Kotimaa

Suomalaiset syövät satoja miljoonia karjalanpiirakoita joka vuosi, ja määrä kasvaa – videolla turistit arvuuttelevat, mitä piiraat sisältävät

Karjalanpiirakoiden suosio on yltynyt napostelukulttuurin yleistyttyä. Elintarviketoimijoiden keskuudessa usko karjalanpiirakkaan on vahva.

Ruokakulttuuriin kömpivä välipalaistuminen nostaa karjalanpiirakan suosiota. Suomalaiset syövät satoja miljoonia karjalanpiirakoita vuodessa, ja elintarvikepiireissä määrän uumoillaan vastaisuudessa vain kasvavan.

Fazer Leipomoiden toimitusjohtaja Markus Hellström puhuu jopa karjalanpiirakan renessanssista ja kuvailee piiraita piristäväksi osa-alueeksi muutoin laskeneessa leipämarkkinassa.

”Karjalanpiirakat ovat jo useamman vuoden kasvattanet suosiotaan, ja uskon, että tämä jatkuu. Ne mielletään terveelliseksi, monipuoliseksi ja ruokaisaksi välipalaksi”, Hellström sanoo. Fazer valmistaa Suomessa yli 120 miljoonaa karjalanpiirakkaa vuodessa.

Karjalanpiirakoihin uskotaan myös vähittäiskaupassa, Karjalan liitossa ja Leipätiedotuksessa. S-ryhmässä riisipiirakoiden paistomyynti on kasvanut tänä vuonna 20 prosenttia. Neljän vuoden aikana myynti on kaksinkertaistunut.

Mistä karjalanpiirakan suosio kumpuaa? Välipalaistumisesta eli aterioiden korvaamisesta napostelulla puhuu monien muiden tapaan tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa SOK:sta.

”Varsinkin nuorissa näkyy, että ei syödä päivän aterioita oppikirjan mukaisesti. Siihen maailmaan välipalaksi sopii hyvin karjalanpiirakka. On hyvä, että vanha, perinteinen tuote voi olla sillä lailla trendikäs – ja se ei ole epäterveellinenkään”, Oksa sanoo.

Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä sanoo, että karjalanpiirakan suosio piilee sen yksinkertaisuudessa ja monikäyttöisyydessä: piirasta voi syödä juhlissa, aamupalalla ja nopeana välipalana.

”Sen nerokkuus on siinä, että se on niin taipuvainen: Muistan olleeni konferenssissa, jossa oli cocktail-piirakoita – niiden päälle oli laitettu muutama katkarapu. Tai jos vaikka on känisevä lapsi mukana jossakin, lapselle voi napata einespiirakan rattaisiin”, Mäkelä sanoo.

Karjalanpiirakan esimuoto levisi nykyisen Itä-Suomen alueelle joskus 1600–1700-luvulla, ja muualle Suomeen paikalliseväs kulkeutui kunnolla vasta siirtokarjalaisten muassa toisen maailmansodan jälkeen. Tuolloin sitä alettiin myös kutsua taustansa mukaan karjalanpiirakaksi.

”Karjalanpiirakka on myös pitoruoka, joten näkisin, että ihmiset ovat tutustuneet siihen esimerkiksi juhlissa. Ajattelen, että karjalanpiirakka on levinnyt vieraanvaraisuuden kautta”, Mäkelä sanoo.

Karjalanpiirakoihin liittyy kuitenkin myös tunteita ja käsityksiä. Einespiirakoita ei pidetä ”aitoina”, jonkun mielestä tosipiiraassa saa käyttää vain ruisjauhoja ja toinen suosii perinteistä ohra- tai perunatäytettä riisin sijasta. Eteläkarjalainen saattaa katsoa oudoksuen pohjoiskarjalaisia piirakoita, jotka monesti on rypytetty tiukemmin umpeen.

Tammikuussa ihmiset pahastuivat, kun Posti piirsi uuteen postimerkkiinsä ”vääränlaisen” karjalanpiirakan. Huhtikuussa nurinaa aiheutti Finnjävelin ”karjalanpiirakka”, joka ei näyttänyt karjalanpiirakalta.

Mikä tekee karjalanpiirakasta aidon?

”Se, että siinä on aito ruiskuori, ja tietysti ohratäyte on aina ohratäyte ja kaikkein paras. Ohra on maukkaampaa kuin riisi. Enkä hyväksy taikinaan öljyjä tai sitä, että taikinassa käytetään vehnäjauhoja – vehnä tuli Suomeen vasta 1900-luvulla. Ei piirakka vaadi mitään poppaskonsteja”, sanoo Karjalan liiton naistoimikunnan puheenjohtaja Aira Viitaniemi lähes 70 vuoden piirakanpaistokokemuksella.

Piirakkamestarin titteliä kantava Viitaniemi kertoo paistaneensa miehensä kanssa parhaimpana vuotena 70 000 piirakkaa. Piirakkamestarina Viitaniemi myös opettaa piirakanpaistamista. Ruoan tekeminen itse on nyt trendikästä, ja Karjalan liiton piirakanpaistokursseille ovat löytäneet myös miehet.

”Piirakoita on niin monenlaisia, että annan vapautta tulkita. Mutta jos karjalanpiirakasta puhutaan, niiden pitää kunnioittaa niitä perinteitä, jotka EU on tunnustanut.”

Karjalanpiirakka sai vuonna 2003 APT-nimisuojan (aito perinteinen tuote), jonka tarkoituksena on korostaa tuotteen perinteistä koostumusta ja tuotantotapaa.

Nimisuojan perusteella kaupallisessa toiminnassa karjalanpiirakaksi saa kutsua vain tuotetta, jonka kuoritaikinaan laitetaan vettä, suolaa ja ruis- tai vehnäjauhoja ja paistetaan tietyllä tavalla. Maantieteellistä rajoitetta nimisuojassa ei ole.

Fazerilla ei Hellströmin mukaan ole yhtään tuotetta, joka kulkisi nimellä karjalanpiirakka, vaikka tuotteet täyttäisivätkin nimisuojakriteerit. SOK:n Oksa puolestaan kertoo kiinnostuksen ”alkuperäisiä” karjalanpiirakoita kohtaan lisääntyneen, joten niitä on tuotu myyntiin kymmeniin Prismoihin ja yli sataan S-markettiin.

Suomalaisista tuotteista APT-suojauksen ovat saaneet myös sahti ja kalakukko.

 

Karjalanpiirakka on ehdolla Suomen kansallisruoaksi

Karjalanpiirakka on ehdolla Suomen kansallisruoaksi. Suomen ruokakulttuurin edistämissäätiön (ELO) järjestämä kansanäänestys valinnasta alkoi maanantaina, ja ääniä annettiin ensimmäisinä päivinä jo yli kuusituhatta. Ääniä on annettu paljon myös postikorteilla, mikä on ilahduttanut järjestäjiä.

Karjalanpiirakan ohella ehdokkaina ovat pitsa, hernekeitto, ruisleipä, mämmi, kalakeitto, viili, mustikkapiirakka, paistetut muikut tai silakat perunoilla, karjalanpaisti, graavikala ja maksalaatikko.

Ehdokkaiden julkistuksen jälkeen nousi luonnollisesti pieni nurina, sanoo ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki.

”Pieni osa ihmisistä on ollut närkästyneitä, kun oma ehdokas ei ole siellä. – – Tänään juuri joku soitti ja kysyi, miksi ei mustamakkara ole mukana”, Kurunmäki sanoo.

”Eniten yksittäisiä palautteita tuli siitä, että miksi läskisoosi, makkara ja vispipuuro jäivät pois. Vaikka äänestykseen valittiin 12 aarretta [ehdokasta], ovat ihmiset löytäneet aarteita paljon enemmän.”

Hämmennystä on aiheuttanut myös listalle noussut pitsa. Se on kuitenkin osa suomalaista arkea, joten raati päätti nostaa sen kansallisruokaehdokkaaksi.

Kurunmäen mukaan äänestys on kiinnostanut myös Ruotsissa.

Äänestyksen voittanut ruoka julkistetaan 19. tammikuuta. Erityisen virallista asemaa kansallisruoka ei saa, mutta voittajaa pidetään esillä suomen 100-vuotisjuhlavuonna esimerkiksi kouluissa. Jokainen ehdokas saa juhlavuonna nimikkokuukautensa.

Omaa suosikkiaan kansallisruoaksi voi äänestää 5. joulukuuta asti täällä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Karjalanpiirakka

 Karjalanpiirakka kulkeutui nykyisen Itä-Suomen alueelle 1600-1700-luvulla, josta se levisi toisen maailmansodan jälkeen siirtokarjalaisten mukana ympäri Suomen. Ensimmäiset kirjalliset tiedot karjalanpiirakasta ovat vuodelta 1686.

 Karjalanpiirakalla on APT-nimisuoja (aito, perinteinen tuote), jonka vuoksi kaupallisessa käytössä karjalanpiirakoiksi voi nimittää vain tietyllä tavalla valmistettuja karjalanpiirakoita.

 Karjalanpiirakoiden ravintoarvot vaihtelevat. Esimerkiksi Fazerin Rukiisessa Imatran riisipiirakassa (70 grammaa) on 157 kilokaloria.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • ruokakulttuuri
  • Ruoka

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    6. 6

      Ville Heikkinen otti vuoden luontokuvan kärpästä, jota hän seurasi kahdeksan talvea – Katso kilpailun voittajakuvat

    7. 7

      Suomessa yleisesti käytetyt närästyslääkkeet nopeuttivat maksasairauksia eläinkokeissa – bakteerit rehottivat suolistossa

    8. 8

      Lähes puoli miljoonaa osoittaa mieltään Espanjan hallitusta vastaan – Pääministerin ilmoittamat toimet ovat pahin hyökkäys sitten Francon ajan, sanoo Katalonian aluejohtaja

    9. 9

      17-vuotiasta hakkeria ei saatu lopettamaan, vaikka teoista tiedettiin jo vuosia sitten – yhteiskunta on neuvoton nuorten nettirikollisten edessä

    10. 10

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    7. 7

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    8. 8

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    9. 9

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    10. 10

      Kokoomuksen suosio kasvaa, keskustan alamäki jyrkkenee – myös vihreiden ennätyssuosio hiipuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää