It-ala tieteen johdossa Suomessa vielä 25 vuotta - Kotimaa | HS.fi

It-ala tieteen johdossa Suomessa vielä 25 vuotta

Paalanen: Geenitieteet saavat odottaa

13.1.2001 2:00

Tätä vuosisataa povaillaan biotieteiden vuosisadaksi. Teknillisen korkeakoulun kylmätutkija, professori Mikko Paalanen kuitenkin uskoo, että geeni- ja biotieteet saavat vielä aluksi odottaa.

Biotiteiden ja geenitekniikoiden kukoistus alkaa Suomessakin ehkä vasta neljännesvuosisadan kuluttua. Vasta sitten tietotekniikan osaaminen on Suomessa vaarassa tipahtaa kakkoseksi, veikkaa Paalanen. Samaan aikaan rinnalle tulee muita luonnontieteitä. 2000-luvun alussa äärimmäisen pienen tekniikan, nanotekniikan, merkitys kasvaa. Se tulee osaksi biotieteitä ja informaatiotekniikoita. Nanotekniiikka käsittelee pienimmillään jopa yksittäisiä atomeja vahvojen mikroskooppien avulla. Paalanen maalaili "pienoistieteiden" näkymiä Tieteen päivillä Helsingissä. Luennon otsikkona oli Pieni on kaunista, vielä pienempi näkymätöntä. Paalanen ei myöskään usko uhkakuviin, että nanotekniikka riistäytyisi käsistä. Tällöin itsestään organisoituvat nanotekniset keksinnöt kopioituisivat. Ne leviäisivät itsestään huikean nopeasti, vähän kuin vaaralliset virustaudit. Yhdysvaltalaiset tutkijat Eric Drexler ja Bill Joy ovat esittäneet tällaisia uhkakuvia, viimeksi Sun-yhtiön perustaja Joy keväällä Wired -lehdessä. Joyn huoli levisi aina Yhdysvaltain hallituksen kabinetteihin asti. Bill Clintonin hallitus kun käynnisti vuoden 2000 alussa laajan nanotekniikan tutkimusohjelman. "Esimerkiksi fullereenien keksimisestä palkittu kemian nobelisti Richard Smalley uskoo, että emme ehkä koskaan voi koota atomi atomilta vaarallisia molekyylejä." "Jokainen atomi vaatisi tähän oman pinsettinsä. Molekyylin ympärillä ei yksinkertaisesti ole tilaa jokaisen pinsetin liikutteluun, ja atomien irrottaminen pinseteistä olisi vaikeaa. Ongelma on sama kuin paksusormisella ihmisellä, jonka kaikki sormet ovat kastuneet tahmeaan liimaan", kuvaili Teknillisen korkeakoulun maineikkaan kylmälaboratorion johtaja Paalanen. Toisaalta tarkimpia mikroskooppeja on jo käytetty yksittäisten atomien siirtelyyn. Kokoaminen molekyyliksi on tosin hurjan paljon vaativampaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat