Kotimaa

Eri alojen ammattilaiset kertovat, miten heidän työtehoaan mitataan – ”huonelihana” istuminen ja ”pärstäkertoimet” harmittavat

Keskustelu työtehosta virisi, kun kun Aalto-yliopiston Pekka Mattila sanoi, ettei hän ole koskaan nähnyt niin tehottomia työpaikkoja kuin yliopistot. HS keräsi kokemuksia työtehon arvioimisesta.

Monelle työtä tekevällä vaikuttaisi olevan arvoitus, kuinka hänen työtehoaan arvioidaan. Näin vihjaavat HS:n viime viikolla tekemän epätieteellisen kyselyn tulokset.

Kyselyn perusteella yli kahdestasadasta vastaajasta 68 prosenttia ei tiedä, miten hänen työtehoaan arvioidaan. Kuitenkin 59 prosenttia vastaajista koki kykenevänsä saavuttamaan häneltä vaaditun tehokkuuden. Vastaajilta pyydettiin kokemuksia asiasta myös avoimina vastauksina, joita tuli eri alojen edustajilta yhteensä 28 kappaletta.

Osa vastaajista vaikuttaa tuntevan itseensä sovellettavan arvioinnin hyvinkin tarkkaan. Valtionhallinnossa työskentelevä lakimies esimerkiksi kertoo, että hänen työtehoaan arvioidaan muun muassa käsiteltyjen hallinnollisten pakkokeinojen ja poliisille tehtyjen ilmoitusten määrällä.

”Tämä on ihan ok. Se ei ole, että joutuu tämän tästä istumaan ’huonelihana’, jotta viraston ylin johto ja sisäiset byrokraatit pääsevät esittämään tekevänsä muka jotain hyödyllistä.”

Huoneliha, room meat, viittaa tyypillisesti turhanpäiväiseen kokouksissa istumiseen, missä läsnäolon tehtävänä on vain olla osoittamassa sen tärkeyttä.

Työteho nousi julkiseen keskusteluun viime viikolla, kun Aalto yliopiston markkinoinnin ja johtamisen professori Pekka Mattila totesi HS:lle, ettei hän ole koskaan nähnyt niin tehottomia työpaikkoja kuin yliopistot. Lausunto innoitti vastalauseiden suman.

Muiden muassa Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka puolusti yliopistoja toteamalla, että ongelma eivät ole tehottomat ihmiset vaan tietojärjestelmät.

Tätä mieltä olivat myös HS:n haastattelemat asiantuntijat, joiden mukaan ei ole olemassa kaikkeen työhön sovellettavaa yhtenäistä työtehon mittaria. Työn tekemisen arvioinnissa yhdistellään usein määrällistä ja laadullista arviointia, ja esimerkiksi tiimityöskentelyssä yksittäisten työntekijöiden tehokkuutta voi olla vaikea arvioida.

HS:n kyselyyn vastannut yliopiston professori kertoo, että hän suunnittelee pitkälti itse ajankäyttönsä. Hänellä on vuosittain käytössään 1 600 työtuntia, jotka hän jakaa opetuksen, tutkimuksen ja hallinnollisten tehtävien kesken.

”Käyn kehityskeskustelun lähiesimieheni kanssa, jossa mietimme, miten painottaisin tai suuntaisin työtäni. Lisäksi käyn henkilökohtaisen suoriutumisen keskustelun, jossa arvioimme, miten hommassa onnistuttiin. Mietimme myös, mikä edisti onnistumista ja minkälaisia esteitä tai haasteita esiintyi”, hän kirjoittaa.

”Menetelmä on mielestäni akateemiseen asiantuntijayhteisöön sopiva.”

Toisessa yliopistossa työskentelevä henkilö valittelee, että hallinnolliset tehtävät vievät aikaa tutkimuksesta. Tämä jallittaa työtehoa normaalityöajalla, minkä vuoksi työmäärä voi todellisuudesta nousta jopa 2 400 tuntiin vuodessa.

”Kopiointi, matkalaskut, hankintojen kirjaamiset sekä turhat suunnittelu- ja strategiakokoukset vievät päivittäin puolet normaalista työajasta, vaikka tutkimusta pitäisi tehdä. Rahoituksen hakeminen tutkimusryhmien johtajilla voi tuottaa sata palaveria vuodessa, tuhat sähköpostia, kymmenien tuntien budjettiväännöt ja niin edelleen. Muun muassa Tekes-raportointi vie useita päiviä kuukaudessa.”

Työtehoa arvioidaan usein asiakasmäärien perusteella. Sairaanhoitaja kertoo, että hänen työtehoaan mitataan laskemalla suoritteita eli käytännössä sitä, kuinka monta potilasta päivän aikana saa hoidettua. Hänen mielestään suoritteiden sijaan pitäisi tarkastella, miten ja millaisia potilaita hoidetaan. Päivittäisen asiakasmäärän perusteella arvioidaan työtehoa myös TE-toimistossa, työnvälityspalveluissa työskentelevä asiantuntija kirjoittaa.

Kouluttaja puolestaan kertoo, että työtehoa mitataan asiakkaan luona kuukauden aikana vietettyjen päivien perusteella. Tämä onkin hänen mukaansa selkeää. Menetelmä kuitenkin pienentää tuotekehitykselle jäävää aikaa, mikä tarkoittaa ylitöitä.

Useissa vastauksissa rinnastetaan työteho ammattitaitoon. Toisaalta työtehon mittarit eivät kannusta näkemään työssä ylimääräistä vaivaa, mikäli niistä ei itse hyödy – esimerkiksi palkkauksessa.

Poimintoja avoimista vastauksista

Kirjanpitäjä: ”Työtehoa mitataan euroa per tunti -periaatteella. Jokaiselle tositteelle on laskettu tietty kappalehinta. Tämän perusteella muodostuu sisäinen laskutus. Jokaiselle asiakkaalle on määritetty tietty tavoitehinta, jonka yli pitäisi päästä. Lisäksi on kirjanpitäjäkohtainen kuukausitavoite. Tavoitteiden saavuttaminen tai alittaminen ei vaikuta palkkaan. Menetelmä ei ole hyvä, sillä se huomioi vain määrän, ei laatua. Toisaalta tavoitteiden ylittäminen ei vaikuta palkkaan, mikä ei motivoi työskentelemään ahkerasti.”

Ammatillinen opettaja: ”Ammatillisen opettajan työtehoa voidaan mitata oppilaskyselyillä, joista tulee mielellään saada tietty numeroarvio. Tämä kysely on erittäin arveluttava tapa mitata työteho tai opettajan ammattitaitoa. Opiskelija ei aina edes ymmärrä kyselyssä, mihin hän on vastaamassa ja ketä hän arvioi. Opiskelija sekoittaa kyselyssä omat tunteensa ja arvioinnin välisen yhteyden varsin usein. Näitä kyselyitä voidaan käyttää laadullisina mittareina opettajan työn arvioinnissa. Osittain mittareina toimii myös koulun keskeyttäneet, eronneet tai lopettaneet. Yksittäisen opettajan vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset ilman kunnollisia ja tehokkaita tukipalveluita.”

Ammatillinen opettaja: ”Ketään ei kiinnosta, kunhan oppilaita valmistuu. Osaamisella ei ole väliä.”

IT-alan työntekijä: ”Olen lähes eläkeikäinen ja tehnyt muun muassa suunnittelua ja projektien vetoa pitkät ajat. En ole nähnyt yhtään kunnollista mittaria, jolla tarkoitan, että tulokset olisivat vertailukelpoisia tekijöiden ja eri projektien kesken. Verbaaliin akrobatiaan pohjautuvia ’mittareita’ on ollut liikaakin, kaikki samaa tasoa kuin entinen pärstäkerroin.”

Keittiötyöntekijä: ”Tietääkseni työtehoani ei juuri arvioida. Toki vuosittain käymme läpi talousluvut koko talon osalta, ja meillä on henkilökohtaiset kehityskeskustelut ja niin päin pois. – – Tehtäviini kuuluu keittiöhommia [mutta myös] tilaisuuksien järjestämistä, asiakaspalvelua, ihmisten kohtaamista ja hieman esimiestyötäkin.”

Korko- ja valuuttadiileri: ”Koska olemme jatkuvasti tekemisissä rahan kanssa, tehokkuuden mittaaminen sinällään on helppoa. Etenkin korkokulujen määrää konsernitasolla seurataan tarkasti, ja sitä kautta saavutetut säästöt ovat kaikkien mieleen. Oletus on, että 95 prosenttia ajasta käytetään ydintyöhön, joten sen mittaaminen ei ole mielekästä. Vuotuisissa arvosteluissa työtehoa mitataan sen perusteella, kuinka monta kehitysprojektia on saanut maaliin, millä tasolla ja kuinka haastavia ne olivat. Lisäksi tarkkaillaan, kuinka ihmiset löytävät tehostettavaa tai kustannussäästöjä.”

Myynnin assistentti: ”Teen myös paljon viestintään liittyviä töitä. Esimieheni kanssa käydyssä kehityskeskustelussa ja viestinnän toimintasuunnitelmassa minulle on laadittu tavoitteet vuodelle, ja se, miten hyvin niihin pääsen, kertoo osaltaan työtehostani.”

Korkeakoululehtori: ”Työskentelen kokonaistyöajan puitteissa. Tässä työssä haen itse tehokkaimmat ajankohdat työskentelyyn. Työtehtävät on kiintiöity esimiehen toimesta eri tehtäviin ja merkkaan niihin käytetyt tunnit suht helpolla menetelmällä yhteiseen järjestelmään. Sähköisen oppimissovelluksen järkevällä käytöllä hyödynnän myös digitalisaation mahdollisuuksia. Tässä toimin itse työni arvioijana, mikä on oppimisen kannalta järkevää ja tehokasta.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä
  • Työ

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Amsterdam saa himoitun Euroopan lääkeviraston – Helsinki putosi heti skandaalimaisella viiden pisteen tuloksella

    2. 2

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    3. 3

      Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

    4. 4

      Sinisten oli tarkoitus heittää halla-aholaiset ulos perussuomalaisista – tekstiviestit kertovat kaaoksesta hajoavassa puolueessa

    5. 5

      Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

    6. 6

      Joonas Konstig kyllästyi yksivuotiaan kiukuttelua muistuttavaan käytökseensä, ja päätti ryhtyä opiskelemaan herrasmieheksi – lopputuloksena kirja joka jokaisen miehen kannattaisi lukea

    7. 7

      Lauri Markkanen vastasi temppuheitto­haasteeseen mykistävällä videolla – löikö haastajan viimeinen suoritus kuitenkin jauhot suuhun?

    8. 8

      Antti Rinne tylyttää Vartiaista tämän työllistymispuheista: ”Uskomatonta roskaa”

    9. 9

      Charles Manson edusti hippiajan pimeää puolta – Murhakultin johtaja houkutteli huuruisilla puheillaan nuoria naisia järjettömään väkivaltaan mutta vältti lopulta kuolemantuomion

    10. 10

      Synnytystukea antava suomalainen doula kertoo: Nämä neljä asiaa pitää korjata Suomen synnytyshoidossa pikaisesti, muuten perheet jäävät liian yksin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    2. 2

      Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

    3. 3

      New Yorkissa siskoni sopeutui hyvin joukkoon – Suomessa moni katsoo häntä kuin hänessä olisi jotain vikaa, ja se tuntuu pahalta

    4. 4

      Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

    5. 5

      Maapallon pyöriminen hidastuu, tutkijat ennustavat ensi vuodeksi rajuja maanjäristyksiä – Helsingin yliopiston apulaisprofessori: ”Edelleenkään emme voi ennustaa, missä järisee”

    6. 6

      Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden

      Tilaajille
    7. 7

      Donald Trump hermostui Kiinasta pelastetun koripalloilijan isän kommenteista – ”Olisi pitänyt jättää heidät vankilaan”

    8. 8

      Tältä näyttää syrjäytyminen Suomen kartalla: Kruunupyyssä voidaan parhaiten, synkin tilanne on Äänekoskella – HS:n laskuri ja kartat kertovat, miten kotikuntasi nuorilla menee

      Tilaajille
    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Joonas Konstig kyllästyi yksivuotiaan kiukuttelua muistuttavaan käytökseensä, ja päätti ryhtyä opiskelemaan herrasmieheksi – lopputuloksena kirja joka jokaisen miehen kannattaisi lukea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    8. 8

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    9. 9

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    10. 10

      Parisuhde tuhon partaalla – asiantuntija ja HS:n lukijat kertovat, millaiset syyt ajavat parit harkitsemaan eroa ja mikä lopulta sai pysymään yhdessä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää