Kotimaa

Yläkoulun alku jännittää kaikkia – vanhemman osa on tukea, muttei tentata

Asiantuntijoiden mukaan hyppy yläkouluun vaatii sopeutumista keneltä tahansa. Porukkaan pääseminen askarruttaa, mutta seitsemännelle luokalle meno voi olla myös kokonaan uuden alku.

Kelpaanko joukkoon? Entä jos jään yksin?

Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikön Tatjana Pajamäen mukaan nämä kysymykset pyörivät usein päällimmäisinä tulevien seitsemäsluokkalaisten mielessä, kun edessä on siirtyminen yläkouluun.

”Kaverit pohdituttavat eniten. Millaisiksi ryhmät muotoutuvat, miten pärjään uusien ihmisten kanssa ja joudunko jostain syystä ryhmän ulkopuolelle. Suurimmat huolet liittyvät sosiaalisiin suhteisiin.”

Uuden luokan kokoonpano askarruttaa myös Oona Polkkoa, 13, joka istuu sohvalla Arkin nuorisotilassa Vantaan Myyrmäessä. Yläkouluun siirtyminen on porukassa ajankohtaista, sillä Polkon lisäksi myös Gabriel Flori, 13, aloittaa seitsemännen luokan.

”Kyllä mua vähän jännittää. Luokalle tulee uusia oppilaita ja mietityttää, että tuleekohan kaikkien kanssa toimeen. Onneksi meillä on jo valmiiksi hyvä luokkahenki”, Polkko pohtii. Hän aloittaa seitsemännen luokan ensi viikolla Vantaan Martinlaakson koulussa.

”Sekin mietityttää, kun ei tunne koulua ennalta eikä osaa hahmottaa paikkoja. Lisäksi musiikkitunnit ovat eri koulussa. Vaikka matka ei ole pitkä, pakostakin miettii, miten vaihto onnistuu tunnilta tunnille tarpeeksi nopeasti”, Polkko lisää.

Tänä syksynä yläkoulun aloittaa Opetushallituksen arvion mukaan noin 59 000 koululaista. Kuudesluokkalaisesta seitsemäsluokkalaiseksi siirtyminen on yksi koululaisen suurimmista muutoskohdista samaan tapaan kuin ensimmäisen luokan aloitus vuosia aiemmin, sanoo Hämeenlinnan perheneuvolan johtava psykologi Sirpa Seppänen. Ensimmäisellä luokalla lasta aletaan ensimmäistä kertaa kunnolla arvioida, verrata toisiin ja asettaa vaatimuksia. Myös seiskaluokalla vaatimukset nousevat ja lapselta odotetaan huomattavasti enemmän itsenäisyyttä.

”Yläkoululainen on enemmän omillaan, ei ole enää samaa tuttua opettajaa, ja vanhemmat ovat jatkossa vähemmän yhteydessä luokanvalvojaan kuin olivat aiemmin luokanopettajaan. Oppilaan on myös osattava järjestää ajankäyttöään esimerkiksi kokeisiin luettaessa”, Psykologiliiton lasten ja nuorten työryhmän puheenjohtajana työskentelevä Seppänen listaa.

Seitsemäsluokkalaiselle tulee lisää oppiaineita ja luokanopettajan tilalle moninkertainen määrä aineenopettajia. Samalla omaa kotiluokkaa ei enää ole. Tämäkin saattaa jännittää.

”Uusi koulu voi olla entistä isompi. Koululainen saattaa miettiä, löytääkö hän oikean luokan ja mihin pitää mennä. Jos koulumatka pitenee, saattaa mietityttää, miten bussimatka sujuu”, Seppänen kertoo.

Koska yläkoulussa oppiaineilla on omat opettajansa, heillä ei ole lapsesta samanlaista kokonaiskuvaa kuin alakoulun luokanopettajilla, Pajamäki huomauttaa. Tämän vuoksi vanhempien aktiivisuus ja tarvittaessa tiivis yhteydenpito luokanvalvojaan on tärkeää.

Yläkoulun aloittaminen saattaa Pajamäen mukaan tuntua nuoresta hypyltä tuntemattomaan osin siksi, että siitä puhutaan vähemmän kuin ensimmäisen luokan aloittamisesta, vaikka yläkouluun siirtyminen osuu kehityksellisesti haasteellisempaan vaiheeseen.

”Muutokset kouluympäristössä osuvat sellaiseen aikaan, kun murrosikä on alkanut tai alkamassa. Kun lapsi käy läpi näin suurta fyysistä ja psyykkistä muutosta, olisi hyvä, että vastavuoroisesti ympäröivä maailma tarjoaisi pysyvyyttä. Yläasteen aloitukseen liittyviin muutoksiin tottuminen voi viedä aikaa, vaikka mitään varsinaisia ongelmia ei olisikaan”, Pajamäki sanoo.

Asiantuntijoiden mukaan murrosikä voi viedä paljon energiaa koulutyöhön keskittymiseltä. Nuoret pohtivat omaa identiteettiään ja itsetunto voi heitellä laidasta laitaan. Pajamäen mukaan aiemmin valoisalta ja uteliaalta vaikuttava lapsi voi muuttua yhtäkkiä tympeäksi ja vähäsanaiseksi, ajoittain surulliseksikin.

Vaikka nuori tarvitsee tilaa itsenäistymiseen, vanhempien tulisi asiantuntijoiden mukaan silti pysyä lähellä ja olla kiinnostuneita nuoresta. Pajamäki painottaa, että seitsemäsluokkalainen tarvitsee paljon kannustusta ja rohkaisua.

”Vanhempi voi kysellä nuorelta tämän koulupäivästä, läksyistä ja kavereista. Tärkeää on olla kiinnostunut nuoren koko elämästä, ei vain suorituksista”, Pajamäki sanoo.

Seppänen painottaa, että vanhemman kannattaa käyttää hyväksi ne hetket, kun nuori näyttää vihreää valoa.

”Se on taitolaji, ettei tenttaa vaan kuulee myös sen, mitä lapsi ei sano ääneen.”

Vanhemman tehtävä on myös muodostaa raamit sille, että nuoren on helppo keskittyä koulutyöhön. Seppäsen mukaan vanhempien kannattaa pitää huolta siitä, että levolle ja joutenololle jää riittävästi aikaa.

”Varsinkin jos nuori harrastaa jotain vaativaa ja aikaa vievää lajia, on riski uupumiselle, vaikka harrastus sinänsä olisi mieleinen ja antaisi paljon.”

Nuoret itse toivovat vanhemmilta enemmän vapautta, mutta myös tukea.

”Seiskaluokkalainen ei enää kerro vanhemmille ihan kaikkea, mutta on hyvä tietää, että vanhemmat ovat taustalla tukemassa”, sanoo Peppiina Pesonen, 16.

Pesosen yläkoulu on jo ohi, mutta hän muistaa seitsemännelle luokalle siirtymisen vielä hyvin.

”Itseä ainakin jännitti ihan sikana, kun en tiennyt keitä tulee samalle luokalle. Koulukin tuntui sokkelolta. Siihen kuitenkin tottuu nopeasti. Kaikki menee kuitenkin lopulta hyvin. ”

Siksi asioita ei hänen mukaansa kannata turhaan miettiä etukäteen. Kaikki uudet seitsemäsluokkalaiset ovat samassa tilanteessa.

Suurimmalla osalla yläkouluun siirtyminen sujuu sitä paitsi mutkattomasti. MLL:n Pajamäki muistuttaa, että lukukausi ja uusi koulu voivat olla joskus myös uuden alku.

”Jos on ollut vaikea liittyä porukkaan, voi miettiä jo etukäteen, millaisista asioista voi alkaa jutella ja millaista yhteistä tekemistä voisi luokkakavereille ehdottaa muutaman juttelukerran jälkeen.”

 

Vinkit nuorille

Luota siihen, että saat ystäviä

Luokan hajoaminen on aina harmi, mutta uudessa luokassa voi saada uusia kavereita. Paras tapa saada ystäviä on, kun on toisesta kiinnostunut ja haluaa oppia tuntemaan. Ystävyystaitojakin voi treenata.

Yläkoulussa voi aloittaa kaiken puhtaalta pöydältä. Ei kannata vetää roolia, sen huomaa. Ole oma itsesi.

Älä jätä ketään ulkopuolelle. Kaikkia jännittää samalla tavalla, joten yhdessä uusi luokka löytyy paremmin.

On normaalia, että muutokset herättävät erilaisia tunteita. Muitakin oppilaita jännittää yläasteelle siirtyminen ja monet nuoret miettivät samantapaisia asioita.

Luota siihen että saat tarvittaessa apua aikuiselta: vanhemmalta tai vaikka koulun kuraattorilta. Opettajat ja muu koulun henkilökunta opastavat kaikessa kouluun liittyvässä. Luokkakavereilta voi myös kysyä apua, ja useissa kouluissa on tukioppilastoimintaa.

Vinkkejä antoivat Peppina Pesonen, Tatjana Pajamäki MLL:stä ja Kruununhaan yläasteen kuraattori Henna Mattila.

 

Vinkit vanhemmille

Muistele omia teiniaikoja

Muistele välillä, millaista oli itse olla 13-vuotias. Millainen olit, mikä sai ärtymään?

Ajankäyttö opiskelun ja vapaa-ajan välillä vaatii suunnittelua. Vanhemmat voivat aluksi tehdä yhdessä nuoren kanssa suunnitelman siitä, miten kokeisiin lukeminen ja säännölliset harrastukset lomittuvat.

Pidä koti avoinna lapsen kavereille.

Pidä kiinni vuorokausirytmistä ja säännöllisestä ruokailusta ja kotiintuloajoista, vaikka nuori yrittäisikin luistaa niistä. Pidä huolta siitä, että nuori ei vedä itseään liian tiukoille koulun, harrastusten ja muiden menojen paineissa.

Seuraa pärjäämistä koulussa. Pidä yhteyttä luokanvalvojaan. Mene vanhempainiltaan vaikka nuori kieltäisikin, hän on todennäköisesti sisimmässään tyytyväinen. Vanhempainillat ja muut koulun tapahtumat ovat myös hyvä mahdollisuus tutustua muihin vanhempiin.

Vinkkejä antoivat Tatjana Pajamäki MLL:stä, psykologi Sirpa Räisänen ja Kruununhaan yläasteen kuraattori Henna Mattila.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Koulu alkaa

 Tänä vuonna ensimmäisen luokan aloittaa noin 61 500 lasta.

  Seiskaluokalle menijöitä on noin 59 000.

  Yhteensä noin 547 600 lasta ja nuorta käy peruskoulua tänä vuonna.

  Perusopetusta antavien koulujen määrän arvioidaan vähenevän edelleen. Koulujen väheneminen koskee kuten aiemminkin pieniä alle 50 oppilaan kouluja. Kouluja arvioidaan olevan tänä vuonna noin 2 450. Vuonna 2014 niitä oli vielä noin 2 600.

Lähde: Opetushallituksen arvio.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Koulu
  • Peruskoulu
  • Nuoret
  • vanhemmat
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    3. 3

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    4. 4

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Ville Heikkinen otti vuoden luontokuvan kärpästä, jota hän seurasi kahdeksan talvea – Katso kilpailun voittajakuvat

    7. 7

      Lähes puoli miljoonaa osoittaa mieltään Espanjan hallitusta vastaan – Pääministerin ilmoittamat toimet ovat pahin hyökkäys sitten Francon ajan, sanoo Katalonian aluejohtaja

    8. 8

      Suomessa yleisesti käytetyt närästyslääkkeet nopeuttivat maksasairauksia eläinkokeissa – bakteerit rehottivat suolistossa

    9. 9

      17-vuotiasta hakkeria ei saatu lopettamaan, vaikka teoista tiedettiin jo vuosia sitten – yhteiskunta on neuvoton nuorten nettirikollisten edessä

    10. 10

      Kylpylähotelli evakuoitiin vesivuodon takia Nokialla – Uimarit odottelivat kylpytakeissaan nollakelissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    7. 7

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    8. 8

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    9. 9

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    10. 10

      Kokoomuksen suosio kasvaa, keskustan alamäki jyrkkenee – myös vihreiden ennätyssuosio hiipuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää