Kotimaa

Siepatut salasanomat paljastavat yllätyksen matkustajakone Kalevan alasampumisesta kesällä 1940 – neuvostolaivasto hämmentyi suomalaiskoneen lastista

Uusi kirja vie lukijan syvälle sodan ajan radiotiedustelun salaiseen maailmaan

Suomalaisen matkustajakone Kalevan alasampumisen syy kesällä 1940 ei ollut koneen kuljettama diplomaattiposti, kerrotaan uudessa Suomen sodanaikaista radiotiedustelua käsittelevässä kirjassa.

Kaksi neuvostoliittolaista pommikonetta ampui Kalevan mereen Tallinnan ja Helsingin välillä. Kaikki matkustajakoneessa olleet yhdeksän ihmistä saivat surmansa.

Yhä vielä on arvoitus, miksi neuvostoliittolaiset ampuivat Kalevan alas välirauhan aikana. Syyksi on epäilty koneen kuljettamaa diplomaattipostia, jonka paikalle saapunut neuvostoliittolainen sukellusvene noukki kyytiinsä.

Sanomansieppaajia ja koodinmurtajia -kirjassa (Docendo) julkaistaan ensimmäistä kertaa sanasta sanaan putoamispaikalle saapuneen sukellusveneen lähettämät ja vastaanottamat viestit, jotka Suomen radiotiedustelu sieppasi. Niistä paljastuu, että diplomaattiposti tuli täytenä yllätyksenä venäläisille.

Salasanomat kertovat karusti, kuinka tietämättömiä Kalevan putoamispaikalle tulleen sukellusveneen päällikkö ja Neuvostoliiton Itämeren laivaston komentaja olivat diplomaattipostista, jonka sukellusvene poimi talteen merestä. Jopa Kaleva-koneen malli (Junkers) oli merkitty salasähkeisiin väärin (Avro Anson).

Kalevaa koskevat tiedot ovat esimerkki uusista lähteistä, joita on käytetty torstaina julkaistussa Lauri Lehtosen, Timo Lieneen ja Ohto Mannisen kirjoittamassa historiateoksessa. Yli kymmenen vuotta valmisteilla ollut kirja käsittelee Suomen radiotiedustelun toimintaa sotien aikana.

Suomen sodanaikaista radiotiedustelua on ylistetty menestystarinaksi. Legenda on elänyt vahvana, mutta aiheesta ei ole julkaistu perusteellista ulkopuolisten tekemää tutkimusta.

Alan perusteos on ollut Erkki Palen käsikirjoittama ja Reijo Ahtokarin toimittama Suomen radiotiedustelu 1927–1944, joka julkaistiin vuonna 1997. Pale oli keskeinen salakirjoitusasiantuntija Suomen radiotiedustelussa sotien aikana.

”Palen kirjasta huomaa, ettei hän itse välttämättä pystynyt antamaan selityksiä monelle asialle”, Manninen sanoo

”Pale meni väärään suuntaan eri asioissa. Hän yhdisteli asioita siihen suuntaan, mitä hän arveli. Niitä on osoitettu nyt tässä vääriksi.”

Radiotiedustelu on tutkijoille vaikea aihe, koska se oli huippusalaista toimintaa. Lisäksi siihen liittyviä arkistoja tuhottiin ja vietiin sodan loppuvaiheissa Ruotsiin.

Sanomansieppaajia ja koodinmurtajia -kirjan tekijät kertovat löytäneensä uusia lähteitä sekä Suomesta että ulkomailta.

”Radiotiedustelusta tiedettiin yleisesti hyvin vähän. Nekin, jotka olivat siinä mukana, eivät tienneet. He tekivät vain omaa työtään. Kaikesta piti olla hiljaa, ettei lähinnä Neuvostoliiton tietoon leviäisi se, mitä koodeja suomalaiset pystyvät lukemaan”, Manninen sanoo.

Suomen radiotiedustelun keskeisin hahmo oli Reino Hallamaa. Hän aloitti radiotiedustelun luomisen Suomeen lähes tyhjästä 1920-luvulla ja johti toimintaa sotien aikana.

Uutuuskirjan tekijät ovat pitäneet jalat maassa monien jumaloiman Hallamaan suhteen. Kirja ei olekaan kertomus Hallamaasta vaan radiotiedustelusta, viestien sieppaamisesta ja koodien purkamisesta.

”Tässä on yritetty olla realisteja. Hallamaa oli erittäin etevä johtaja, mutta ei hän ilmeisesti ollut kovin helppo henkilö. Hän ajoi sitkeästi asiat läpi, mutta ei hän itse mikään koodinmurtaja ollut”, sanoo Manninen.

Kirjan uusista lähteistä paljastui, että Hallamaa osasi vaieta, kun häntä tultiin sotien jälkeen haastattelemaan.

”Ei hän kaikkea tietoa antanut häntä haastattelemaan tulleille kirjailijoille”, Manninen sanoo.

Hallamaa joutui muuttamaan sotien jälkeen maanpakoon Espanjaan, jossa hän eli väärällä nimellä ja toimi neilikanviljelijänä.

Hallamaan tuhkat tuotiin kolme vuotta sitten Espanjasta Sysmään sukuhautaan. Hänen vanhin poikansa Hannu Hallamaa kertoi tuolloin, että hänen isänsä kieltäytyi kertomasta salaisia asioita edes lapsilleen, vaikka nämä tietoja isältään kärttivätkin.

Hannu Hallamaan mukaan hänen isänsä aloitti muistelmiensa kirjoittamisen, mutta työ ei päässyt vauhtiin.

”Hän totesi, että kaikki mikä voidaan kertoa, on jo julkaistu. Ja se, mitä hän voisi tuoda uutta, on sotasalaisuutta”, Hannu Hallamaa kertoi.

Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen viestikoekeskuksen henkilöstö viettää perinnepäivää 14. kesäkuuta sen muistoksi, että Hallamaa aloitti tuona päivänä radiotiedustelun muodostamisen vuonna 1927. Tapoihin kuuluu, että tiedustelijat lähettävät seppelepartion Hallamaan haudalle Sysmään.

Suomen tiedustelijoilla oli läheiset suhteet Baltian maihin, Puolaan, Ruotsiin, Saksaan, Japaniin ja Britanniaan.

Eri maiden radiotiedustelijat vaihtoivat tietoja keskenään. Tiedoista oltiin myös mustasukkaisia. Jos toiselta ei tullut luvattua vastinetta, niin yhteydenpito saattoi hyytyä äkisti.

Kirjassa kerrotaan, kuinka lämpimät yhteydet suomalaisilla oli talvisotaan asti brittien radiotiedusteluun, joka toimi nimellä Government Code and Cypher School (GC&CS). Organisaatio vastaa yhä Britannian signaali- ja verkkotiedustelusta. Sen nykyinen nimi on kuitenkin Government Communications Headquarters (GCHQ).

Mikä oli Suomen radiotiedustelun suurin saavutus sotien aikana?

Manninen nostaa esille kaksi saavutusta ylitse muiden. Toinen liittyi talvisotaan ja toinen jatkosotaan.

Talvisodassa radiotiedustelu vaikutti ratkaisevasti suomalaisten menestykseen mottitaisteluissa.

”Tiedettiin, missä vihollinen oli ja missä se liikkui. Se oli radiotiedustelun tietoa, eikä sitä ole läheskään tarpeeksi hehkutettu”, Manninen sanoo.

Toinen radiotiedustelijoiden loistokausi osui hyökkäysvaiheeseen vuonna 1941.

”Heinäkuun alusta lokakuulle asti pystyttiin lukemaan korkean tason venäläistä koodia. Esimerkiksi Karjalankannaksen takaisinvaltauksen yhteydessä on selvästi nähtävissä, että jokainen puna-armeijan liike pystyttiin ennakoimaan tai ainakin toteamaan, kun se oli tapahtunut.”

Ohto Manninen huokaa syvään, kun häneltä kysyy radiotiedustelun suurimmasta epäonnistumisesta.

Radiotiedustelu ei kyennyt kertomaan kesän 1944 suurhyökkäyksestä.

”Epäonnistuminen aiheutui tietysti siitä, että ennen hyökkäystä puna-armeijalla oli radiohiljaisuus. En tiedä sitten, oliko se epäonnistuminen, kun olemattomia sanomia ei pystytty lukemaan”, Manninen pohtii.

Lauri Lehtonen pitää suurimpana epäonnistumisena sitä, etteivät suomalaiset pystyneet murtamaan puna-armeijan korkeimpien johtoportaiden viestintää syksyn 1941 jälkeen kuin satunnaisesti.

”Se oli venäläisten koodintekijöiden hyvyyttä ja meidän huonoutta”, Lehtonen sanoo.

Kirjassa ei ole lähdeviitteitä. Kirjoittajien mukaan tiedot on kerätty niin monista sirpaleisista lähteistä, että lähteyttäminen olisi ollut ylivoimaista.

Lähdeluettelokin on vain suuntaa-antava.

”Olemme pyrkineet kertomaan, milloin jokin tieto perustuu jonkun henkilön antamaan tietoon. Pääosin kirja perustuu asiakirjalähteisiin”, Manninen sanoo.

Mannisen mukaan esimerkiksi Kalevaa koskevat venäläiset salasanomat olivat arkistolöytö.

”Suomalaisten kaappaamat sanomat löytyivät vasta tämän kirjan teon yhteydessä, vaikka niistä on ollut ulkoministeriön arkistossa yhteenveto.”

Perinteinen radiotiedustelu on vuosikymmenten mittaan kehittynyt laajemmaksi signaalitiedusteluksi ja tietoverkkotiedusteluksi.

Tunnetuimmat signaali- ja tietoverkkotiedustelua harjoittavat laitokset lienevät Yhdysvaltain National Security Agency (NSA) ja Britannian GCHQ. Jotkut kutsuvat verkkotiedustelua urkinnaksi tai vakoiluksi. Kysymys on usein näkökulmaerosta: yhden maan tiedustelu on toiselle maalle vakoilua.

Suomeen ollaan parhaillaan luomassa lainsäädäntöä, joka antaisi myös Suomen viranomaisille oikeuden tiedusteluun tietoverkoissa.

Mitä mieltä Ohto Manninen ja Lauri Lehtonen ovat tietoverkkotiedustelusta?

”Se on enemmän filosofinen ajatus. Jotenkin tuntuisi hyvältä, että sellaisia asioita pystyisi selvittämään, jotka ovat selvästi rikollista toimintaa. Aina tässä tuntuu, miten sen nyt sanoisi, KGB:n pelko. Että kansaa vartioidaan”, Manninen hymähtää.

”Vanhana tiedustelumiehenä voin sanoa, että tarvitsemme sen”, sanoo Lehtonen, joka on taustaltaan insinöörieversti.

”Tieto on siirtynyt radioaalloilta verkkoon. Tiedustelumiehen pelin henki on se, että hän kaivaa tiedon sieltä, missä se on. Se on vähän yksioikoinen ajatus, mutta näin se vain on.”

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Toinen maailmansota

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Ville Heikkinen otti vuoden luontokuvan kärpästä, jota hän seurasi kahdeksan talvea – Katso kilpailun voittajakuvat

    3. 3

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      17-vuotiasta hakkeria ei saatu lopettamaan, vaikka teoista tiedettiin jo vuosia sitten – yhteiskunta on neuvoton nuorten nettirikollisten edessä

    6. 6

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    7. 7

      HSTV esittää: Kansallis­oopperan Kesäyön unelma -baletti suorana lähetyksenä juuri nyt

      Tilaajille
    8. 8

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    9. 9

      Koululaisten lomat saattavat lyhentyä Espoossa ja Helsingissä – Espoo aikoo pätkäistä syysloman kolmeen päivään, Helsinki harkitsee joululoman typistämistä

    10. 10

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    5. 5

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    6. 6

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    7. 7

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    8. 8

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    9. 9

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    10. 10

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää