Kotimaa

”Opettajat näkevät itsekin, että taidot eivät ole ajan tasalla” – HS kysyi opiskelijoilta ja korkeakouluilta, onko opetus jämähtänyt menneisyyteen

HS kysyi opiskelijoilta ja korkeakouluilta, onko opetus hapantunutta. Opiskelijat toivovat sähköisiä materiaaleja, joita opettajat panttaavat itsellään. Sähköisiä kokeitakaan ei haluta aina tarjota.

Paperisia kotitehtäviä, piirtoheitinkalvoja ja markkoja esimerkkilaskussa. Nämä ovat paikoin arkea innovaatioistaan tunnetun Aalto-yliopiston opetuksessa, kummasteli HS:n toimittaja Verna Vuoripuro kolumnissaan viime viikolla.

Onko opetus suomalaisissa korkeakouluissa jäänyt ajastaan jälkeen? HS kysyi asiaa oppilaitoksista eri puolilla maata sekä opiskelijoilta Helsingin kampuksilla.

Soittokierros yliopistoihin ja korkeakouluihin paljastaa, että hapantumista löytyy muualtakin.

”Varmasti meiltäkin saattaa yhä löytyä markkoja ja ehkä piirtoheittimiäkin. Henkilökunnan uuden tekniikan käyttöönotossa on suurta vaihtelua, ei sitä voi kiistää”, myöntää Helsingin yliopiston vararehtori Keijo Hämäläinen.

Myös Lapin yliopistossa ollaan uusissa opetusmenetelmissä vielä alkeistasolla, kuvailee opintoasiainpäällikkö Merija Timonen.

”Opettajat näkevät itsekin, että taidot eivät ole ajan tasalla. Nyt on tullut sellainen hetki ja ilmapiiri, että sen voi vapaasti tunnustaa.”

Lapin yliopisto pyrkii parhaillaan nostamaan osaamisen tasoa. Opettajat istuvat koulutuksessa, jossa perehdytään ”monimuotoisten oppimisprosessien rakenteisiin”.

Aalto-yliopistossa johtamista ja kansainvälistä liiketoimintaa opiskeleva Julius Hurri pitää keskustelua piirtoheittimistä turhana.

”Joskus tuntuu, että meille on tuotu järjestelmiä käyttöön ilman, että opettajat ovat sellaisia pyytäneet. Tämä johtaa siihen, että uusia järjestelmiä käytetään vanhalla tavalla. Minusta on aivan sama, opetetaanko joku asia piirtoheittimellä vai dokumenttikameralla, kunhan opetus itsessään on laadukasta.”

Hänen mukaansa Aalto-yliopistossa opetuksen ajanmukaisuus heilahtelee.

”On opettajia, jotka ottavat herkemmin käyttöön uusia opetusmenetelmiä, ja on niitä, jotka pyrkivät pitäytymään vanhassa.”

Samanlaisia havaintoja on tehnyt Metropoliassa sosiaalialaa opiskeleva Taru Sjöberg: henkilökunnan kiinnostus uusiin menetelmiin vaihtelee.

”Osa opettajista on ottanut opiskelijalähtöisen asenteen, mutta osalla on yhä vanhanaikainen asenne: saattaa pitää kalvosulkeisia, eikä opetuksessa ole välttämättä monimuotoisuutta.”

Lisää opiskelijoiden ajatuksia voit lukea alla olevasta kuvasarjasta. Juttu jatkuu sen jälkeen.

Monet opiskelijat toivovat enemmän sähköisiä oppimateriaaleja, mutta jotkut opettajat panttaavat niitä. Sähköiset kokeetkin yleistyvät osin hitaasti, koska osa henkilökunnasta karsastaa niitä edelleen.

”Materiaaleja halutaan enemmän sähköisenä kuin nyt on saatavissa. Lisäksi toivotaan opetukseen enemmän visuaalisuutta, enemmän pelillisyyttä – ylipäätään enemmän sähköistä muotoa verrattuna vanhaan piirtoheitinmaailmaan”, Timonen kertoo.

Lapin yliopisto laajensi tänä syksynä tenttiakvaariotaan – paikkaa, jossa opiskelija voi tehdä kokeen sähköisesti itse valitsemanaan ajankohtana.

Tenttiakvaarion laajentaminen on myös Helsingin yliopiston opiskelijoiden toiveena.

”Sen kasvattaminen on osittain ollut kiinni siitä, että monet opettajat kokevat perinteiset tentit laadukkaampana, osin tekniikan karsastamisen takia”, Hämäläinen toteaa.

Sama koskee opetusmateriaalien luovuttamista sähköisessä muodossa.

”Pientä varovaisuutta on ollut materiaalien avoimessa levittämisessä. Ei niin täydelliseksi hiottua materiaalia ei haluta laittaa levitykseen ja epätietoisuutta on esimerkiksi siinä, saako kaikkea laittaa verkkoon tekijänoikeuksien takia.”

Hämäläinen huomauttaa, että Helsingin yliopistosta löytyy myös superesimerkkejä. Esimerkiksi lääketieteellisessä tiedekunnassa opetus on jo kokonaan digitalisoitu. Kaikki opiskelijat saavat tabletin, jonka kautta opintosuoritukset hoituvat.

”Meillä on käytössä digitaalinen kurssialusta, jossa voi hoitaa kurssimateriaalin jaon, harjoitukset ja vuorovaikutuksen digitaalisesti. Jotkut opettajat käyttävät sitä paljon jo nyt ja tarkoitus on, että kaikki alkavat käyttää yhtenäistä alustaa”, Hämäläinen sanoo.

Hän korostaa, että sähköiset materiaalit ja digioppiminen ovat yliopisto-opiskelun tulevaisuutta. Opettajat muuttuvat luennoijista mentoreiksi.

”Perinteinen luennointi vähenee, mutta toisaalta sekään ei tule poistumaan kokonaan. Hyvillä luennoilla on aina paikkansa.”

Metropolia-ammattikorkeakoulun oppimisjohtaja Tapani Martti kertoo opiskelijoidensa kaipaavan nimenomaan lähiopiskelua.

”Meidän opiskelijat ovat huolestuneita siitä, että lähiopetusta ei saa kadottaa. Enemmistö arvostaa sitä, että opettaja vie tietyllä rytmillä asioita eteenpäin.”

Martin mukaan piirtoheittimiä Metropoliassa ei käytetä ja valtaosa oppimateriaaleista jaetaan sähköisessä muodossa.

”Opetusta digitalisoidaan siellä, missä se on tarkoituksenmukaista, Martti tiivistää.

Tampereen teknillisessä yliopistossa nähdään yhä piirtoheitinkalvojakin, mutta uutta pedagogista ajattelua on viety roimalla otteella eteenpäin.

”Opiskelijat haluavat monimuotoisuutta”, sanoo opetusvararehtori Petri Suomala.

”Toisaalta toivotaan klassisia luentoja, kunhan ne ovat hyviä. Toisaalta taas halutaan mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun.”

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetuksesta vastaava varadekaani, professori Kristiina Mäkelä ottaa moitteet vanhentuneista opetusmenetelmistä nöyränä vastaan.

”Digitaalisuus ei ole kuitenkaan itseisarvo. Joskus piirtoheitinkin voi olla kätevä tapa, kun opettaja näyttää siinä, miten jokin lasku etenee.”

Sveitsistä lukukaudeksi Aalto-yliopistoon vaihtoon tulleen Nicolas Jordanin mielestä opetus on samalla tasolla kuin Sveitsissä. ”Materiaalit annetaan sähköisinä, jolloin kirjoja ei tarvitse ostaa ja rahaa säästyy. Opetus tosin vaihtelee opettajan iän mukaan, toteaa Business Administration -ohjelman opiskelija.

Mäkelän mukaan Aalto-yliopistossa on hyvä käsitys siitä, mitkä menetelmät tuovat parhaat oppimistulokset.

”Tarkoitus ei ole, että pitää olla vain kivaa. Opiskelijoita pitää haastaa myös. Meillä opiskelijatyytyväisyys on kansainvälisesti korkea ja se on noussut neljä vuotta peräkkäin”, Mäkelä korostaa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Koulutus
  • Ammattikorkeakoulut
  • Yliopistot
  • Digitalisaatio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

    6. 6

      Paljastava pukeutuminen on häirintää

    7. 7

      Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

    8. 8

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    9. 9

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    10. 10

      Sinnikäs tee se itse -henkilö kiinnittelee aidonnäköisiä liikennemerkkejä Mellunmäessä – ”En ymmärrä yhtään”, hämmästelee kaupungin työntekijä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    11. Näytä lisää