Ksylitoli ei tuokaan aina lisätehoa hampaidenhoitoon - Kotimaa | HS.fi

Ksylitoli ei tuokaan aina lisätehoa hampaidenhoitoon

Lähes puolella näönvaraisesti tervehampaisiksi todetuista 14-vuotiaista oli paikkausta vaativia reikiä, selvisi väitöstutkimuksessa

Neljän vuoden seurannan aikana tavanomaisen, terveyskeskuksissa tarjottavan kariesehkäisyn lisäksi käytetyillä ksylitolipastilleilla ei havaittu lisätehoa karieksen ehkäisyssä.

13.10.2016 16:50

Ksylitolipurkan ja -pastillien käytöstä ei ole välttämättä mitään lisäapua karieksen hoidossa. Silloin kun suussa jo on karieksen aiheuttamia vaurioita, tärkeintä on hyvä päivittäinen kotihoito.

Aija Hietala-Lenkkeri tutki Turun yliopiston väitöskirjassaan karieksen ehkäisyä ja kariesvaurioiden havainnointia tervehampaisilla kouluikäisillä lapsilla. Neljän vuoden seurannan aikana tavanomaisen, terveyskeskuksissa tarjottavan kariesehkäisyn lisäksi käytetyillä ksylitolipastilleilla ei havaittu lisätehoa karieksen ehkäisyssä.

Sen sijaan tutkittavien lasten lähtötilanteen kariestason ja seurantajakson aikana kertyneiden kariesvaurioiden määrän välillä todettiin voimakas yhteys.

Näönvaraisessa tarkastuksessa tervehampaiseksi todetulla lapsella voi olla useitakin paikkausta vaativia reikiä. Hietala-Lenkkerin tutkimuksessa peräti lähes puolella tervehampaisiksi todetuista 14-vuotiaista oli paikkaushoitoa vaativaa kariesta.

”Purupinnan uurteista hampaaseen pääsee mikrobi. Kiille voi sinnitellä päällä pitkäänkin”, Hietala-Lenkkeri kuvaa.

Hän suosittelee, että hampaiston röntgenkuvaamista ainakin vakavasti harkittaisiin nykyistä useammin myös tervehampaiselta näyttävän lapsen kohdalla, jos tästä ei ole noin 15 vuoden ikään mennessä otettu röntgenkuvia.

Karieksen aiheuttamien vaurioiden toteaminen on tärkeää, jotta ne saadaan hoito-ohjeilla ajoissa pysäytettyä, eikä tilanne ylly paikkaus- tai jopa juurihoitoa vaativaksi.

Olennaisinta on Hietala-Lenkkerin mukaan keskittyä elintapojen korjaamiseen.

”Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla ja säännölliset ruoka-ajat sekä napostelun välttäminen”, Hietala-Lenkkeri tiivistää.

Hampaiden reikiintyminen eli karies on krooninen infektiosairaus. Sen ilmaantumisessa plakissa olevilla, happoa tuottavilla suun streptokokkibakteereilla on keskeinen merkitys.

Suomalaislasten hampaiden reikiintyminen on 1970-luvulta alkaen vähentynyt, mutta karies on edelleen varsin yleinen ongelma.

”Ksylitolin nauttimisella on edelleen tärkeä merkitys pienten lasten perheissä. Sillä ehkäistään osaltaan, ettei lapsi saa kariesta vanhemmiltaan”, Hietala-Lenkkeri korostaa.

Parhaiten ksylitolin teho on saatu osoitettua väestöissä, joissa lähes kaikkien lasten hampaat reikiintyvät, ja reikiä esiintyy kaikenlaisilla hammaspinnoilla.

”Alhaisen kariestason väestössä yhä useampi lapsi on tervehampainen, ja kariesta on pääasiassa ainoastaan hampaiden purupinnoilla, joilla ksylitolin tehoa on ollut vaikeaa osoittaa”, Hietala-Lenkkeri sanoo.

Suomalaisista koululaisista melkein kaksi kolmasosaa kuuluu tervehampaisiin.

”Korkeaan kariestasoon kuuluvilla ongelmat usein kasautuvat niin, että kyse ei ole pelkästään karieksesta, vaan laajemmista ravitsemukseen ja elämäntapoihin liittyvistä haasteista”, kertoo Hietala-Lenkkeri, jonka väitöskirja kuuluu sosiaalihammaslääketieteen alaan.

Tutkimuksessa seurattiin noin 500 koululaista neljän vuoden ajan Kotkassa. Lapset olivat lähtötilanteessa kymmenenvuotiaita.

Hietala-Lenkkeri selvitti myös ksylitolin ja erytritolin vaikutusmekanismeja. Erytritoli on sokerialkoholi, jonka vähäinen tutkimusnäyttö on ollut rohkaisevaa, vaikkakin ristiriitaista.

Hietala-Lenkkerin tutkimuksessa sekä ksylitoli että erytritoli vähensivät streptokokkien kiinnittymistä.

”Erytritoli valmistetaan käymismenetelmällä hiivan avulla ja se voisi olla suhteellisen edullista tuottaa isoina massoina. Ksylitoliin verrattuna sen etu on siinä, että se ei ole laksatiivinen. Tuote on ollut pitkään käytössä esimerkiksi Japanissa.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat