Kotimaa

Jäljelle jäi vain yksi kauppa – HS selvitti, missä ovat Suomen näivettyvät ”Sale-kunnat”

Luhanka on kunta, jossa on enää yksi päivittäistavarakauppa. Syrjäiset ja pienet kunnat kärsivät väestö- ja palvelukadosta, mutta jäljelle jäävistä lähikaupoista povataan yhä monipuolisempia palvelukeskuksia.

Manner-Suomen pienimmässä kunnassa, 760 asukkaan Luhangassa, eletään yhden kaupan varassa. Jos sitä ei olisi, ruokaostoksille pitäisi lähteä 35 kilometrin päähän Joutsaan. Autottomalle se olisi mahdoton tilanne.

Samanlaisia kuntia voi olla pian Suomessa yhä enemmän.

Edessä on ennennäkemätön mylläys, kun sosiaali- ja terveydenhuollon jättiuudistus sekä maakuntauudistus siirtävät palveluita ja rahoitusta yhä enemmän maakunnille. Tällöin väestön pienenemisestä ja ikääntymisestä kärsivien kuntien elinvoimaisuuden todellinen tilanne avautuu päättäjille uudella tavalla.

”Meillä on paljon kuntia, joiden elinvoima on aika lailla hiipunut. Ostovoiman näkökulmasta se näkyy kirkonkylissä niin, että jäljellä on enää yksi ainoa laatikkomyymälä”, sanoo maakuntauudistuksen muutosjohtaja Pauli Harju.

Harju kutsui viimeisimmässä Kuntalehdessä yhden kaupan varassa kituuttelevia pitäjiä ”Siwa- ja Sale-kunniksi”.

HS:n selvityksen mukaan Suomessa on noin 60 tällaista kuntaa. Luku on saatu sulkemalla listalta pois kaikki kunnat, joissa on jokin suuri S- tai K-ryhmän vähittäiskauppa. Sellaisiksi on laskettu K-Supermarketit, K-Citymarketit, S-marketit ja Prismat.

Juttu jatkuu kartan jälkeen.

 

Ruokakauppojen määrä Suomessa ylipäätään hiipuu, ja kauppareissut pitenevät: vielä 20 vuotta sitten kauppoja oli 4 700, nyt enää 3 200.

Kaupan alan viesti on, että jäljelle jäävät kaupat voivat säilyä elinvoimaisina uudistumalla. Jo nyt ruokakauppojen yhteyteen keskitetään palveluja voimakkaasti.

”Monilla pienillä paikkakunnilla muut palvelut, kuten pankit ja terveyspalvelut, kaikkoavat. Kauppa on monesti viimeinen, joka sinne jää – sen vuoksi niihin keskittyy luontevasti esimerkiksi postin palveluja”, sanoo kenttäjohtaja Arttu Laine SOK:sta.

Niin on käynyt Luhangassakin.

Ainoa kauppa kuuluu itsenäisten kauppiaiden M-ketjuun. M-Marketin vakioasiakkaat Leena Vuori ja Kauko Tarhanen pitävät kyläkaupan valikoimaa niin hyvänä, ettei kotikuntaa kauemmaksi tarvitse lähteä päivittäisostoksille.

”Voi taivas, jos ei omaa kauppaa olisi”, Vuori kauhistuu ajatustakin. Kauppareissu Tammijärveltä kirkolle on hänelle myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma – samoin kuin kuoro ja Martat.

Kauppa ja sen yhteydessä toimiva asiamiesposti sekä bensanjakelupiste ovat elintärkeät myös kesäasukkaille. Kaupan kannattavuudelle kesäasukkaiden eurot ovat ratkaiseva piristysruiske.

Mökkiasukkaita pyörii kylällä etenkin kesäisin, mutta myös viikonloppuisin. Kunta myy omakotitontteja kirkonkylän kupeesta Päijänteen rannalta ja suhtautuu juohevasti vapaa-ajanasunnon käyttötarkoituksen muutoksiin vakinaisiksi asunnoiksi.

Raija Virtanen on syntyperäinen luhankalainen. Hän muistaa hyvin ajan, jolloin pieniä kauppoja oli kymmenkunta. Kunnan toisessa taajamassa Tammijärvellä oli kolme kauppaa, Lempäässä samoin, kirkonkylässä ja Judinsalossa oli kummassakin kaksi kauppaa.

Entiset kyläkaupat on helppo tunnistaa maantien laidoilta vieläkin. Isot ikkunat ja portaat tien puoleisessa julkisivussa paljastavat vanhat lähikaupat. Niitä on ollut todella paljon.

Vaihtokuvat näyttävät Luhangan vanhojen kauppojen muutoksen. Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

 

 

 

Tammijärvellä asuva Matti Ruohtula muistaa hyvin lapsuutensa Ruohtulan kyläkaupan. Lihat säilytettiin kellarissa, kun mitään kylmäkalusteita ei ollut. Viimeinen kauppias sulki ovet 1960-luvulla, kun hygieniamääräykset tulivat vastaan.

Ruohtulan mukaan kaupat ovat hävinneet vähitellen. Suurta rysäystä ei ole tapahtunut. Pahin pettymys hänelle oli osuuskaupan vetäytyminen.

”Osuuskauppakin katsoo vain sitä, tuottaako yksittäinen kauppa riittävästi”, Ruohtula tuhahtaa. ”Kaupungeissa kilpailevien ketjujen kaupat ovat vieri vieressä, mutta maaseutu ei niitä kiinnosta.”

Luhangan pankkipalvelut ovat erinomaiset verrattuna moneen isompaankin kuntaan. Luhangan Osuuspankki on 110-vuotias ja palvelee edelleen asiakkaita Tammijärvellä omassa kiinteistössään.

Pieniin kauppoihin on tullut varsinkin pakettipalveluita, kun kilpailu niissä on verkkokaupan myötä kiristynyt. Käteistä taas saa nykyään lähes kaikkien kauppojen kassalta. Suurten ketjujen myymälöiden yhteydessä toimii jo nyt myös matkamuistokauppiaita, rautakauppiaita ja pienkonekauppiaita.

Yhteistyö tuo elinvoimaa kyläkaupalle, jonka ympärille syntyy ”palvelukeskuksia”, sanoo K-Market-ketjun johtaja Jesper Åberg. Hänen mukaan lähikaupat ovat parhaimmillaan kuntalaisten kohtaamispaikkoja.

”Uskomme, että ruokakauppa muodostaa vahvan rungon muullekin toiminnalle pienemmillä paikkakunnilla.”

Jos alkoholin myyntiä ja apteekkipalveluita vapautetaan, kyläkaupoissa voitaisiin joskus myydä viiniä ja lääkkeitä.

”Pidemmällä tähtäimellä alkoholimyynnin ja apteekkipalveluiden sääntelyn vapautuminen toisi mahdollisuuksia liittää mukaan myös tämäntyyppisiä palveluja”, Åberg pohtii.

Åberg vakuuttaa Keskon uskovan lähikauppaan pienilläkin paikkakunnilla. Tänä vuonna Kesko osti Suomen Lähikaupan Siwat ja Valintatalot, jotka muutetaan K-marketeiksi.

Kesko on myös pohtinut tekevänsä yhteistyötä kuntien kanssa yleishyödyllisissä palveluissa: sairaanhoitajan palveluja, remonttipalveluja ja vanhusten ruokapalvelua.

Toissa vuonna päättyneen Kyläkauppa-hankkeen pilottikokeilu osoitti, että myös julkisten palveluiden tuominen pieniin kauppoihin on mahdollista, ja sitä jopa toivotaan. Kokeilun hyödyntäminen ei ole kuitenkaan juuri edennyt, sanoo Päivittäiskauppa ry:n puheenjohtaja Kari Luoto.

”Kunnan pitäisi olla aloitteellinen – kauppa voisi olla palveluiden toimittamisen keskipiste”, Luoto sanoo.

”Jos kunnassa ei esimerkiksi ole pysyvää terveysasemaa, voisiko terveydenhoitaja tulla kaupalle tekemään pieniä toimenpiteitä, kuten verenpainemittauksia? Myös esimerkiksi kirjaston tilauspalvelua voisi ihan hyvin olla kaupan yhteydessä.”

Kauppiaat voivat Luodon mukaan turvautua kekseliäisyyteen. Hänestä hyvä esimerkki on Leppävirran K-Extra Pentti Kaulamo, jonka yhteydessä toimii muun muassa kahvio, bensiiniasema ja konekauppa.

Pienillä paikkakunnilla keskitetyt palvelut myös tunnetaan kaupunkeja paremmin, mutta ne eivät saa viedä liikaa aikaa, sanoo R-kioskien viestintävastaava Karin Gummerus. R-kioskeilla on omat pakettituotteensa mutta myös liuta pienempiä palveluja.

”Meiltä saa esimerkiksi laskunmaksupalveluja, paketti- ja tapahtumalippuja, musiikkipalvelutuotteita. Ja koko ajan seuraamme, mitä uutta on tulossa. Meillä on kuitenkin kriteerinä, että jokin palvelu ei ylitä kassalla 30 sekuntia.”

Kuntaliitossakin kiitellään palveluiden tuomista saman katon alle.

”Tämä on sillä lailla positiivinen asia, että sen kautta kunnissa voidaan ylläpitää palvelutasoa, jota ei ilman toimirajat ylittävää yhteistyötä voisi säilyttää. Ja kauppojen hengissä pysymisen kannalta sillä on varmasti merkitystä”, sanoo kehityspäällikkö Jarkko Huovinen Kuntaliitosta.

Huovisen mielestä ajattelua olisi hyvä laajentaa myös esimerkiksi liikkumiseen.

”Kun yhdestä pisteestä voi hakea postin ja kalastusluvan, pitäisi puhua myös siitä, voisiko logistiikkapuolelle tulla samanlaista [ajattelua] – tavara- ja henkilöliikenteen yhdistämistä, kutsupalveluja ja muuta vastaavaa, että määrätyntyyppiset palvelut säilyvät vastakin alueilla.”

Tähän suuntaan ohjaa myös hallituksen liikennelakiuudistus.

Maakuntauudistuksen muutosjohtajan Pauli Harjun mukaan yhden kaupan alueeksi ajautuneissa kunnissa kuntaliitos voi tulla ajankohtaiseksi: ”Tämä on mielestäni indikaattori siitä, että kunta ei enää pysy elinvoimaisena yksin, ja silloin kannattaa hakea isompia harteita ja hakeutua kuntaliitokseen.”

Luhangan kunnantoimistolla tähän on yksiselitteinen vastaus. Kunnanjohtaja Reijo Urtin mukaan kuntaliitokset eivät ole ajankohtaisia. Luhangan talous on hyvällä tolalla, vaikka väki vanheneekin, Urtti perustelee.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Väki valuu kaupunkeihin

 Suomi jakaantuu muuttoliiketilastojen valossa alueisiin, joissa asuu paljon ihmisiä ja alueisiin, joissa ei asu juuri ketään.

 Viime vuonna väkiluku pieneni 228 kunnassa. Niissä väki väheni yhteensä 18 000 ihmisellä.

 Kuntaliiton mukaan sote-uudistus voi viedä kunnista tuhansia työpaikkoja pelkästään tukitoiminnoista.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kaupungistuminen
  • Palvelut
  • Kunnat
  • Kuntaliitto
  • Liikennekaari
  • Sote-uudistus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    3. 3

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    4. 4

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Ville Heikkinen otti vuoden luontokuvan kärpästä, jota hän seurasi kahdeksan talvea – Katso kilpailun voittajakuvat

    7. 7

      Lähes puoli miljoonaa osoittaa mieltään Espanjan hallitusta vastaan – Pääministerin ilmoittamat toimet ovat pahin hyökkäys sitten Francon ajan, sanoo Katalonian aluejohtaja

    8. 8

      Suomessa yleisesti käytetyt närästyslääkkeet nopeuttivat maksasairauksia eläinkokeissa – bakteerit rehottivat suolistossa

    9. 9

      17-vuotiasta hakkeria ei saatu lopettamaan, vaikka teoista tiedettiin jo vuosia sitten – yhteiskunta on neuvoton nuorten nettirikollisten edessä

    10. 10

      Kylpylähotelli evakuoitiin vesivuodon takia Nokialla – Uimarit odottelivat kylpytakeissaan nollakelissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    7. 7

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    8. 8

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    9. 9

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    10. 10

      Kokoomuksen suosio kasvaa, keskustan alamäki jyrkkenee – myös vihreiden ennätyssuosio hiipuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää