Kovien pakettien joulu Pukki raahaa... - Kotimaa | HS.fi

Kovien pakettien joulu Pukki raahaa...

12.12.1997 2:00

Kovien pakettien joulu Pukki raahaa tulevana jouluna yhä useampiin koteihin paketteja, jotka sisältävät tietotekniikkaa. Tieto&kone kysyi muutamalta julkisuudesta tutulta ihmiseltä, mitä he toivoisivat lahjaksi. Kauppiailta kysyttiin, mitkä tuotteet kilisyttävät kassakonetta joulumarkkinoilla useimmin. Asiantuntijoiden mukaan kaupassa kannattaa pitää pää kylmänä. Teksti REIJO HAKOLA Grafiikka PETRI SALMÉN Juontaja Marika Saukkonen tarvitsisi uuden tietokoneen. “Vanha Macintoshini sanoi sopimuksensa irti vuosi sitten, kun koneen kovalevy sekosi lopullisesti.” Saukkonen on innokas harrastajakirjoittaja, joka kirjoittelee omaksi huvikseen tarinoita nuoren tytön kasvukivuista. Saukkonen on freelancer, joten hän tarvitsee konetta myös työssä esimerkiksi laskujen kirjoittamiseen. Kirjoitusohjelman lisäksi Saukkonen tarvitsee konetta Tomb Raider -pelin pelaamiseen. Hän on pelannut pelin ykkösversiota isänsä koneella, mutta nyt neuvokkaan Lara Croftin seikkailuista on ilmestynyt kakkosversio. Saukkonen haluaisi koneen lisäksi myös sen. Hän on ajatellut sijoittaa koneeseen noin kymmenen tuhatta markkaa. Saukkosella riittää mahdollisuuksia, kun hän astuu kauppaan. Noin kymppitonnin konepaketteja löytyy usealta pc-valmistajalta. Myös Macintoshilla on oma saman hintaluokan koneensa. Koneet sekä niiden mukana tulevat lisävarusteet ja ohjelmistot poik-keavat toisistaan vain vähän. Koneissa on 200 megahertsin prosessori, ainakin kuusitoista megatavua työmuistia ja sisäinen cd-romasema. Levymuistin yleinen koko on 1,6 gigatavua eli noin 1 600 megatavua. Mukana tulee valmiiksi asennettuna käyttöjärjestelmä ja jokin kirjoitusohjelma. Hintaan saa yleensä puristetuksi myös valmiiksi asennetun sisäisen modeemin. Tomb Raider on yksi joulun pelihiteistä. Kakkosversion ostamalla köyhtyy vajaat 300 markkaa. ABC Suunnittelija Marja Kurki tarvitsisi henkilökohtaista opastusta hankkimansa kannettavan tietokoneen käyttöön. “Tarpeeni on akuutti, sillä pidän koneen syrjässä, kunnes olen oppinut kunnolla käyttämään sitä.” Kurki käyttää tietokoneita työssään. Huivien ja solmioiden suunnittelussa auttavat tehokkaat graafiset työasemat. Kurki hoitaa suuren osan yhteydenpidostaan sähköpostin avulla, ja internetissäkin hän piipahtaa säännöllisesti. Kurki sanoo oppivansa koneiden käytön, kun joku asiantuntija ohjaa tiiviisti muutaman tunnin. Hän tekee muistiinpanoja samalla kun koneen perusasetukset laitetaan kohdalleen. Suurilta laitevalmistajilta ja ohjelmistotaloilta saa myös h e n k i l ö kohtaista ohjausta, mutta halvalla opastus ei irtoa. Henkilökohtainen ohjaaja voi maksaa yli viisisataa markkaa tunti, joten opastusta hankkiessa kannattaa miettiä tarkkaan, mitä haluaa. Halvemmalla tietotekniikan saloihin pääsee tutustumaan eri-laisten opistojen kursseilla. Niiltä tosin on hankalampi saada opastusta juuri omien koneiden tai ohjelmien käyttöön. Suurilla valmistajilla on myös m a k s u l l i s i a puhelinpalveluita, mutta ne vastaavat lähinnä yksittäisiin ongelmiin. Jääkiekkovalmentaja Sakari Pietilä toivoisi itselleen nopeamman modeemin nykyisen 14 400 bittiä sekunnissa suoltavan tilalle. “Seuraan internetin kautta Ruotsin Elitserienin ja NHL:n tapahtumia.” Ruotsin jääkiekkotapahtumista löytyy tietoa muun muassa iltapäivälehti Aftonbladetin ja Ruotsin tekstitelevision sivuilta. NHL:n otteluselostuksia Pietilä seuraa mediajätti CNN:n sivuilta. Vilkkaammin tietoa ruudulle tykittävä modeemi tekisi lätkäsivujen selailusta miellyttävämpää. Pietilä joutuu kääntymään pukin puoleen myös välittäessään yhdeksänvuotiaan poikansa toivomusta. Pojan mielestä lahjakontista pitäisi löytyä Nintendo 64 pelikone, jolla voi pelata yli kahtakymmentä peliä. Nintendo 64:stä joutuu pulittamaan noin 1 300 markkaa. Modeemi on laite, joka siirtää tietoa tietokoneen ja verkon välillä. Tällä hetkellä yleisimmin kaupaksi käyvät modeemit siirtävät tietoa 33 600 bittiä sekunnissa. Markkinoilla on usean valmistajan sekä sisäisiä että ulkoisia malleja, joita saa reilulla seitsemälläsadalla markalla. Viime kesänä markkinoille ilmestyi myös tehomodeemeja, jotka tuuppaavat verkon sisältöä koneelle yli 56 000 bittiä eli 56 kilobittiä sekunnissa. Tehomodeemien ongelma kuitenkin on, että markkinoilla on kaksi kilpailevaa standardia. Kilpailevat standardit ovat U.S. Roboticsin kehittämä x2 ja Rockwell-Lucentin K56 flex. Jotta tehomodeemi toimisi, internet-yhteyden tarjoajan pitää käyttää samaa tekniikkaa. Tehomodeemia ostaessa pitää olla selvillä, mitä tekniikkaa yhteyden tarjoaja käyttää. Tehomodeemien hinnat ovat pudonneet kesästä lähes tuhat markkaa, ja nyt kapistus irtoaa jo hieman yli kahdeksallasadalla markalla. Meteorologi Mikko Rauhala käyttää koneita päivittäin tehdessään sääennustuksia. Meteorologi käyttää avukseen tietokoneohjelmia ja -malleja, joista saamansa tiedon hän suodattaa kokemuksensa perusteella ennusteeksi. Tietotekniikka kiinnostaa Rauhalaa myös harrastusmielessä. “Ostin viime keväänä halvimman mahdollisen digitaalikameran, jonka avulla voi tallentaa kuvia tietokoneen levykkeelle.” Digitaalikameran kuvat näyttävät ruudulla suhteellisen hyviltä. Tulostettaessa kuvien laatu kuitenkin huononee, eivätkä ne vielä vastaa tavallisten valokuvien tasoa. Kuvaaminen kuitenkin kiinnostaa Rauhalaa, ja jos miehellä olisi äveriäs joulupukin ystävä, toivelistan kärjessä keikkuisi digitaalivideokamera. Digitaalivideokamerat tulivat markkinoille tänä syksynä, ja tarjolla on usean valmistajan malleja. Aivan jokaisen sukankuluttajan vempaimia kamerat eivät ole, sillä ne maksavat kahdeksasta tuhannesta markasta ylöspäin. Digitaalivideokameran ja sen mukana tulevan “kotiaseman” avulla voi tuntea olevansa lähes elokuvaohjaaja, sillä omia otoksiaan voi käsitellä monella tavalla. Käytössä on digitaalisia tehosteita, kuten kuvan häivytyksiä ja pyyhkäisyjä. Myös äänitehosteiden lisääminen onnistuu. Liikkuvan kuvan voi pysäyttää yksittäisiksi kuviksi, joita voi tallentaa kasetille myös erikseen. Kalliimmissa malleissa on mukana sisäänrakennettu automaattisalama, joka mahdollistaa pysäytyskuvien oton hämärässäkin. Digitaalivideokameran kasetit eivät käy tavallisiin videolaitteisiin. Tuotoksia voi purkaa ja käsitellä kameran avulla, mutta kalliimpien mallien mukana tulee kotiasema, joka lisää käsittelymahdollisuuksia. Digitaalinen kamera yhdessä aseman kanssa maksaakin jo viitisentoista tuhatta. Tietokoneella kuvan käsittely tapahtuu kytkemällä kamera tai asema sarjaporttiin. Kuvankäsittely vaatii omat ohjelmansa. MATTI BJÖRKMAN / LK JAAKKO AVIKAINEN / LK MATTI BJÖRKMAN / LK

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat