani niin monta vuotta”

    9. 9

      Apteekit ja potilaat jäivät ilman lääkkeitä, kun lääketukkuri Oriola vaihtoi tietojärjestelmää – HS selvitti, miten Suomen lääkehuolto kriisiytyi yhdessä päivässä

      Tilaajille
    10. 10

      Metsäteollisuudessa paine rauhan solmimiseen kovenee – johtajan ansio vastaa prosentin palkankorotusta 10 000 duunarille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    2. 2

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    3. 3

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    4. 4

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    5. 5

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    6. 6

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    7. 7

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    8. 8

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    9. 9

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    10. 10

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää