Kotimaa

Tehdas haluaa siirtää punaisten joukkohaudan laajentumisen tieltä – silminnäkijä muistelee sisällissodan tapahtumia HSTV:n videolla

Saha on kasvanut ja rajat tulleet vastaan, toimitusjohtaja perustelee yhtiön ideaa joukkohaudan siirrosta.

Sisällissodan loppuvaiheessa 20. huhtikuuta 1918 punaisten ja valkoisten joukot ottivat yhteen Heinolan Vierumäellä. Taistelussa kaatuneet punaiset haudattiin joukkohautaan, jonka siirrosta on nyt syntynyt iso kiista.

Hauta sijaitsee pienessä metsikössä keskellä Versowoodin sahaa. Hauta-alueen omistaa Heinolan kaupunki.

Saha on kasvanut ja rajat ovat tulleet vastaan, toimitusjohtaja Ville Kopra perustelee yhtiön ideaa haudan siirrosta. Yhtiö tarjoaa korvaavaa maa-aluetta hautaa varten. Se on myös valmis osallistumaan siirron kustannuksiin.

Joukkohaudan siirto kuohuttaa paikkakuntalaisia, ja paikallislehti Itä-Hämeen palstoilla käydään asiasta kiivasta keskustelua. Toiset vastustavat jyrkästi hautaan kajoamista, toiset ovat siirron puolesta. Muun muassa Mikkelin piispa Seppo Häkkinen kertoi lehdessä kannattavansa vainajien siirtoa.

Kopran mukaan hautapaikalla ei käy juuri ketään, koska sinne on kuljettava tukkirekkoja ja lautalastissa kiitäviä trukkeja vilisevän tehdasalueen kautta.

Sahayritys aikoo hakea Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ely) kajoamislupaa saatuaan tulokset tilaamistaan maatutkakuvauksista.

Hautapaikalla on myös muistomerkki, jonka paikalliset työväenjärjestöt pystyttivät vuonna 1949. Siinä lukee: ”Tämän muistokiven läheisyydessä lepää v:den 1918 kansalaissodassa vakaumuksensa puolesta kaatuneita ja teloitettuja, noin 300 Suomen kansalaista.”

Muistomerkin juurelle on tuotu hiljakkoin yksi punainen ruusu.

Sisällissotaan perehtynyt sotahistorian dosentti Jukka Kulomaan ei ota kantaa itse siirtoon. Hänen mukaansa arviot vainajien määrästä vaihtelevat eri lähteissä alle sadasta yli kolmeensataan.

Syynä punaisten kaatuneiden suureen määrään oli Kulomaan mukaan sotatilanne ja paikka. Punaiset olivat vetäytymässä Heinolasta sekalaisena karavaanina kohti itää. Valkoiset tulivat lännestä Urajärven suunnasta, ja pyrkivät pysäyttämään punaiset.

”Nämä joukot törmäsivät yhteen Vierumäellä 20. huhtikuuta iltapäivällä, ja syntyi tosi raju kohtaamistaistelu”, Kulomaa kertoo. Taistelu jatkui myöhään yöhön. Punaisia kaatui paljon, valkoisia vain vajaat kymmenen.

Seuraavana päivänä valkoisten komentaja, eversti Georg Londén tuli paikalle ja käski laskea kaatuneet punaiset. Hän ilmoitti Mikkelin päämajaan, että kuolleita oli 208. Punaisten kaatuneista on myöhemmin esitetty suurempiakin lukuja. Heinolan seminaarin lehtori Juho Kinnunen merkitsi päiväkirjaansa luvun 248.

Suomen sotasurmat -tietokannassa mainitaan vain vajaat parikymmentä Vierumäellä kaatunutta. Kulomaa arvioi tietojen vajavaisuuden johtuvan siitä, että suurin osa haudatuista oli kotoisin muualta Suomesta.

”Kotiseurakunnissaan heidät on kirjattu ehkä kadonneiksi. Vierumäelle haudattujen todellinen määrä selviää vain kaivauksissa, sikäli kun hautapaikat pystytään kartoittamaan.”

Aikalaisten mukaan vainajia olisi jopa satoja. Vierumäen kestikievarin isäntä Mauno Huvinen kertoi vuonna 1936 olleensa mukana hautaamassa vainajia Laukkalan pellolle. Hänen mukaansa kaatuneita oli vähän yli kolmesataa.

Heinolalainen Nestori Salminen oli tapahtumien aikaan kuudentoista ikäinen. Hänet komennettiin hautaamaan punaisten ruumiita. monien muiden kanssa. Hän kertoi tapahtumista vuonna 1977 nuorelle historianopiskelija Jukka Kulomaalle.

Marssimme Vierumäkeen. Koko päivässä emme saaneet ruokaa, lapiota piti vain heiluttaa ja maa oli pirun kovaa. Ruumiit lyötiin monttuun kahteen riviin päällekkäin ja multaa päälle. Meitä oli siellä 30–40 miestä hautaamassa.”

Vierumäen Korkeen kylässä asunut Hemmi Peltola kertoi haastattelussa vuonna 1965, kuinka valkoiset pakottivat hänet, 16-vuotiaan pojan, hautaamaan ruumiita joukkohautaan.

Täytyihän minun sitten lähteä korjaamaan niitä ruumiita tuosta kankahalta, niitähän minä sitten vedin hevosen kanssa. Kyllähän siell kaksi mahlottoman pitkää pinoa tehtiin, kolme miestä päällekkäin ja multaa päälle. Oliskohan ollut n. 25 metriä pitkät ne haudat ja siinä oli 3-4 miestä päällekkäin kun niitä painettiin sinne hautaan. Siihen ne haudat tuli Kollin sahan viereen.”

Kollin saha oli Versowoodin edeltäjä Heinolassa. Kopran perhe tuli sahan omistajaksi vuonna 1990.

Haudattujen joukossa on tiettävästi vain yksi nainen. Hän on punakaartiin kuulunut Vierumäen Härkälän kylästä kotoisin ollut 27-vuotias talollisen tytär Adèle Lehto. Hänet teloitettiin 25. huhtikuuta 1918 ja haudattiin perimätiedon mukaan erilliseen hautaan.

Kulomaa ja filosofian maisteri, toimittaja Leena Kekkonen kirjoittavat parhaillaan kirjaa Heinolan seudun tapahtumista sisällissodassa. Kirjan keskeisenä aineistona ovat 1970-luvulla nauhoitetut paikallisten ihmisten haastattelut.

Tausta: Suomi on joukkohautojen maa

Suomi on joukkohautojen maa. Tämä käy selväksi, kun selaa tamperelaisen Työväenmuseo Werstaan ylläpitämää Punamuisto-nimistä tietokantaa, johon on listattu lähes kaikki tiedossa olevat, sisällissodassa punaisten puolella kaatuneiden tai teloitettujen ihmisten joukkohaudat ja muistomerkit.

Niitä on sadoittain ja erityisen paljon niitä on Etelä- ja Keski-Suomessa ja varsinkin Hämeessä.

Kartta täyttyy punaisista pisteistä, suunnilleen jokaisella kylällä on oma hautansa ja muistomerkkinsä.

”Tieto hautapaikoista on hyvin hajanaista tai sitä ei ole. Me olemme pyrkineet siihen, että olisi yksi paikka, jossa tieto olisi kootusti. Ei tämä täydellinen vielä ole”, sanoo erikoissuunnittelija Kimmo Kestinen Werstaasta.

”Viime vuosituhannen loppupuolelta lähtien on seurattu entisen Jugoslavian alueella olevien joukkohautojen kaivamista, mutta meillä on niitä itsellämmekin. Se on hyvä pitää mielessä, jos lähtee muita tuomitsemaan”, Kestinen sanoo vuoden 1918 tapahtumista.

”Suomessa sivistyskansa ryhtyi pistämään toisiaan peltoihin ja soihin.”

Punaisia haudattiin monesti teloituspaikoilleen tai niiden lähistölle. Kirkkomaahan heitä ei usein haluttu ja 1920-luvulla hautamuistomerkkejä räjäyteltiin pois. Myöhempinä vuosina monilla paikkakunnilla omaiset tai työväenyhdistykset hakivat jäännökset haudoista ja hautasivat ne uudelleen oikealle hautausmaalle.

”Jo välirauhan aikana ja varsinkin, kun sodat oli sodittu ja vasemmisto noussut merkittävään asemaan, sisällissodan muistoja voitiin tuoda vapaammin esille. Niitä alettiin pystyttää varsinkin 1940–50-luvuilla, ja on niitä pystytelty edelleenkin.”

Maastosta löytyy silti vielä paljon joukkohautoja. Muutama poiminta Werstaan tietokannasta: Akaan Toijalassa on Riihiniemen vainio, jossa on yli 400 vainajaa, Halikon Märynummella 50–100, Riihimäen Tienhaarassa 174, Lavian Viinamoision mäellä 39, Hämeenlinnan Ahveniston mäissä ja rotkoissa useita satoja.

Yksi mieleenpainuvimmista haudoista on Hauhon Mustilassa, jossa murhattiin 36 nuorta naista, iältään 15–23 vuotta. He olivat muodostaneet Valkeakosken naiskomppanian, joka Tuuloksen taistelujen jälkeen jäi saksalaisten vangiksi ja luovutettiin valkoisille. Heidät pantiin kaivamaan omat hautansa pellon reunaan ja tapettiin aamulla 1. toukokuuta 1918.

”Heidät teloitettiin yhteen paikkaan, mutta paikka on hieman syrjässä ja sinne on vaikea päästä.”

Sisällissodassa kuoli eri tavoin kaikkiaan 36 640 ihmistä, käy ilmi Sotasurmat 1914–22-tutkimuksesta. Punaisia kuoli yli 27 000, valkoisia liki 5 200, loput noin 4 400 eivät kuuluneet kumpaankaan puoleen.

Taisteluissa uhreja oli kaikkiaan noin 9 400, punaisia eniten, mutta kaikkein eniten punaisia kuoli vankileireillä sodan jälkeen, yli 11 600.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomen sisällissota 1918
  • Heinola

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihotessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatieasemalla väistämättä ketään

    2. 2

      Ammuttu ja loisten vaivaama pohjoiskorealainen loikkari tuli tajuihinsa – Halusi katsoa televisiota

    3. 3

      Naispappeja syrjittiin Suomen suurimmilla kristillisillä festivaaleilla: ei päästetty pitämään messua, miespapit jättivät tervehtimättä

    4. 4

      Vakava liikenneonnettomuus Lahdenväylällä – Viisi loukkaantui vakavasti, kolme hoitoon Lastenklinikalle

    5. 5

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    6. 6

      Timo Rautiainen karkotti jo 2000-luvun alussa uusnatseja keikoiltaan, nyt häntä haukutaan ”suvakiksi” – Heviyhtye Trio Niskalaukaus palasi lavoille 13 vuoden tauon jälkeen

    7. 7

      Antti Tuiskun rohkeus on nyt virallinen tapa keksiä artisteja uudelleen – Viimeisimpänä samaa yrittää Anna Abreu kaksimielisillä orkideakorteilla ja seksilaululla

    8. 8

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    9. 9

      Pisa-tutkimus paljastaa uusia huolia Suomen pojista: Nuoret pärjäävät hyvin yhteis­työssä, mutta sukupuolten väliset erot ovat maailman suurimmat – ”Tämä asia pitää ottaa vakavasti”

    10. 10

      Instagram-suosikkitili julkaisee oppilaiden saamat pahimmat Wilma-huomautukset – Soitimme Wilma-viestien asiantuntijalle ja kysyimme, pitääkö tästä olla huolissaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    2. 2

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    3. 3

      Äiti hylkäsi uimataidottoman 5-vuotiaan lapsen uimahalliin, lapsi löytyi veden alta lähes viiden minuutin jälkeen – hovioikeus korotti tuomiota

    4. 4

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihotessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatieasemalla väistämättä ketään

    5. 5

      Kun Luhta julkisti suunnittelemansa olympia-asut, niitä haukuttiin ”vahvoissa ja ala-arvoisissa viesteissä” karmeimmiksi koskaan – ”Suunnittelijat ottivat palautteen raskaasti”

    6. 6

      Instagram-suosikkitili julkaisee oppilaiden saamat pahimmat Wilma-huomautukset – Soitimme Wilma-viestien asiantuntijalle ja kysyimme, pitääkö tästä olla huolissaan

    7. 7

      Venäjä myönsi ”äärimmäisen korkeat” radioaktiiviset saastelukemat

    8. 8

      Lähes 200:aa Kehä III:lla posottanut mies valitti ajokiellon pituudesta –”Ilman autoa työmatka kestää yli kolme tuntia”

    9. 9

      Pisa-tutkimus paljastaa uusia huolia Suomen pojista: Nuoret pärjäävät hyvin yhteis­työssä, mutta sukupuolten väliset erot ovat maailman suurimmat – ”Tämä asia pitää ottaa vakavasti”

    10. 10

      Joonas Konstig kyllästyi yksivuotiaan kiukuttelua muistuttavaan käytökseensä, ja päätti ryhtyä opiskelemaan herrasmieheksi – lopputuloksena kirja joka jokaisen miehen kannattaisi lukea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    3. 3

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    4. 4

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    5. 5

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    10. 10

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Vakava liikenneonnettomuus Lahdenväylällä – Viisi loukkaantui vakavasti, kolme hoitoon Lastenklinikalle
    3. Kärpät kaatoi Tapparan kärkiottelussa – pistepörssin kärkimies Junttila teki vasta kauden kuudennen maalinsa
    4. Luvattomasta lautailusta kiinni otettu skeittari kiistää käyttäytyneensä väkivaltaisesti – ”En ole sylkenyt päälle enkä ladellut tappouhkauksia”
    5. Mikael Forssell väläyttää räppitaitojaan ja leveilee rahoillaan: ”Jengii syö, kun 20 vuotta miljonääri, Abramovitšilta massit jouduin käärii”
    6. Lähes neljä vuosikymmentä hallinnut Zimbabwen presidentti Robert Mugabe erosi – suora lähetys näyttää, kuinka kansalaiset iloitsevat pääkaupunki Hararessa
    7. Saksan hallituskriisi herättää taas kysymyksen, joka tiivistää koko Euroopan historian: Minkä kokoinen on sopivan kokoinen Saksa?
    8. Tunti sitten
    9. Panaman tauti uhkaa hävittää banaanin maailmasta – tutkijat taistelevat sienitautia vastaan sukkulamadolta napatun geenin avulla
    10. Suomen olympiajoukkueen kisa-asut saivat täyslaidallisen, mutta Tšekillä on kultainen kääntötakki – Ralph Lauren turvallisilla linjoilla USA:n asujen kanssa
    11. Hallitus perää toimia rajavalvonnan tehostamiseksi – Linjaukset miellyttivät eurooppaministeri Terhoa
    12. Timo Rautiainen karkotti jo 2000-luvun alussa uusnatseja keikoiltaan, nyt häntä haukutaan ”suvakiksi” – Heviyhtye Trio Niskalaukaus palasi lavoille 13 vuoden tauon jälkeen
    13. Näytä lisää