Arktinen ruusulokki Itä-Siperiasta teki yllätysvierailun Kemiöön - Kotimaa | HS.fi

Arktinen ruusulokki Itä-Siperiasta teki yllätysvierailun Kemiöön

9.1.1993 2:00

logo: LINNUT

Arktinen ruusulokki Itä-Siperiasta teki yllätysvierailun Kemiöön Uusi lintuvuosi on alkanut lintujen kannalta lupaavasti. Parin viime viikon aikana on eri puolella Etelä-Suomea nähty runsaasti harvinaisia talvilajeja ja muutama suurharvinaisuus. Keskiviikkona ilmestyi Kemiön Strömman kanaaliin megaluokan harvinaisuus ruusulokki (Rhodostethia rosea). Tämä pikkulokin kokoinen vaalea, somasti punertava arktinen lokki on kotoisin Itä-Siperiasta. Se on tavattu meillä aiemmin vain kolmesti. Ruusulokin kauniiseen hahmoon on kautta aikojen liittynyt mystiikkaa ja arvoituksellisuutta. Pesimäalueet löydettiin Siperiasta vasta vuonna 1905 eli 82 vuotta sen jälkeen kun itse laji oli keksitty. Torstaiaamuna Strömman suuntaan kiitikin monia autokuntia toiveikkaita lintumiehiä. Idän tähtivieras toteutti monen lintuharrastajan unelman lennellessään kanaalilla pitkin päivää. Kovat tuulet ovat kantaneet Atlantilta myös pikkukajavia vesillemme. Kökarissa havaittiin viikon alussa aikuinen pikkukajava. Niitä tavataan meillä huomattavasti harvemmin kuin nuoria lintuja, joita on nähty etelärannikollamme, mm. Helsingin Santahaminassa. Kiljukotkaa ei ole aiemmin todettu talvella Suomessa. Marraskuun lopulta lähtien Ahvenanmaalla seikkaillut vanha lintu on kierrellyt viime päivinä Jomalassa, jossa on jo muutaman viikon ajan oleillut lokkien kauhuna myös nuori tunturihaukka. Allihaahka puistolammikossa Kuluneen viikon aikana Ahvenanmaalla on laskettu talvilintuja. Ne paljastivat, että saaren maisemiin on jättäytynyt tavallista enemmän punarintoja, rautiaisia, peukaloisia ja lehtokurppia sekä muutama mustapääkerttukin. Maarianhaminan satamassa seisoskelevat kahdeksan harmaahaikaraa ja lahdella uiskentelevat parituhatta tukkasotkaa osoittavat, että näillä säillä talvilinnustomme muuttuu entistä monipuolisemmaksi. Kesälintuja ei kuitenkaan tarvitse mennä merta edemmäksi katsomaan. Helsingissä talvehtii mustapääkerttu Sinebrychoffin puistossa. Punarintoja on havaittu viime päivinä mm. Laajalahdella ja Viikissä. Keskiviikkona näki konkariornitologi Leo Lehtonen västäräkin keltasirkkujen seurassa Itä-Pakilan pelloilla. Tammmikuun toisena päivänä etsiskeli tiltaltti suuhun pantavaa hevoshaan ruohikolla Mäntsälän Hautjärvellä. Karjaan Högbensjön yllä lenteli vielä 21. 12. kaksi harmaahaikaraa. Pääkaupunkiseudulla on myös muutamia erikoisia vesilintuja. Haukilahdessa leikkipuiston lammikossa on sinisorsien kanssa seurustellut komea allihaahkakoiras pari päivää. Todella hassu paikka tälle arktisen tundran pesimälinnulle. Kallvikissa oli vuoden vaihteessa punasotka, Töölönlahdella pyörii tukkasotka sekä omituisen näköinen puolisukeltaja, joka lienee sinisorsan ja haapanan risteymä. Mustalintu on uiskennellut jo muutaman viikon Mustikkamaan rantamilla. Kevättunteet valloillaan Vielä harvinaisempaa on kuulla näihin aikoihin kanalintujen keväänjulistusta. Joulukuun lopun kauniina aamuna sain ihmetellä Inkoossa teerikoiraan soidinpulinaa. Pian innostui toinenkin urho kokeilemaan ääntään, ei sentään kevätsoitimen veroisesti, mutta kuitenkin kevättä luvaten. Fasaanikukonkin ärähtelyitä on kuultu ja Pohjanmaalla kerrotaan metsokukkojenkin liikuskelleen metsissä hermostuneen tuntuisesti nokka pystyssä. Näillä varhaiskypsillä "esilaulajilla" on kuitenkin kuukausikaupalla aikaa itse pesimiseen. Vaikka kukot jo kakistelevatkin, kanat ovat vielä kaukana soidinvireestään. Käpylintujen perheissä sen sijaan pesimäpuuhat alkavat jo olla ajankohtaisia. Niihin ristinokkia houkuttaa kuusen julmetun hyvä käpysato. Kuusten latvat notkuvat täyteläisten käpykruunujen koristamina. Kävyistä riittää einestä myös käpytikoille sekä taviokuurnille ja jopa pienten urpiaisten ja vihervarpusten näkee noukkivan siemeniä suomujen rakosista. Pääkaupungin yössä liikkuvista huuhkajista on tullut lisää tietoja. Tupsuniekkoja on nähty Hietaniemessä, Vartiokylässä ja Viikissä sekä hämärissä että keskellä päivää. Viikissä on ollut myös viirupöllö. Sen on syytä olla varuillaan, sillä huuhkaja ei suinkaan tunne solidaarisuutta lahkotoveriaan kohtaan. Viirupöllö on sille ruokaa siinä missä pulu tai pullasorsakin. MATTI TAPOLA

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat