Kotimaa

Helsingissä on Suomenlahden roskaisimmat rannat – ”Hassua opastaa kansalaisia kierrättämään einespakkauksia, jos samalla kipataan muovia mereen”

Venäjän päästöjen väheneminen on kirkastanut itäistä Suomenlahtea, kertoo Suomen ympäristökeskuksen Suomenlahden tilaa koskeva arvio.

Helsinki peittoaa muut Suomenlahden rannat selvästi roskaisuudellaan. Rannalta löytyneiden roskien määrä on moninkertainen verrattuna Viron rantoihin, selviää Baltic Marine Litter -tutkimuksesta ja sen jälkeen tehdyistä kansallisista seurantatutkimuksista.

Tutkijat ovat seuranneet rantojen roskaantumista seitsemällä rannalla Suomessa ja Virossa. Esimerkiksi vuonna 2014 Helsingin rannoista tutkitulla Pihlajasaaren rannalla oli 100 metrin rantapätkää kohden lähes 600 roskaa. Viron rannoilla roskia oli vastaavalla alueella alle 50.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkijan Outi Setälän mukaan Helsingin rantojen roskaisuutta selittää urbaanius: ihmiset, veneily, turismi ja esimerkiksi Vantaanjoen vedet kuormittavat rantoja ja merta. Toisaalta Helsingin rakennustyömaat ovat osaltaan nostaneet kaupungin rantoja Suomenlahden roskaisimmiksi.

Viime vuonna roskien määrä oli vähentynyt Pihlajasaaressa roimasti, mutta Setälä pelkää, että tämän vuoden roskaseurannoissa luvut lähtevät taas nousuun.

”On aika hassua opastaa kansalaisia kierrättämään vaikkapa einespakkauksia tai pesuainepulloja, jos kaupungissa on toisaalta hyväksyttävää kipata muovia sisältävää rakennusjätettä mereen”, hän sanoo.

Uudenmaan ely-keskus valmisteli pari viikkoa sitten poliisille tutkintapyyntöä Länsisataman työmaalta mereen kulkeutuneesta muoviroskasta. Räjäytyksissä käytettyjen impulssiletkujen palasia on löytynyt rannoilta ja kaukaakin saaristosta.

Tutkintapyyntö tehtiin, koska työmaalla ei käytetty maantäyttöluvan edellyttämää verhorakennetta, joka olisi estänyt muoviroskia kulkeutumasta ympäri rannikkoa.

”Emme vielä tiedä, miten PVC-muovia sisältävät impulssiletkut käyttäytyvät lilluessaan pitkään merivedessä auringossa”, Setälä sanoo.

Hänen mukaansa on mahdollista, että muovi voi imeä itseensä merivedessä jo valmiiksi olevia haitallisia aineita ja kuljettaa niitä paikasta toiseen. Tällaisia mahdollisia haittoja ei ole toistaiseksi lainkaan mietitty, hän sanoo.

Syke ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat juuri alkaneessa hankkeessa nimenomaan mikromuovien kykyä imeä itseensä vesiympäristössä olevia haitallisia aineita, kuten lääkeaineita.

Jopa 90 prosenttia Suomenlahden rantojen roskista on muovia. Tutkijat ovat selvittämässä, mistä kaikkialta roska tulee.

”Paljon johtuu myös syömiseen ja juomiseen liittyvästä kertakäyttökulttuurista. Suuri osa rantojen roskista on epämääräisiä kääreitä ja muovipussin palasia. On tietysti myös tupakantumppeja, jotka sisältävät tupakan haitallisia aineita ja joiden maatuminen kestää jopa 15 vuotta.”

Suomenlahden rehevöitymisessä sen sijaan on tapahtunut käänne parempaan, kertoo Suomenlahden tilaa koskeva arvio. Venäjältä tulevan ravinnekuormituksen väheneminen näkyy jo kesäisten leväkukintojen vähenemisenä ja veden kirkastumisena itäisellä Suomenlahdella.

”Itäinen Suomenlahti elpyy läntistä Suomenlahtea nopeammin. Levämäärät ovat laskeneet siellä huomattavasti nopeammin kuin läntisellä Suomenlahdella”, erikoistutkija Mika Raateoja Sykestä sanoo.

Pietarin jätevesienpuhdistuksen tehostumisen myötä itäiseen Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus on laskenut merkittävästi. Jätekipsivuoren fosforivuodon tukkiminen Laukaanjoella vuonna 2012 puolestaan vähensi leville suoraan käyttökelpoisen fosfaattifosforin kuormaa vieläkin enemmän kuin Pietarissa tehdyt toimet.

Suurten päästöjen loppuminen näkyy selvästi itäisellä Suomenlahdella, jota rehevöittää ennen kaikkea maalta tuleva kuormitus.

Muuten Suomenlahti ei ole toipunut odotetusti. Tämä johtuu Itämeren pääaltaan huonosta tilasta, joka vaikuttaa merkittävästi myös Saaristomereen.

Pääaltaalta tulevan hapettoman syväveden virtaus työntyy Suomenlahdelle ja tuo mukanaan ravinteikasta vettä levien saataville. Pääaltaan vaikutus läntisen Suomenlahden ulappaa rehevöittävän fosforin määrään on paljon suurempi kuin suoraan maalta tulevan kuormituksen. Tämä hidastaa Suomenlahden toipumista.

Raateojan mukaan Suomenlahden tilan parantamiseksi katse pitäisi nyt kääntää ”omasta navasta” länteen ja koko Itämeren alueeseen.

”Jos todella halutaan parantaa Suomenlahden tilaa, ravinteiden ja päästöjen vähentämisessä keskittyminen Suomenlahden valuma-alueelle auttaa vain tiettyyn pisteeseen asti. Meidän täytyy olla aktiivisia, että kuormitus vähenisi Itämeren pääaltaalla, sillä sieltä ne ravinteet tulevat kuitenkin meille.”

Pääallas on isoin osa Itämerta ja ulottuu Ahvenanmaan eteläpuolelta Saksaan ja Puolaan asti.

Suomenlahden ravinnekuormitus on vähentynyt merkittävästi 1980-luvulta lähtien.

Syken erikoistutkijan Seppo Knuuttilan mukaan Suomenlahdella kaupunkien ja teollisuuden fosforikuormitus on vähentynyt yli 90 prosenttia 1980-luvun alun tasosta ja typpikuormituskin yli 60 prosenttia. Laukaanjoen valtavan vuodon poistuminen ei edes ole mukana näissä luvuissa.

Päästöjä tästä eteenpäin onkin vaikea vähentää. ”Päästöjä vähentämällä Suomenlahden fosforikuormitusta voidaan alentaa enää noin viisi prosenttia siitä määrästä, joka on jo toteutunut 40 vuoden aikana. Ja tämä edellyttäisi, että kaikki Venäjän pistekuormittajat saataisiin samalle puhdistustasolle kuin suomalaiset kaupungit ja että maataloudessa saataisiin myös aikaan merkittäviä kuormituksen vähenemiä”, Knuuttila sanoo.

Suomenlahden ulappavesien tilaa ei Knuuttilan mukaan voi enää merkittävästi parantaa päästövähennyksillä sen omalla valuma-alueella. ”Yhä enemmän ollaan sen varassa, miten Itämeren pääaltaan tila kehittyy”, hän sanoo.

”Siksi pitäisikin ennakkoluulottomasti arvioida kaikkia mahdollisia keinoja, mukaan lukien teknisiä ratkaisuja, joilla voitaisiin parantaa Itämeren syväveden tilaa”, hän painottaa.

Valtameren suolapulssit ovat tuoneet Itämereen vain vähän helpotusta. Merentutkimusalus Arandan kesän näytteenotto paljasti, että vuosien 2014–2016 suolapulssien vaikutukset näkyvät happitilanteen paranemisena Gotlannin itä- ja eteläpuolisilla alueilla.

Kaikkia syvänteitä pulssit eivät pystyneet hapettamaan, vaan ne pysähtyivät pääaltaan pohjoisosaan.

Suolapulssit kuitenkin työnsivät ravinteikasta vettä pääaltaan syvänteistä kohti Suomenlahtea, mikä näkyy kohonneita ravinnepitoisuuksina Suomenlahden suulla.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Itämeri
  • Ympäristö
  • Rehevöityminen
  • Roskaaminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Helsingin halutuimpiin kouluihin ilmoitetaan jopa vastasyntyneitä – syntymätöntä lasta ei oteta koulujonoon, vaikka vanhemmat kyllä yrittävät

    2. 2

      Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

    3. 3

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    4. 4

      Viiskulman Digeliuksen levykauppias Emu Lehtinen on kuollut

    5. 5

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    6. 6

      Suora lähetys juuri nyt: Björn Wahlroos esittelee pamflettinsa, jossa hän vaatii Suomeen uutta vallanjakoa

    7. 7

      Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

    8. 8

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    9. 9

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    10. 10

      Satoja turvapaikanhakijoita on liittynyt helluntaiseurakuntiin viime vuosina – Helluntaikirkon johtaja: ”Olemme joutuneet laittamaan jos nyt ei jarrun, niin ainakin kytkimen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    3. 3

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    6. 6

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    7. 7

      Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

    8. 8

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    9. 9

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    10. 10

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää