Mistä lääke Suomea vaivaaviin talousongelmiin? Ainakin asumisesta. Taloustieteilijät ovat yksimielisiä varsin harvoista asioista, mutta siitä vallitsee laaja yhteisymmärrys, että Suomelle tekisi hyvää, jos isompi osa väestöstä asuisi kaupungeissa.
Kaupungistuminen kiristää yritysten kilpailua ja parantaa tuottavuutta. Kaupungeissa myös työpaikat ja työntekijät kohtaavat tehokkaammin.
Kuka ei tätä ihmelääkettä tahtoisi?
”En halua olla vauhdittamassa kaupungistumista”, sanoo ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+tiilikainen (kesk), joka myös vastaa hallituksen asuntopolitiikasta.
”Sitä tapahtuu joka tapauksessa, mutta tasapainoisen yhteiskuntakehityksen kannalta liian nopeat muutokset aiheuttavat isoja ongelmia molemmissa päissä. Palveluita on vaikea rahoittaa siellä, missä väki vanhenee, mutta yhtä lailla siellä, missä väki kasvaa liian vauhdilla.”
Kommentti on yllättävä ministeriltä, joka käytännössä on vastuussa siitä, että Suomen kaupungistumisen keskeinen pullonkaula, Helsingin asuntopula, poistetaan. Asuntorakentamisen lisääminen on hallituksen kärkihankkeita.
Asuntopula ja siitä johtuva asumisen hinnan kallistuminen ovat ongelma koko Suomelle: pääkaupunkiseudulla on tuhansia avoimia työpaikkoja, mutta samaan aikaan ihmisten on vaikea löytää asuntoja ja asumiskustannusten vuoksi työntekijöiden löytäminen pienipalkkaisiin palvelualan töihin vaikeutuu.
Vielä yllättävämmän kommentista tekee se, ettei Tiilikainen suinkaan ole yrittänyt estää kaupungistumiskehitystä. Päinvastoin: keväällä hän esimerkiksi lupasi pääkaupunkiseudun kunnille yli 80 miljoonaa euroa valtion rahaa Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen kulkevan pikaraitiotien rakentamiseen siitä hyvästä, että kunnat vastaavasti lupaavat rakentaa lähivuosina 60 000 uutta asuntoa.
Kaupungistumisen vauhdittaminen on vaikea tehtävä ministerille, joka tulee maaseudun ja maakuntien äänitorvena esiintyvästä puolueesta. Oletettavasti myös taustansa vuoksi Tiilikainen, luomutilan omistaja 5 300 asukkaan Ruokolahden kunnasta, suhtautuu varauksellisesti tiiviiseen kaupunkiasumiseen.
”Liika tiivistäminen viheralueiden kustannuksella ei ole mielestäni tavoiteltavaa. Se ei palvele ihmisten kokonaishyvinvoinnin lisäämistä. Lähiluonnon pitäisi kuulua kaikille.”
Ristiriitainen suhtautuminen kaupungistumiskehitykseen näkyy myös pääministeri Juha Sipilänhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan (kesk) hallitusohjelmassa. Yhtäältä halutaan lisää tontteja ja asuntoja kasvukeskuksiin, mutta toisaalta ohjelmassa korostetaan, että edellytykset koko maan asuttamiselle ovat yhä olemassa, ja luvataan etsiä keinoja muuttotappioalueiden tyhjien asuntojen ongelmaan.
”Hallituksen asuntopoliittinen linja on lisätä ja vapauttaa. Lisätä siellä, missä asunnoista on pulaa, ja vapauttaa rakentamista siellä, missä tarpeeton byrokratia on sitä säädellyt”, Tiilikainen selittää.
”Asuntopolitiikan fokus on siinä, että lisätään asuntoja siellä, missä niistä on pula. Asuntovarallisuuden säilyminen pystytään takaamaan laajemmalla talous- ja yhteiskuntapolitiikan keinovalikoimalla.”
Kaupungistuminen on myös ympäristökysymys, ja sellaiset ovat tunnetusti Tiilikaisen sydäntä lähellä. Millainen yhdyskuntarakenne olisi siis mahdollisimman kestävä?
”Ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta ei voi hakea perusteita kovin tiiviille tai hajautetulle yhdyskuntarakenteelle. On vain haettava eri keinot haittojen torjumiseen riippuen siitä, millaisessa yhdyskuntarakenteessa eletään.”
Viisi kysymystä Kimmo Tiilikaiselle
1 Kuka on ammatillinen esikuvasi?
”Kotimaasta Johannes Virolainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=johannes+virolainen ja ulkomailta Al Gorehttps://www.hs.fi/haku/?query=al+gore. Gore on tietysti ilmastopolitiikan kansainvälisiä puhetorvia. Virolainen taas on Karjalan poikia.”
2 Mistä aiheesta voisit puhua vaikka koko yön?
”Käytännön toimista ilmastopolitiikassa. Yöunia kuitenkin arvostan niin paljon, että jatkan aiheesta mieluummin aamulla.”
3 Miten kotitaustasi on vaikuttanut poliittiseen ajatteluusi?
”Totta kai se vaikuttaa. Kotitaustasta tulee kunnioitus ruokaa kohtaan ja maaseutuelämän ymmärrys. Arvopuolella sieltä tulee toisen ihmisen kunnioittaminen ja arvostaminen.”
4 Mikä on maailmassa suurin ongelma, jonka haluaisit ratkaista?
”Ilman muuta ilmastonmuutos.”
5 Millainen viikonloppu on edessä?
”Kotinurkille Ruokalahdelle. Aika lailla töistä vapaa viikonloppu tiedossa tällä kertaa.”
Kimmo Tiilikainen
Syntynyt Ruokolahdella Etelä-Karjalassa 17. elokuuta 1966.
Maatalous- ja ympäristöministeri.
Keskustan kansanedustaja vuodesta 2003.
Koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä metsänhoitaja.
Toimi ympäristöministerinä Matti Vanhasen toisessa hallituksessa Paula Lehtomäen äitiysloman ajan.
Harrastaa jalkapalloa ja lintuja.
- Asuntopolitiikka Seuraa
- Rakentaminen Seuraa
- Asuminen Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24