Kotimaa    |   TIETOKIRJA

Kuka korjaa puista hyödyn?

Tilaajille

Hisham-Sharma-Ngaiza-Atamburge: Whose Trees? Panos Publications Ltd. 1991.

Kuka korjaa puista hyödyn?

Koulukirjojen tieto siitä, että metsät kuuluvat uusiutuviin luonnonvaroihin ei enää pidä paikkaansa: trooppisia metsiä häviää 17 miljoonaa hehtaaria vuodessa, puolet Suomen pinta-alasta. Metsien säilyminen on tärkeää paikallisen talouden ja maapallon ekosysteemin kannalta.

Metsätalous on yksi Suomen kehitysyhteistyön painopistealueita. Hankkeiden toteutumista arvioivat yleensä ihmiset ja yritykset, joilla on samat lähtökohdat kuin hankkeiden toteuttajillakin.

Kansainvälisen Panos Instituten julkaisema kirja Whose Trees? on huolella tehty erilainen arviointi ja siksi tärkeä.

Whose Trees? on ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston (Finnida) rahoittama arvio kolmesta suomalaisesta metsäalan kehy-hankkeesta. Se on ennen muuta "kuluttajan näkökulma" kehitysyhteistyöhön.

Kutakin hanketta on selvittänyt ryhmä kohdemaan kansalaisia: journalisti, metsäasiantuntija, kansalaisaktivisti, naistutkija sekä valokuvaaja. Hanketta hallinnoinut Panos Institute ja Finnida ovat nähneet raporttien luonnokset ja kommentoineet niitä, mutta niiden sisältöä ei ole sensuroitu.

Sen huomaa. Whose Trees? on erittäin kriittinen kirja huolimatta siitä, että rahoittaja Finnida valitsi itse ne hankkeet, joita arvioitiin.

Epäluuloja aluksi

Hankkeen alku oli hankalaa. Asukkaat Kostin ja Tendeltin alueilla, joihin projekti on keskittynyt, olivat epäluuloisia: Miksi puita istutetaan kuin viljaa? Ettei vain kävisi niin, että kun aavikko saadaan metsitettyä, ottaa hallitus maat haltuunsa.

Työ saatiin vauhtiin vasta kun monet seudun heimopäälliköistä suhtautuivat siihen myönteisesti ja jopa luovuttivat maitaan metsitykseen.

Vuodesta 1981 lähtien on sitten asteittain kehitetty taimistoja, kokeiltu eri menetelmiä ja vihdoin myös oikeasti metsitetty.

Tuloksia voidaan arvioida monin tavoin. Sudanin kansallisen metsäyhtiön johtaja Abdel Nour on tyytyväinen: "Tämä on yksi onnistuneita hankkeitamme, jossa saavutetaan näkyviä tuloksia." Myös suomalaisten sanotaan olevan tyytyväisiä.

Monet paikallisistakin asukkaista ovat tyytyväisiä. Aavikon eteneminen on ainakin väliaikaisesti pysäytetty ja elämä helpottunut hieman.

Ongelmatonta ei menestys kuitenkaan ole. Hashab-puut eivät ole osoittautuneet kestäviksi kaikilla alueilla. Vaikka kestävämpiä lajikkeita onkin istutettu kumipuiden sijaan, ei niitä ole onnistuttu samalla tavalla hyödyntämään tulonlähteiksi.

Uusien kumipuumetsien istuttamisen ja hoitamisen tärkein este on köyhyys. Taimien kastelu, suojelu kotieläimiltä ja muu huolenpito vaativat paljon työtä, mutta työ on kausiluontoista ja melko huonosti palkattua.

Kestää viisi vuotta ennen kuin puista saadaan juoksutettua raakakumia ja sekin aika pitää elää. Sitä paitsi vedestä on usein pulaa. Puuntaimet jäävät helposti toiseksi kilpailussa janoisten kurkkujen kanssa.

Niilläkään alueilla joilla hashab-puut nyt taas kasvavat, ei pitkän tähtäimen menestys ole taattua. Pahimman köyhyyden alueilla on koko ajan se vaara, että mikäli kuivuus saa paikallisten asukkaiden tilanteen epätoivoiseksi, he saattavat kaataa puut ja tehdä niistä hiiliä myytäväksi.

Asiaa ei auta se, että kylien asukkaat eivät tunne olevansa puidensa herroja. Sudanilaiset ja suomalaiset projektityöntekijät tekevät kaikki tärkeät päätökset.

Kyläläisten roolista kertoo maanviljelijä Abdalla Umar Damirista: "Me emme voi tehdä muuta kuin kuunnella projektivirkailijoiden ohjeita ja totella hallituksen määräyksiä."

Ihmisten metsät vai Enson projekti?

Tässä tullaankin The White Nile Rural Develoment Projectin varsinaiseen ongelmaan. Suomalaisten pitää päättää, mitä tehdä 1993. Jatketaanko hankkeen rahoitusta vai luovutetaanko projekti kokonaan sudanilaisille kuten on suunniteltu?

Kirja kuvaa kahta muuta projektia itäisillä Usambaravuorilla Tansaniassa sekä rinnemetsillä Nepalissa.

Niissä ja sudanilaisessa projektissa on paljon samaa. Tuloksia on saavutettu, mutta jäljellä on ennen muuta ongelmien ydin - valta. Kuka hallitsee ja kehittää ketä, kuka määrää ja sanelee mitä tehdään ja miten?

Hankkeissa on ilman muuta otettu huomioon ihmisten elannon tarve. Yritetään mm. rohkaista liesien rakentamista, koska avotuli hukkaa kallisarvoista polttopuuta; edistetään agroforestryä eli metsittämisestä ja ruokakasvien yhteensovittamista.

Vallanjako on kuitenkin selvä. Kostin ja Tendeltin ihmiset eivät puhu "meidän metsitysprojektistamme", vaan "Finnida-projektista" tai "Enson projektista". Kaikki tärkeät päätökset tekevät suomalaiset. He asuvat erillään mini-Suomessa, johon kahvikin tuodaan muualta.

Yksi Usambara-vuorten kyläläisistä pelkisti ongelman kysymykseen: "Luopuvatko he hankkeesta, jos meistä tuntuu että se on etujamme vastaan?" Whose Trees? ei ole kehitysyhteistyön raamattu, mutta tärkeä opus. Harva pieni kirjanen tuo samalla voimalla ja selkeydellä esiin perusongelman: Kuka kehittää ketä, kenen puita?

Monta hatunnostoa Finnidalle siitä, että sillä oli rohkeutta teettää tämä kirja. Toivottavasti se myös suomennetaan ja sitä levitetään tehokkaasti.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    5. 5

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    6. 6

      Edis Tatli nappasi EM-tittelin itselleen takaisin – ”Hain tyrmäystä, mutta muutenkin meni hyvin”

    7. 7

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    8. 8

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    9. 9

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    5. 5

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    8. 8

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    9. 9

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    10. 10

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää