Kotimaa

Hallitus patistaa suomalaisia töihin kymmenillä lakimuutoksilla – katso, miten etuudet heikkenevät

HS keräsi keräsi yhteen hallituksen kymmenet päätökset, joilla se yrittää saada kansalaiset tekemään lisää töitä. Hallitus muun muassa lyhentää ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa ja heikentää työntekijän oikeuksia. Töitä etsivästä tradenomista tuntuu, että pitäisi olla heti täydellinen.

PääministeriJuha Sipilän (kesk) hallitus on tehnyt harva se kuukausi uusia lakimuutoksia, joilla on yksi ja sama päämäärä: Suomessa on tehtävä huomattavasti nykyistä enemmän töitä.

Hallituksen toimia työkseen seuraavallekin on vaikea pysyä perässä, millaisia pieniä ja suuria muutoksia muun muassa työttömyysturvaan ja työlainsäädäntöön hallitus on tehnyt.

Hallitus puhuu ”joustavasta ja turvallisesta työlainsäädännöstä”, ”töihin kannustavasta sosiaaliturvasta” ja ”aktiivisesta työvoimapolitiikasta”.

Monille työttömälle ja työssä käyvälle nämä ylevät lauseet tarkoittavat käytännössä työelämän pelisääntöjen tiukennuksia ja työttömyysturvan heikennystä. Monien mielestä hallitus syyllistää työttömiä.

Muutoksia on hankala painaa mieleen myös siksi, että hallituksella on tapana terhakkaasti esitellä uudistuksia, jotka se on pian perunut, muuttanut tai siirtänyt.

Tästä massiivisin esimerkki on yli vuoden pakerrettu kilpailukykysopimukseksi muuttunut yhteiskuntasopimus. Monivaiheisen prosessin aikana hallitus paini työmarkkinajärjestöjen kanssa ja törmäili perustuslakiin niin, että kansa alkoi jo osoittaa toreilla mieltä.

Ei voi kuitenkaan sanoa, ettei hallitus olisi yrittänyt.

Ainakin määrällisesti hallitus on suoltanut kymmeniä erilaisia pieniä ja suuria muutoksia, joilla se yrittää työntää työttömiä vapaana oleviin työpaikkoihin ja muuttaa säännöksiä niin, että uusia työpaikkoja syntyisi tai työnantajan halu irtisanoa ihmisiä vähenisi.

HS keräsi hallituksen keskeisemmät lakimuutokset ja aikeet, joilla se yrittää saada 110  000 työllistä lisää. Artikkeli jatkuu tietopaketin jälkeen.

 

Karkeasti hallituksen toimet voi jakaan kolmeen ryhmään:

1. Etuuksien heikentäminen

Etuuksien heikentämistä hallitus kutsuu muun muassa työttömyysturvan aktivoimiseksi. Tarkoitus on lyhentää työttömyysaikaa, sillä jo puolen vuoden työttömyyden jälkeen työllistymisen todennäköisyys pienenee dramaattisesti.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa on lyhennetty sadalla päivällä 400 päivään. Työttömien pitää ottaa vastaan tarjottua työtä ja osallistua palveluihin aikaisempaa tiukemmin ehdoin.

Työttömyysturvaan aiotaan rakentaa malli, jossa turva heikkenee hiukan, jos työtön ei ole ollut määrättyä aikaa joko töissä tai koulutuksessa.

Huhtikuun alusta tuli jo voimaan pari pienempää uudistusta. Jos sairastuu vuosilomallaan, lomaa ei voi heti siirtää heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Samoin perhevapaalta kertyy entistä vähemmän lomaa.

2. Työllistymisen helpottaminen

Työnantajien näkökulmasta työllistämistä haitanneita säännöksiä on laimennettu. Toisaalta se on merkinnyt muun muassa sitä, että irtisanotun oikeus päästä takaisin vanhaan työpaikkaan heikkenee.

Työllistymisen helpottamiseksi hallitus keventää määräaikaisuuden perusteita, pidentää sallittuja koeaikoja ja lyhentää irtisanotun takaisinottovelvollisuutta. Työaikalaki aiotaan uudistaa vuonna 2018. Maahanmuuttajien kynnystä työllistyä aiotaan madaltaa.

Soviteltua päivärahaa pitäisi järjestää niin, ettei se haittaa työn vastaanottamista.

Jatkossa työttömyysturvaa voi käyttää opiskeluun ja yrityksen perustamiseen nykyistä helpommin.

Työnvälityspalveluita aiotaan tehostaa pestaamalla yksityisiä yrityksiä julkisen toiminnan tueksi.

3. Työn lisääminen

Yritysten kilpailukykyä on parannettu muun muassa siirtämällä sosiaaliturvamaksuja työnantajilta työntekijöille ja leikkaamalla määräajaksi julkisen alan lomakorvauksia. Myös aukioloaikoja on laajennettu ja säännösviidakkoa leikattu.

Työehtosopimuksissa on lisätty myös paikallista sopimista. Tekeillä on palkkamalli, jossa teollisuusalat määrittelisivät palkkakaton.

Lähes kaikkien työaikaa on pidennetty 24 tunnilla vuodessa ilman palkankorotuksia. Vuorotteluvapaalle on vaikeampi päästä kuin ennen.

 

Sipilän hallitus etenee pienten askelten taktiikalla, iso kokonaisuudistusta ei ole vireillä

Silmiinpistävää on hallituksen pienten askelten taktiikka. Hallitus ei ole tehnyt suuria kokonaisuudistuksia työelämän lakeihin ja sosiaaliturvaan. Vaarana onkin, että työttömät joutuvat entistä vaikeatajuisemman ehtoviidakon ja konstikkaamman byrokratian uhreiksi.

Voi olla, että hallitus on nähnyt pienet askeleet ainoaksi mahdolliseksi etenemiskeinoksi Suomessa, jossa työnantajien ja palkansaajien etujärjestöillä on suuri valta ja herkkä hipiä.

Työttömyysturvaa ja työaikoja koskeva lainsäädäntö vaatisi kokonaisuudistusta, koska se on luotu aikana, jolloin vakituinen kokoaikatyö oli nykyistä normaalimpaa. Työaikalakiin pitäisikin tulla isompi muutos vuonna 2018, mutta ei työttömyysturvaan.

Jatkuva järjestelmän pieni paikkaaminen on tehnyt työttömyysturvasta sekavan, tehottoman ja työttömiä lannistavan.

Isoon uudistukseen hallitus tuskin enää ryhtyy. Raastava kilpailukykysopimus ja hallituksen jo lähes kaatanut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saavat todennäköisesti riittää tälle hallituskaudelle.

Laaja lakiuudistus voisi olla riskaabeli, koska se merkitsisi taas kitkaista vääntöä etujärjestöjen kanssa. Hallitus näyttää valinneen työttömyysturvassa mieluummin pienet kahinat kuin ison sodan.

Oiva esimerkki työttömyysturvan muuttamisen vaikeudesta oli syyskuussa istunut hallituksen sekä palkansaajien ja työnantajien etujärjestöjen yhteinen työryhmä.

Ryhmässä vallitsi yhteinen näkemys lähinnä vain siitä, että kaikki olivat eri mieltä. Valmistelussa oli kuitenkin varsin pieni, ja muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa jo käytössä oleva porrastusmalli, jolla etsittiin 8 500:aa uutta työpaikkaa.

Muissa Pohjoismassa työttömyysturva on niin sanotusti aktiivisempaa eli työttömälle oikeasti etsitään töitä ja työtön velvoitetaan etsimään töitä lujemmin kuin Suomessa.

Hallitus pyrkii aktiivisempaan suuntaan, mutta esteenä on osittain se, että Suomessa työvoimaviranomaisia on paljon vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Kaikkien työelämän lakien muutosten takana on useimpien tutkijoiden yhteinen näkemys, ettei nykyinen työntekijöiden määrä riitä rahoittamaan jatkossa julkisen sektorin tarjoamia palveluja, oli kyse sitten kouluista tai terveydenhuollosta. Jos työtä ei tehdä lisää, tietää se lisää leikkauksia.

Hallitusohjelman tärkein päämäärä on nostaa työssä olevien määrää 110 000:lla, jolloin töissä olisi 72 prosenttia työikäisistä hallituskauden lopussa.

Työllisyysaste olisi edelleen alempi kuin muualla Pohjoismaissa, mutta hallituksen laskelmien mukaan tuolla työntekijämäärällä velkaa ei tarvitsisi enää ottaa lisää, eikä julkisia menoja leikata. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hallitus ei pääse päämääräänsä, mikä merkitsee, että hallitus mahdollisesti edelleen tiukentaa työttömyysturvan ehtoja.

Hallituksen toimilla on kuitenkin vaikea nostaa työllisyysastetta, jos Suomessa tehtäviä tavaroita ja palveluja ei osteta maailmassa nykyistä enemmän. Pelkästään lakeja muuttamalla työpaikkoja on vaikea synnyttää.

”Olen työnhakija, en työtön”, sanoo Tiina Malin

TradenomiTiina Malin, 30, on hakenut töitä siitä lähtien, kun valmistui kesäkuussa ammattikorkeakoulu Haaga-Heliasta.

”Työtön on huono sana. Olen työnhakija”, Malin sanoo.

Malinin tähänastinen työkokemus on muun muassa pelialalta, jossa hän oli yhteisötuottaja eli yhdyshenkilö pelifirman ja pelaajien välillä.

Peliala kävisi edelleenkin, mutta nyt Malin on kääntänyt tutkaa myös työpaikkoihin, jotka liittyisivät kouluttamiseen ja ihmisten kehittämiseen esimerkiksi henkilöstöhallinnon tehtävissä. Kesän ja syksyn kestäneen työnhaun aikana on selvinnyt, että tilanne on nyt tiukempi kuin aiemmin Malinin työhistorian aikana.

”Yritykset eivät anna kovin helposti tilaisuutta näyttää, mitä osaat. Firmat pelaavat niin varman päälle. Tuntuu, että pitäisi olla heti täydellinen”, Malin sanoo.

Yksi työpaikka oli pitkän hakuprosessin jälkeen todella lähellä, sitten viime hetkellä ulkomainen pääkonttori ei antanutkaan suomalaisyhtiölle lupaa rekrytointiin. Takaiskuihin voi Malinin mukaan suhtautua niin, että niistäkin saa kokemusta.

Malinin mielestä ammattikorkeakoulun antama uraohjaus ja julkiset työnvälityspalvelut eivät ole aivan pysyneet työelämän muutoksen tahdissa.

Myös vaatimukset ovat muuttuneet. Sitä eivät kaikki ymmärrä, esimerkiksi Malinia vanhemman sukupolven ihmiset, joille oli vielä apupojan ja juoksutytön paikkoja.

”Sieltä tulee neuvoja, että menet ensin vaikka siivoojaksi, niin kyllä se siitä lähtee. Mihinkään ei vain ’mennä’ enää, kaikkialle on paljon hakijoita, kaikkeen vaaditaan koulutus. Näin juuri työpaikkailmoituksen, jossa työnkuvaan kuului mapittamista ja postitusta, ja siihenkin haluttiin korkeakoulutettu ihminen.”

Työpaikkahakemus, jonka tietenkin pitää olla yksilöity, räätälöity ja kiinnostuksen herättävä, ei joka alalla riitä.

Oman somebrändin pitää olla ajan tasalla, koska työnantaja todennäköisesti tarkistaa sen. Verkostoitumispalvelu Linkedinin profiilin on oltava kunnossa, curriculumin viimeisen päälle, videotervehdys olisi hyvä eikä ammattiin liittyvä blogikaan olisi pahitteeksi, Malin luettelee.

”Pitää olla aikaa, tietoteknisiä taitoja ja oikeat laitteet”, Malin sanoo. Lisäksi pitäisi osata sopivasti kehua ja markkinoida itseään. Se on vaikeaa jopa ulospäin suuntautuneelle Malinille.

Kesäkuussa valmistumisen jälkeen Malin kävi ilmoittautumassa työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistossa, jossa hänet toivotettiin tervetulleeksi tapaamiseen syyskuussa.

Tapaamisessa konsulttiyhtiön kouluttaja kertoi huoneelliselle työnhakijoita, että työpaikkahakemukseen ei kannata tehdä kirjoitusvirheitä ja että työpaikkahaastatteluun pitäisi pukeutua siististi.

”Aika moni ihmetteli jälkeenpäin, miksi meille puhuttiin kuin lapsille. Olisin toivonut kartoitusta siitä, miltä osaamiseni näyttää, henkilökohtaisempaa tukea.”

Malin on nyt päässyt työvoimahallinnon Äkkilähtö työhön -kokeiluun, jossa kuusi yksityistä yhtiötä auttaa työnhaussa vähän aikaa työttöminä olleita Uudenmaan alueen it-, digi- ja markkinointialojen työnhakijoita.

Räätälöidyssä koulutuksessa on käyty läpi muun muassa hakemusten sudenkuoppia ja annettu palautetta haastattelutilanteista.

”Jos hallitus kaavailee tämänsuuntaista uudistusta, niin sille ei voi sanoa muuta kuin kyllä”, Malin sanoo. Hänestä jo se on hyvä lähtökohta, että työtä hakevia ei kohdella yhtenä isona massana, vaan jokainen saa juuri itselleen sopivaa ohjausta.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pieni lipsahdus 1,2 miljardin länsimetrossa: kuljettajille jäi rakentamatta vessat asemille – ”Meillä testataan kuljettajien rakon kestävyyttä”

    2. 2

      Tämä yksi hovioikeuden lause on kuin väärältä planeetalta – ja somessa kuohuvan raivon ydin

    3. 3

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    4. 4

      Saako painopeiton alla paremmin unta? Toimittaja testasi maailmalta Suomeen saapuneen villityksen – Unitutkijan mukaan peitto ei ole ”missään nimessä humpuukiosastoa”

      Tilaajille
    5. 5

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    6. 6

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    7. 7

      Olen kiitollinen Jari Sinkkosen ”munat ja pimppi”-kommentista, sillä se herätteli tärkeää keskustelua – ja muistutti, että tarvitaan myös #vaihtoehtojarille

    8. 8

      ”Laitetaan pornografinen kuva itsestä Instagramiin ja saadaan tuntemattomilta miehiltä kehuja” – Psykiatrin mukaan tuhansien nuorten identiteetti on niin hauras, että elämä romahtaa, kun tykkäykset hiipuvat

      Tilaajille
    9. 9

      Neuvostoliittolaisista sotahirvistä uutisointi ja haluttomuus myöntää aprillipilaan haksahtamista toivat Ylelle ja Iltalehdelle langettavat tuomiot JSN:ltä

    10. 10

      Syytteen hylkääminen kymmenvuotiaan raiskauksesta sotii monen oikeustajua vastaan – kahdeksan kysymystä ja vastausta kohutusta ratkaisusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    2. 2

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    3. 3

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    4. 4

      ”Laitetaan pornografinen kuva itsestä Instagramiin ja saadaan tuntemattomilta miehiltä kehuja” – Psykiatrin mukaan tuhansien nuorten identiteetti on niin hauras, että elämä romahtaa, kun tykkäykset hiipuvat

      Tilaajille
    5. 5

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    6. 6

      Olen kiitollinen Jari Sinkkosen ”munat ja pimppi”-kommentista, sillä se herätteli tärkeää keskustelua – ja muistutti, että tarvitaan myös #vaihtoehtojarille

    7. 7

      Saako painopeiton alla paremmin unta? Toimittaja testasi maailmalta Suomeen saapuneen villityksen – Unitutkijan mukaan peitto ei ole ”missään nimessä humpuukiosastoa”

      Tilaajille
    8. 8

      Taksikuski raiskasi illan viimeisen asiakkaan Helsingin Suutarilassa ja valitti tuomiostaan – hovioikeus piti tuomion ennallaan

    9. 9

      Aikuinen mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan kanssa, oikeus vapautti raiskaussyytteestä – rikosoikeuden professorit kummastelevat tilannetta

    10. 10

      Pieni lipsahdus 1,2 miljardin länsimetrossa: kuljettajille jäi rakentamatta vessat asemille – ”Meillä testataan kuljettajien rakon kestävyyttä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    4. 4

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    8. 8

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    9. 9

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    10. 10

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    11. Näytä lisää