Kotimaa    |   HS-analyysi

Hallituksen ”täyskäännös” korkeakoulu­politiikassa hämmentää – mitä satojen miljoonien lisärahoitus tarkoittaa?

Hallitus päätti pääomituksesta jo elokuun budjettiriihessä, mutta kertoi siitä vasta viime tiistaina Nobel-palkinnon siivittämänä, kirjoittaa analyysissään HS:n Marjukka Liiten.

Viikonvaihteessa korkeakoulupiireissä sekä iloittiin että ihmeteltiin, kun Lännen Media kertoi hallituksen muuttaneen suuntaansa korkeakoulupolitiikassa lupauksella satojen miljoonien lisärahoituksesta, kun tähän asti se on lähinnä leikannut rahoitusta. Esimerkiksi Yle siteerasi uutista kertomalla hallituksen tehneen täyskäännöksen korkeakoulupolitiikassaan.

Mistään kelkankäännöstä ei kuitenkaan ole kyse, sillä uutta pääomitusta luvattiin jo hallitusohjelmassa ja siitä päätettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) viikon takaisen tiedotteen mukaan elokuun budjettiriihessä. Ilmeisesti vasta Suomen talous-Nobel innosti kertomaan päätöksestä juuri nyt.

Olihan tuore taloustieteen nobelisti Bengt Holmström myös yksi kolmesta ”talousviisaasta”, jotka yliopistojen pääomitusta jälleen elokuussa hallitukselle suosittelivat ja jota myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) kannatti rahoituskeinona, kun budjettikehykset ovat kireällä.

Hallituksen linja korkeakoulurahoituksessa oli siis alusta asti se, että perusrahoitusta vähennetään ja ulkopuolista rahoitusta ja pääomitusta lisätään. Aiemmissa pääomituksissa varat ovat menneet nimenomaan korkeakoulujen pääomiin, joita on sitten sijoitettu ja käytetty mahdollisia tuottoja itse korkeakoulujen toimintaan, kuten opetukseen ja tutkimukseen.

Nyt jo termistä pääomittaminen näyttää olevan myös toisenlaista tulkintaa. Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, yksi hallituksen käyttämistä kolmesta talousviisaasta, on sitä mieltä, että korkeakoulut voisivat käyttää saamansa lisäpääoman heti vaikka jonkin laitteen ostamiseen, jolloin se palvelisi heti itse toimintaa.

”Tietysti paras tapa olisi peruuttaa jo tehdyt leikkaukset, mutta se nyt ei näytä olevan mahdollista, jolloin kertaluonteinen pääomitus on vaihtoehtoinen keino eikä sikäli kyse ole suunnanmuutoksesta”, Vihriälä selvittää HS:lle.

Arvioihin siitä, kuinka merkittävästä pääomituksesta on kyse, vaikuttavat siis lopulliset summat, mutta myös se, miten pääomitus määritellään ja mitkä ovat sen ehdot, eli voiko rahaa käyttää heti toimintaan vai pitääkö se ensin sijoittaa, ja odottaa tuottoja.

Opetusministeri ei lähtenyt maanantaina tarkentamaan tulollaan olevia summia, mutta paljastaa, ettei pääomittaminen olekaan ainoa keino.

”Työryhmälle on annettu lavea toimeksianto etsiä parhaat keinot. Pääomituksen lisäksi myös muita keinoja käydään läpi. Odotamme, mitä työryhmä esittää. Olen kuitenkin todennut, että mittakaavan tulee olla tuntuva, jotta sillä on vaikutusta. Kriteerinä tulee olla korkea laatu ja kansainväliset mitat täyttävien osaamiskeskittymien rakentaminen”, Grahn-Laasonen kertoo sähköpostissa HS:lle.

Vaikka kyseessä olisi ”tuntuva” eli satojen miljoonien tai miljardin potti, ei se korvaa tehtyjä leikkauksia perusrahoitukseen tai kilpailukykysopimuksen (kiky) aiheuttamia lisämenoja. Myös rahan jakajia on paljon eli 14 yliopistoa ja yli 20 ammattikorkeakoulua.

Ylipistojen suora valtionrahoitus on palannut noin vuoden 2009 tasolle.

Pelkästään yliopistoilta vietyjen kiky-leikkausten kompensoiminen vaatisi 3–4 prosentin tuotolla jo yli miljardin pääomasijoitusta, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen on laskenut. Kilpailukykysopimus toi yliopistojen rahoitukseen viime kesänä vielä 13,9 miljoonan euron lisäleikkauksen.

Eräiden laskelmien mukaan tarvittaisiin jopa 3,5 miljardin euron pääomitus, jotta korkeakoulujen noin sadan miljoonan euron vuositason menoleikkaukset tulisivat korvatuiksi, mikäli ehtona on pääomien sijoittaminen. Ja nyt puhutaan siis satojen miljoonien pääomituksesta.

Tiederahoituksessa on lisääntynyt lähinnä vain ankarasti kilpailtu rahoitus, ja niin sanotusta hankerahoituksesta ripotellaan sinne tänne pienehköjä summia esimerkiksi korkeakoulujen digitalisaatioon ja nuorten tutkijoiden tukemiseen. Näidenkin rahojen hakemiseen tärvääntyy kovasti aikaa ja energiaa.

Korkeakoulujen pääomitusta ovat tehneet edellisetkin hallitukset. Suuret satojen miljoonien potit lähtivät liikkeelle, kun yliopistolakia uudistettiin ja perustettiin esimerkiksi uudenlainen säätiöyliopisto, Aalto-yliopisto, vuonna 2009. Toinenkin säätiöyliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, näki päivänvalon.

Tuolloin myös muille eli julkisoikeudellisille yliopistoille haluttiin antaa mahdollisuus suurempaan taloudelliseen itsenäisyyteen. Myös niille luvattiin niin sanottuna vastinrahana valtiolta lisää pääomaa, mikäli ne ensin keräävät yksityisiltä lahjoituksia.

Parhaillaankin on vielä meneillään edellisen hallituksen aikana sovittu varojenkeruukierros, jossa valtio lupasi enintään kolminkertaistaa summan, jonka yliopistot saavat kerättyä. Pääomitusta varten on varattuna ensi vuoden budjettiin 150 miljoonaa euroa.

Ja juuri kun yliopistoissa ja pikkuhiljaa myös ammattikorkeakouluissa on opittu keräämään varoja vastinrahan toivossa ja sitä varten on palkattu myös lisää vihattuja byrokraatteja, tällä uudella pääomituksella ei porkkanana tai ”kiristysruuvina” olekaan lahjoitusten keruu, vaan hallituksen lempilapsi, niin sanottu rakenteellinen kehittäminen.

Rakenteellinen kehittäminen tarkoittaa suomeksi sanottuna yksikköjen karsintaa. Hienommin sitä voi kutsua myös profiloitumiseksi ja päällekkäisyyksien vähentämiseksi. Monilla alueilla on meneillään myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyökuvioita, jotka voivat johtaa jopa korkeakoulujen yhdistymisiin tai ainakin konserneihin.

Korkeakoulujen tulee siis ensin esittää uskottavia profiloitumissuunnitelmia ennen kuin pääomituspotista on luvassa osia.

”Vaarana on, että pitkävaikutteiset päätökset tehdään tämänhetkisen profiloitumis- ja strategiaretoriikan perusteella. Kaikki kunnia sillekin, mutta nyt näkyvästi esiin nostetun perustutkimuksen luonteeseen kuuluu, ettei sen läpimurtoja nähdä etukäteen”, Koikkalainen arvioi blogissaan.

Pääomituksen sitominen rakenteelliseen kehittämiseen on uusi tapa vahvistaa tutkimuksen poliittista ohjausta, Koikkalainen päättelee.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yliopistot
  • Pääoma
  • Koulutus
  • Ammattikorkeakoulut

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    2. 2

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    3. 3

      Helsingin poliisi puolustaa itsenäisyyspäivän kiinniottoja: Poliisia kuvannut pyöräilijä kieltäytyi järjestelmällisesti kertomasta henkilöllisyyttään

    4. 4

      Testasimme langattomia kuulokkeita toimistossa ja lenkkipolulla – Vastamelukuulokkeiden äänenlaatu hämmästytti

    5. 5

      Tästä on kyse Harry Potter -kohussa, jossa J.K. Rowling on puolustanut Johnny Deppiä ja saanut Deppin ex-puolison Amber Heardin sekä satojen fanien vihat niskaansa

    6. 6

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    7. 7

      Alaikäinen poika joutui ryöstön uhriksi keskellä päivää Helsingin rautatieasemalla – ryöstäjä sai ensin pelkkiä kolikoita

    8. 8

      Räjähdys Manhattanilla: Yksi otettu kiinni, useita loukkaantunut – pormestarin mukaan kyseessä oli terrori-iskun yritys

    9. 9

      Presidenttiehdokkaat Sanomatalossa: Sauli Niinistö haastattelussa kello 17.15 – Paavo Väyrysen ensiesiintyminen oli värikäs

    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    2. 2

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    3. 3

      New York Times: Trump herää puoli kuudelta katsomaan televisiota ja katsoo sitä neljästä kahdeksaan tuntia päivässä

    4. 4

      Alpakkatapahtuman järjestäjien pieni vale oli iso isku luottamukselle – On ankeaa, kun joutuu epäilemään motiiveja pörröisten eläinten paijaamisen taustalla

    5. 5

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    6. 6

      Kiinalainen ”mopotäkki” voisi olla hitti Suomessakin, vinkkaa Pekingissä päivittäin mopoileva Minna Mustonen – kypärää hän ei käytä ”turvallisuussyistä”

    7. 7

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    8. 8

      Lääkäriksi opiskelu on monille stressiä ja kovaa kilpailua, mutta paineista ei silti puhuta avoimesti – ”Moni vaatii itseltään paljon”

    9. 9

      Näin sotesta tuli sekundaa, ja isot yritykset voittavat – professori Heikki Hiilamo kirjoittaa puheenvuorossaan, että Suomeen on tulossa nykyistä huonompi terveydenhoito

      Tilaajille
    10. 10

      Räjähdys Manhattanilla: Yksi otettu kiinni, useita loukkaantunut – pormestarin mukaan kyseessä oli terrori-iskun yritys

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    4. 4

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    5. 5

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Suomalaismies otti kuvaa Schwarzenegger-seinämaalauksesta, kun tämä ilmestyikin paikalle – Kuva julkaistiin Redditissä, aiheutti raivoa ja lopulta Arska itse ilmestyi nettiin kertomaan, mistä on kyse

    11. Näytä lisää