Menisikö Suomelta itsenäisyys? Tuloverot? Lakko-oikeus? Voiko sieltä erota? - Kotimaa | HS.fi

Menisikö Suomelta itsenäisyys? Tuloverot? Lakko-oikeus? Voiko sieltä erota?

6.9.1994 3:00

Menettääkö Suomi itsenäisyytensä, jos liitymme Euroopan unioniin? "Ei menetä", vastaa Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Mikael Hidén. "Keskustelu siitä, onko jokin maa itsenäinen vai ei, pitää suhteuttaa siihen, miten tällaisissa valtioiden yhteisöissä ja kansainvälisissä järjestöissä yleensä käsitetään itsenäisyys ja mitä pidetään itsenäisenä valtiona. Tätä taustaa vasten minusta on ihan selvää, että Suomi säilyy itsenäisenä." Hidén huomauttaa, että EU:n jäsenenä Suomen mahdollisuus itse päättää kaikista asioista vähän supistuisi, päätösvaltaa siirtyisi Suomen ulkopuolelle ja Suomi tulisi entistä sidotummaksi kansainvälisellä forumilla tapahtuvaan päätöksentekoon. Silti ei voida perustellusti sanoa, että Suomi menettäisi itsenäisyytensä. "Suomi olisi eurooppalaisen valtioyhteisön yksi jäsen, itsenäinen valtio siinä kuin kaikki muutkin EU:n jäsenvaltiot. On vähän erikoista mennä sanomaan, että Saksa, Ranska, Espanja tai Englanti eivät ole itsenäisiä valtioita. Mikään valtio ei ole nykyisin täysin riippumaton ulkopuolisista." Suomen EU-jäsenyyden kriitikko, eläkkeellä oleva valtio-opin professori Jan-Magnus Jansson katsoo, että Suomen itsenäisyys "supistuisi ratkaisevasti", koska lainsäädäntö- ja tuomiovaltaa annettaisiin EU:n elimille. "Sitä paitsi on mahdollista, että myöhemmin - jos raha- ja talousliitto EMU toteutuu - joudumme myös luopumaan omasta rahastamme. Oma valuutta on itsenäisyyden tärkeimpiä perustekijöitä." Kuka päättää suomalaisten tuloveroista, jos Suomi on EU:n jäsen? "EU:ssa kukin jäsenvaltio päättää itse tuloverotuksensa tasosta ja rakenteesta. Suomen mahdollisen EU-jäsenyyden toteutuessa suomalaisten tuloverotuksesta päättää edelleen eduskunta", sanoo vanhempi hallitussihteeri Antero Toivainen valtiovarainministeriön vero-osastolta. EU on yhdenmukaistamassa jäsenvaltioidensa verotusta, mutta se koskee lähes yksinomaan välillisiä veroja, ei palkansaajan tuloveroja. Jos Suomi liittyy unioniin, muutoksia on tehtävä mm. kesällä käyttöönotettuun arvonlisäverotukseen ja valmisteverotukseen. Muutokset tekee eduskunta EU:n direktiivien perusteella. Rajoittaako EU-jäsenyys työläisten oikeutta mennä lakkoon? Johtaja Tuulikki Kannisto SAK:sta vastaa: "Ei rajoita." "Se on kansallinen kysymys ja perusoikeus." Voiko EU:sta erota, jos siihen kerran liittyy? Kysymystä on selvittänyt muiden muassa keväällä mietintönsä jättänyt valtiosääntökomitea. Sen puheenjohtaja, eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen vastaa, että EU:sta voi erota: muodollisia esteitä eroamiselle ei ole, koska jokainen jäsenvaltio on itsenäinen valtio EU:n jäsenenäkin eikä itsenäisiä valtioita voi "tämmöisessä systeemissä" väkisin pitää. Tiitinen kuitenkin lisää, että taloudelliset seuraamukset eroamisesta voivat olla "sitä luokkaa ja laatua, että jäsenvaltio saa kaksi kertaa miettiä, onko ero edullista vai ei". EU:n jäsenet voivat esittää eroon pyrkivälle korvausvaatimuksia ja eroavan valtion olisi järjestetettävä talouselämänsä ja ulkomaankauppansa uudelleen. "Mitä pitempään jäsenenä on, sitä syvemmin on EU:n järjestelyissä mukana ja ero tulee entistä hankalammaksi", Tiitinen arvioi. EU:n perussopimuksissa ei ole mitään määräyksiä jäsenyydestä eroamisesta. Toistaiseksi yksikään jäsenvaltio ei ole eronnut. Tanskan itsehallintoalue Grönlanti irrottautui 1984 EY:n täysjäsenyydestä assosioituneeksi alueeksi. Britanniassa järjestettiin 1970-luvulla kansanäänestys jäsenyydestä eroamisesta. Enemmistö äänesti jäsenyyden puolesta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat