Kotimaa

Ammattikoulusta lääkikseen, oikikseen ja muille eliittialoille – ministeriö haluaa purkaa koulutuksen umpiperiä

Opetusministeriön työryhmä haluaa purkaa umpiperiä, vähentää pääsykokeita ja lisätä ylioppilastutkinnon painoarvoa korkeakoulujen valinnoissa.

Vaikka välillä ylioppilastutkintoa esitetään jopa lakkautettavaksi, opetusministeriön työryhmä haluaakin nyt tehdä siitä valtaväylän kohti korkeakouluopintoja.

Niinpä myös ammattikoulun käyneet voisivat vastedes osoittaa akateemiset kykynsä jopa yliopistojen eliittialoille osallistumalla pariin ylioppilaskokeeseen, kuten esimerkiksi matematiikan kokeeseen.

”Kaikki umpiperät pitää purkaa”, sanoo työryhmää johtanut opetusneuvos Johanna Moisio.

Päämäärä on vähentää pääsykokeita ja purkaa jonoja sekä lisätä valintoja toisen asteen todistusten perustella, mutta ammattikouluista ei nyt saada vertailukelpoisia arvosanoja, kuten ylioppilastutkinnosta. Pohdittavaksi tulee samalla ylioppilaskokeiden maksuttomuus.

Opetusministeriön työryhmä on laatinut kokonaisen toimenpideohjelman, kuinka ylioppilastutkintoa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin korkeakoulujen valinnoissa.

Taustalla on hallitusohjelman tavoite vähentää tarpeettomia välivuosia, aikaistaa korkeakouluopintojen aloitusta ja nopeuttaa työelämään siirtymistä. Ehdotukset luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok) perjantaina.

”Opiskelijavalintojen uudistamisesta on Suomessa puhuttu toistakymmentä vuotta. Meillä on muihin maihin verrattuna raskas ja monimutkainen järjestelmä. Nykymalli kuormittaa kohtuuttomasti, lisää tarpeettomia välivuosia ja ohjaa nuoria käymään kalliita valmennuskursseja, joihin kaikilla ei ole varaa. Uudistamisen tarvetta on”, Grahn-Laasonen arvioi tiedotteessa.

Keväällä 2016 korkeakoulut – ammattikorkeakoulut ja yliopistot – järjestivät yli tuhat pääsy- tai soveltuvuuskoetta. Työryhmä haluaa näistä kokeista eroon ja esittää, että vuoteen 2020 mennessä pääosa uusista opiskelijoista valittaisiin toisen asteen todistusten perusteella ja valtaosin nimenomaan ylioppilastutkinnon koetuloksien perusteella.

”Pääsykokeet ovat tarpeettoman raskas tie”, Moisio perustelee. Työryhmän mukaan etenkin ”suuren vetovoiman hakukohteet” eli esimerkiksi lääketiede, oikeustiede ja kauppatiede houkuttelevat osallistumaan pääsykokeisiin kerta toisensa jälkeen, vaikka useimmilta hyväksyntä jää haaveeksi.

Työryhmä myöntää, että ylioppilastutkinnon hyödyntämisen riskinä voi olla se, että valmentautuminen siirtyisi lukioaikaiseksi ja ylioppilaskokeiden arvosanojen korotus yleistyisi. Yo-kokeiden uusimisen yleistyminen olisi työryhmän mukaan kuitenkin järkevämpää kuin pääsykokeissa ravaaminen.

Suomen lukiolaisten liitto kannattaa ylioppilastutkinnon laajempaa hyödyntämistä opiskelijavalinnoissa.

”Lukiokoulutuksen lakisääteinen tehtävä on valmistaa opiskelijat jatko-opintoihin. Koulutuksen aikana hankitaan siis juuri niitä tietoja ja taitoja, joita korkeakouluopinnoissa tarvitaan. On aivan mieletöntä jättää hyödyntämättä ylioppilastutkinnosta jo nykyisellään saatava vertailukelpoinen tieto hakijoiden osaamisesta, ja sen sijaan käyttää miljoonia euroja korkeakoulujen ja hakijoiden kannalta raskaisiin pääsykoejärjestelyihin”, liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen kommentoi ehdotuksia.

Luukkaisen mukaan ylioppilaskokeessa epäonnistuminen ei saa sulkea ylioppilaiden ovia korkeakouluun. ”Siksi on erityisen tärkeää, että samalla puretaan ylioppilaskirjoitusten uusimiseen liittyviä rajoituksia. Tällä hetkellä hyväksyttyä arvosanaa voi yrittää korottaa vain kerran. Olisimme valmiita luopumaan tästä rajoituksesta jopa kokonaan”, Luukkainen toteaa.

Arviot pääsykokeiden järjestämisen kustannuksista vaihtelevat muutamista kymmenistä euroista noin tuhanteen euroon opintonsa aloittavaa kohti. Työryhmä laski, että kaikkien korkeakoulujen valintakoekustannukset ovat vuodessa 15–25 miljoonaa euroa.

Ylioppilastutkinnon hyödyntämistä puoltaa Moision mukaan myös se, että eri kokeiden arvosanoja on nyt kehitetty entistä vertailukelpoisemmiksi.

Toissijaisina valintatapoina korkeakoulut tarjoaisivat myös muita mahdollisuuksia näyttää osaamistaan esimerkiksi osallistumalla avoimiin opintoihin erityisesti verkossa.

Jo vuoteen 2018 mennessä korkeakoulujen tulisi ottaa käyttöön opiskelijavalinta, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Asiasta onkin työryhmän mukaan jo sovittu kunkin korkeakoulun tulossopimuksissa vuosille 2017–2020.

Valintaperusteita ei saisi muuttaa yhtenään, vaan lukiolaisten tulisi tietää jo opintojensa alkuvaiheessa eli ennen tärkeitä ainevalintoja, miten niiden yo-kokeista saa pisteitä. Nyt perusteista päätetään yleensä edellisenä vuotena, ja ne ovat kovin kirjavia.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulisi jo ensi vuonna valmistella yhdessä ylioppilastutkintolautakunnan kanssa suositukset pisteytysmalleiksi. Niissä tulisi saada etenkin parhaiten menestyneitten ylioppilaiden välille tarpeeksi suuria eroja.

Yksi keino olisi ottaa huomioon valtakunnallisten kurssien määrä: kun pakollisia kursseja on paljon, tulisi myös pisteitä enemmän. Myös monimutkaisilta kuulostavia desimaaleja ja prosentteja työryhmä väläyttelee, jotta hakijat saataisiin tarkempaan paremmuusjärjestykseen.

Esitys toimenpideohjelmaksi lähtee lausuntokierrokselle ennen kuin korkeakoulujen autonomiaan kuuluvista valinnoista tehdään tarkempia linjauksia.

Ministeri Grahn-Laasonen aikoo jatkotyönä asettaa erillisen työryhmän pohtimaan yliopistojen ja erityisesti ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden kannalta.

Kolmannes uusista ylioppilaista jatko-opintoihin heti

  Vuoden 2015 uusista ylioppilaista liki joka kolmas jatkoi heti tutkintotavoitteista opiskelua. Yliopistossa jatkoi 16, ammattikorkeakoulussa 11 ja ammattikoulussa viisi prosenttia.

 Ylioppilaaksitulovuonna jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa 58 prosentista 68 prosenttiin.

 Vuoden 2015 uusista ylioppilaista 75 prosenttia haki korkeakouluihin.

 Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen aloittamisikä on 24 vuotta.

 Syksyllä alkaneeseen koulutukseen hakeneista vajaa puolet haki yhteen tai kahteen toiveeseen ja 84 prosenttia enintään viiteen tai sen alle.

 Yhteishaussa paikan vastaanottaneista noin 33 000 eli 70 prosenttia sai paikan ensimmäisestä hakutoiveestaan ja 86 prosenttia ensimmäisestä tai toisesta.

 Yliopistoihin hakeneista 87 prosentilla ja paikan vastaanottaneista 95 prosentilla on ylioppilastutkinto.

 Ammattikorkeakouluihin hakeneista 51 prosentilla ja paikan vastaanottaneista 62 prosentilla on ylioppilastutkinto.

 Pelkän valintakokeen perusteella valittiin 34 prosenttia yliopistoihin ja 54 prosenttia ammattikorkeakouluihin.

 Todistuspisteiden ja valintakoepisteiden yhdistelmän perustella valittiin 49 prosenttia yliopistoihin ja 31 prosenttia ammattikorkeakouluihin.

 Vuoden 2016 valinnoissa yliopistoihin valittiin suoravalinnalla eli vain todistuspisteiden perusteella 15 prosenttia, mutta ammattikorkeakouluihin ei juuri lainkaan.

 Valmennuskursseille osallistuminen on yleisempää yliopistoon pyrkivillä ja etenkin oikeustieteen, lääketieteen ja kauppatieteen opiskelijoilla.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ylioppilastutkinto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    7. 7

      "Häirintää on todella runsain mitoin", sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja – Nyt kymmenen eri alojen vaikuttajaa kertoo, miten he aikovat puuttua seksuaaliseen häirintään

      Tilaajille
    8. 8

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    9. 9

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    10. 10

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää