Kotimaa

Vuosi sitten ministeri Grahn-Laasonen patisti yliopistoja keskittymään vahvuuksiinsa – näin ne ovat reagoineet paimenkirjeeseen

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) lähetti viime vuoden lokakuussa korkeakouluille kirjeen, jossa hän patisti niitä tosissaan miettimään, missä ne ovat hyviä ja keskittymään siihen. HS kartoitti, miten työ on edistynyt.

Jyväskylän ja Vaasan yliopistot näyttävät mallia opetusministeriön korkeakouluilta peräämässä työnjaossa.

Tutkintoon johtava kielten koulutus siirtyy vuoden päästä Jyväskylään Vaasasta, jossa taas vahvistetaan kauppatieteiden, tekniikan, viestinnän ja hallintotieteiden opetusta ja tutkimusta. Vaasa anoo uudeksi koulutusvastuukseen tuotantotaloutta. Yliopiston hallitus päätti asiasta perjantaina.

Jyväskylän yliopisto puolestaan satsaa vastakin nykykieliin, kuten suomeen, pohjoismaisiin kieliin, englantiin ja saksaan, mutta on luopumassa klassisten kielten opetuksesta.

Latina on yhä mainittu yliopistolle asetetussa koulutusvastuussa, vaikka aktiivisia opiskelijoita on ollut vain muutama. Suunnitelmiin kuuluu luopua humanistisella alalla myös hungarologian, museologian ja italian opetuksesta.

Aikeet luopua kirjallisuuden koulutusvastuusta Jyväskylän yliopisto perui, ja myös Oulun yliopisto jatkaa yhä musiikkikasvatuksen opetusta, vaikka tämäkin ”vaihto” oli vielä kesällä vireillä.

Sen sijaan Oulu lakkauttaa tilastotieteen ja osan fysiikan koulutusaloista. Uutena on alkamassa erityislastentarhanopettajien koulutus.

Turun yliopiston hallitus vahvisti perjantaina, että se luopuu venäjän pääaineopetuksesta. Vastaavasti Itä-Suomen yliopisto on päättänyt selvittää saksan opetuksen lopetusta.

Tampereen yliopistossa suunnitelmissa on ranskan kielen pääaineopetuksen lakkauttaminen.

Muutokset ovat osa niin sanottua rakenteellista kehittämistä eli työnjakoa ja profiloitumista.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kehotti vajaa vuosi sitten korkeakouluille lähettämässään ”patistuskirjeessä” miettimään, missä ne haluavat olla vastedes maailman tai ainakin Suomen parhaita. Se tarkoittaa keskittymistä vahvuuksiin ja toisaalta joidenkin koulutusvastuiden tai oppiaineiden ”poisvalintoja”.

”Kirjehän sai aikaan paljon keskustelua, ja seison yhä sanojeni takana. Opetusta ja tutkimusta tulee vahvistaa osaamiskeskittymien avulla. Vaikka talous on tiukoilla, asetamme itse rimamme”, Grahn-Laasonen sanoo nyt.

”Työ on vasta alussa ja jatkuu koko hallituskauden ajan”, ministeri arvioi yliopistojen kanssa keväällä käytyjä tulosneuvotteluita, joissa tehtiin vuoteen 2020 ulottuvia linjauksia.

Syyskuun lopun tapaamisessa katsotaan vielä, tuleeko yliopistoilta uusia esityksiä koulutusvastuiden muutoksista. ”Eiväthän ne yhdessä yössä tapahdu”, Grahn-Laasonen sanoo.

Kolmen ekonomistin viime perjantaina ehdottamaa yliopistojen jakoa tutkimus- ja koulutusyliopistoihin ministeri ei suoraan kannata: ”Suomessa on pidetty lähtökohtana, että yliopistokoulutus perustuu tutkimukseen.”

Sen sijaan yliopistojen rahoitusta hänkin haluaisi lisätä tuntuvan valtion pääomituksen kautta. ”Sen saamisen ehtona olisi se, että raha käytetään kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen. Asiasta on käyty alustavaa keskustelua hallituksen sisällä, mutta päätöksiä ei vielä ole.”

Yliopistojen yhteistyöjärjestö Unifi on tuottanut läjäpäin raportteja siitä, miten eri aloilla voitaisiin profilointia terävöittää. Uusin vielä keskeneräinen selvitys koskee taidealaa. Selvitystä tekee Taideyliopiston vararehtori Paula Tuovinen. Hän johti aiemmin Teatterikorkeakoulua, joka nyt on osa Taideyliopistoa.

Tosin jo alkuvuodesta valmistui Aalto-yliopiston, Lapin yliopiston, Taideyliopiston ja Tampereen yliopiston laatima selvitys. Sen mukaan ei ole mielekästä kilpailuttaa muutamaa profiililtaan jo erilaista taidealan yliopistoa. Kaikkiaan taideaineiden koulutusta ja tutkimusta on tarjolla kymmenessä yliopistossa.

Taideyliopisto haluaa nyt uudeksi koulutusvastuukseen taidealojen opettajan pedagogiset opinnot, joita se käytännössä on jo antanut, mutta ne on hyväksynyt Tampereen yliopisto. Aalto-yliopistokin haluaa uudeksi koulutusvastuukseen opettajien pedagogiset opinnot.

Tampereen yliopiston ja opetusministeriön tulosneuvotteluissa sovittiin keväällä, että näyttelijöiden koulutuksen tilannetta selvitetään. Tampereen yliopisto ja Taideyliopisto ovat saaneet tehtäväkseen laatia näyttelijöiden koulutuksen sijaintiin, yhteistyöhön ja työnjakoon liittyvän selvityksen yhdessä.

Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso sanoo, ettei yliopisto ole hevin luopumassa teatterityön opetuksesta, koska sillä on vastedeskin oma roolinsa monitieteisessä yhteydessä eli viestintätieteiden tiedekunnassa.

”Teatterikoulutuksen keskittäminen on vain yksi vaihtoehto”, Laakso korostaa.

Laakson mukaan nykyiset asetusten määrittämät koulutusvastuut edustavat muutenkin jäykkää ja tarpeetonta säätelyä, jota olisi syytä höllentää, jotta yliopistot voisivat helpommin itse päättää, mitä opetetaan. Opetusministeri Grahn-Laasosen mukaan tarvitaan myös valtakunnallista koordinaatiota.

Osa rakenteellista kehittämistä on myös syvenevä yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Pisimmällä on kolmen korkeakoulun muodostama Tampere3-konserni, jota Grahn-Laasonen pitää yhteistyön lippulaivana.

Myös Lappeenrannassa, Vaasassa, Rovaniemellä, Oulussa ja Jyväskylässä kehitellään yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisiä opintopolkuja sen lisäksi, että yhteisistä tukipalveluista etsitään hyötyjä.

Useimmissa yliopistoissa opetustarjontaa myllerretään myös kohti laaja-alaisia kandidaattiohjelmia, jolloin siirtymät yliopistosta toiseen tai vaikka ulkomaille olisivat helpompia maisterivaiheessa.

Pelkona tosin on se, että erikoistuminen voi lykkääntyä jopa tohtorivaiheeseen. Esimerkiksi Helsingin yliopiston noin sadasta koulutusohjelmasta on jäämässä jäljelle kolmannes.

Esimerkkinä monitieteisistä avauksista voisi mainita Lappeenrannan teknillisen yliopiston ”sote-diplomi-insinöörit”.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kohti vahvempia yksiköitä

  Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (rake) tähtää kohti vahvempia yksiköitä.

 Tavoitteena on purkaa päällekkäisyyksiä, tiivistää yhteistyötä ja keskittää voimavaroja.

 Opetusministeriö ohjaa ja tukee toimia erityisrahoituksella.

 Linjauksista sovitaan neljäksi vuodeksi tulosneuvotteluissa, jotka yliopistot kävivät keväällä. Ammattikorkeakouluilla ne ovat edessä syksyllä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yliopistot
  • Koulutus
  • Ammattikorkeakoulut

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    3. 3

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    4. 4

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    5. 5

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    6. 6

      Todistin kenen kanssa en makaa – Nykynuorisolta vaaditaan vielä enemmän

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Apteekit ja potilaat jäivät ilman lääkkeitä, kun lääketukkuri Oriola vaihtoi tietojärjestelmää – HS selvitti, miten Suomen lääkehuolto kriisiytyi yhdessä päivässä

      Tilaajille
    9. 9

      16-vuotiaan kuolemaan johtanut kolari sai Vantaan kaatamaan kuusiaidan – Pikkukatujen liikenneturvallisuus jää suurten väylien ja uusien katujen varjoon

    10. 10

      Telinevoimistelun olympiavoittaja syyttää joukkuetoveria ja lajin ylivoimaista hallitsijaa raiskauksesta: ”Hirviö, joka piti minua vankina pelossani niin monta vuotta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    5. 5

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    8. 8

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    9. 9

      Pienet synttärit riistäytyivät täysin käsistä Helsingin Käpylässä – 40 kuokkavierasta, pahoinpitely ja varastelua

    10. 10

      30-vuotias mies kertoi kokemuksistaan HS:n ahdistelukyselyssä: ”Hävetti kamalasti, miten hallitsemattomasti olin käyttäytynyt – En ollut ottanut todesta hienovaraisia vihjeitä siitä, etten ollut toivottu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää