Kotimaa    |   HS-analyysi

Suomen uusi palkkamalli on yhä täysin levällään – ja taistelun aiheutti yksi pieni sääntömuutos

Työnantajaleirissä on syntynyt epäily, ettei laajaa yhteisymmärrystä synny siitä, miten palkat tulevaisuudessa muodostuvat.

Kulisseissa käydään parhaillaan sekavaa valtataistelua siitä, millä tavalla palkankorotukset määritellään tulevaisuudessa.

Taistelun aiheutti yksi pieni sääntömuutos. Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa valtaa käyttävät liitot päättivät kuohia keskusjärjestönsä niin, ettei se voi enää sopia keskitetysti palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa palkoista. Niin Suomessa on tehty lukemattomia kertoja 1960-luvun lopulta lähtien.

Näin hävisi merkittävä osa valtaa myös suomalaisen päätöskoneiston keskeisiltä pelureilta eli palkansaajien SAK:lta, STTK:lta ja Akavalta. Nyt valta pomppii vientialojen kentällä kuin villi pallo, josta muut liitot yrittävät saada otteen. Kaikki sanovat vain ajavansa Suomen etua, mutta etua ei voi ajaa ilman sananvaltaa.

Sekä palkansaajat että työnantajat ovat kuitenkin jokseenkin yhtä mieltä siitä, että alakohtaisissa palkkaneuvotteluissa olisi hyvä olla jotkin pelisäännöt. Palkkaneuvottelujen tuoksinassa kun helposti alkaa tulla toinen toistaan kovempia palkkavaatimuksia, vaikka korotuksiin ei olisi varaa.

Parhaillaan Suomessa korjataan tuskaisella kilpailukykysopimuksella osittain liittojen välisissä palkkaneuvotteluissa rapautunutta kilpailukykyä. Esikuvana on Ruotsin malli, jossa on pyritty siihen, että vientialojen palkanmaksuvara asettaa katon palkankorotuksille.

Tämän takia vientiliitot ovat jo keväästä lähtien keskustelleet, millainen palkkamallin pitäisi olla.

Teknologiateollisuus haluaisi panna homman pyörimään ja kertoa jo pian julkisuuteen, millaisilla reunaehdoilla vientiala alkaa valmistautua ensi syksyn liittojen välisiin työehtoneuvotteluihin. Valmista kerrottavaa ei kuitenkaan vielä ole.

Edessä on monta mutkaa, etenkin palkansaajapuolella, ja voi olla, ettei ulostuloa saada aikaiseksi.

Keskusteluissa on pohdittu, että neuvottelujen apuna olisi jonkin ekonomistiryhmän tai useamman näkemys talouden tilasta, jotta palkankorotukset eivät olisi liian suuria. Korotuksista päättäisivät kuitenkin liitot. Korkeampi korotuksia voitaisiin sallia, jos alan sopimus uusiutuu muuten merkittävästi.

Yhtenä mahdollisuutena on pohdittu lakimuutosta siitä, että valtakunnansovittelija ei saisi sopia lakon sovittelussa vientisektoria korkeampia palkkoja. Tämä vaihtoehto tuskin näillä näkymin toteutuu, koska palkansaajien mielestä se rajoittaisi liikaa liittojen valtaa.

Vaikka vientialojen tahdonilmaus ei olisikaan suuri konsensus ja Suomen malli, tarkoitus kuitenkin on, etteivät palkat nouse sen yli, mitä vienti tuo kansantalouteen rahaa.

Tällöin keskeinen kysymys on se, kuka valvoo, etteivät palkat lähde holtittomaan lentoon. EK:n liitot ovat kieltäneet, ettei EK saa sitä tehdä, joten jäljelle jäävät liitot itse.

Työnantajien vientiliittojen haaveena on, että muut EK:n liitot ilmoittaisivat pysyvänsä korkeintaan samalla tasolla omissa palkkaratkaisuissaan kuin vientialat. Neuvotteluja käydään, mutta lopputulos ei ole varma.

Tämä linjaus kovimmillaan hajottaisi palkansaajarintaman ja todennäköisesti aiheuttaisi riidan, joka todella veisi haaveet laajasta kaikkien hyväksymästä Suomen mallista. Julkisen puolen ja palvelualojen työntekijöitä edustavat liitot voivat tulkita ulostulon jopa sodanjulistukseksi, ja Suomen mallin hylkäämiseksi riippuen tietysti siitä, millainen ulostulo on.

Työnantajapuolen vientiliitoissa tuntuu syntyneen vahva epäily, ettei konsensusta Suomen mallista saada aikaiseksi, joten ensi syksyn palkkaneuvottelut pitää avata muuten jo nyt.

Kovin moni muu ala kun ei yksinkertaisesti hyväksy sitä, että vientialat neuvottelisivat käytännössä kaikkien parin miljoonan palkansaajan palkoista. Ne haluavat monipuolisempaa mallia, jossa olisi esimerkiksi tasa-arvo- ja matalapalkkaeriä. Vientialat taas eivät halua muille vientialoja palkankorotusten päälle maksettavia lisiä.

Tämän sotkuisen tilanteen takia Helsingissä istuu monenlaisia ryhmiä pohtimassa Suomen mallia ilman keskinäistä koordinaatioita. STTK ilmoitti keskiviikkona pohtivansa asiaa keskusjärjestötasolla.

Lopputulos voi olla, että ensi syksynä kaikki alat neuvottelevat ihan puhtaasti ilman mitään koordinaatiota tai Suomen mallia. Vientiala tekisi ensin omat ratkaisunsa joko erikseen tai koordinoidusti – ja sen jälkeen katsottaisiin, ketkä seuraavat.

Elintarvikeala sai tällä viikolla aikaiseksi neljän vuoden sopimuksen, jossa se sitoi tulevat palkankorotukset Suomen malliin, vaikka mallia ei vielä edes ole.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Palkat
  • Teknologiateollisuus
  • Metalliliitto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    3. 3

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    4. 4

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      Kuusta löytyi luola, mikä voi kiihdyttää Maan kiertolaisen asuttamista

    7. 7

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    8. 8

      Alaikäisen epäillään puukottaneen puistossa kävellyttä naista Vaasassa – valitsi uhrinsa ilmeisesti sattumalta

    9. 9

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    10. 10

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    7. 7

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    8. 8

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    9. 9

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    10. 10

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää