Barentsinmeren kaasua aiotaan johtaa Suomen kautta Saksaan - Kotimaa | HS.fi

Barentsinmeren kaasua aiotaan johtaa Suomen kautta Saksaan

Putkihankkeen arvellaan maksavan 20 miljardia markkaa

25.1.2001 2:00

MOSKOVA. Barentsinmeren kaasua aiotaan tulevaisuudessa johtaa Eurooppaan Suomen aluevesillä kulkevaa putkea pitkin, pääministeri Paavo Lipponen kertoi Moskovassa keskiviikkona.

Suomen pääministeri oli Moskovassa tiiviillä kaksipäiväisellä työvierailulla, jonka aikana hän tapasi Venäjän pääministeri Mihail Kasjanovin lisäksi myös presidentti Vladimir Putinin . Lipposen mukaan Suomi ja Venäjä saavuttivat periaatteellisen yksimielisyyden kaasuputken linjauksesta. Pääministerin mukaan putki kulkisi Pohjois-Venäjän rikkailta kaasukentiltä Barentsinmereltä Viipuriin, josta se jatkaisi matkaansa Suomen aluevesillä, kunnes kääntyisi Itämeren yli Saksaan. Kaasuputken kapasiteetiksi on kaavailtu 20 miljardia kuutiometriä vuodessa ja sen rakentamisen arvioidaan maksavan 20 miljardia Suomen markkaa. "Seuraava vaihe tässä hankkeessa on kansainvälisen konsortion muodostaminen. Siihen tarvitaan mukaan kansainvälisiä kumppaneita, mahdollisesti saksalainen Ruhrgas", Lipponen sanoi. Kaasuputken rakentamista ovat valmistelleet Venäjän valtiollinen kaasujätti Gazprom ja suomalainen Fortum. Energiayhtiöt hakivat jättimäiselle hankkeelleen tukea Suomen ja Venäjän hallituksilta keskiviikkona. Ne olivat lähestyneet maiden pääministereitä pääjohtaja Rem Vjahirevin ja hallituksen puheenjohtaja Matti Vuorian yhdessä allekirjoittamalla kirjeellä muutamia päiviä ennen Lipposen Moskovan-vierailua. Lipposen mukaan Venäjän hallitus käsittelee parhaillaan kaasuputkihanketta yhdessä kahden muun putkiprojektin kanssa. Ne ovat osin toistensa vaihtoehtoja. Venäjän kaavailemat aikataulut ovat tiukkoja. Jos se ryhtyy rakentamaan Suomen aluevesiä hyödyntävää vaihtoehtoa, sen pitäisi olla valmis jo vuonna 2007. Lipposen mukaan neuvotteluissa nousi esille myös jo parikymmentä vuotta vireillä ollut hanke Barentsinmerellä sijaitsevan Stokmanovskojen kaasukentän hyödyntämisestä. Suomalainen Fortum kuuluu kentän omistajiin. Venäjän putkiasiat liittyvät energiadialogiin, joka käynnistettiin Euroopan Unionin huippukokouksessa Pariisissa viime syksynä. Lipposen mukaan Venäjällä on jo kaikki valmiina sen ja EU:n välistä energiakeskustelua varten. "Toivoisin, että EU-komissio saisi jo oman työryhmänsä nimitetyksi, että dialogi pääsisi kunnolla käyntiin", Lipponen moitiskeli. Lipponen kertoi, että hänen ja pääministeri Kasjanovin välisissä neuvotteluissa käsiteltiin myös Primorskiin (Koivisto) Suomenlahden rannalle rakenteilla olevaa öljysatamaa, jonka on määrä valmistua joulukuussa tänä vuonna. Lipposen mukaan Kasjanov on huolehtinut siitä, että Suomen viranomaiset ovat saaneet tiedot Venäjän tekemistä ympäristöselvityksistä. "Seuraavaksi kehitämme Suomenlahden liikennettä. Venäjän liikenneministeri kertoi, että Venäjä haluaa toimia tässä asiassa vastuullisella tavalla", pääministeri huomautti. Hänen mukaansa liikenne Suomenlahdella tulee moninkertaistumaan öljysataman myötä ja se huolestuttaa Suomen viranomaisia. Lipposen mukaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, jotta jo tulevana keväänä voitaisiin sopia, että Suomenlahdella käytetään jatkossa vain kaksoispohjaisia tankkereita. "Suomenlahdella voitaisiin kuvitella sovellettavaksi samanlaisia ohjaussääntöjä kuin esimerkiksi Englannin kanaalissa tai Tanskan salmissa", Lipponen hahmotteli. Pääministerin mainitsemissa paikoissa laivaliikennettä ohjataan tiukoilla määräyksillä. Siellä seilaavat alukset muun muassa kulkevat omia kaistojaan myöten. Työn alle on otettu myös niin sanottu Eurorussia-sopimus, joka sallisi muun muassa elektroniikan alan komponenttien viemisen Venäjälle ja valmiiden laitteiden tuomisen maasta ulos ilman tullia tai raskaita muodollisuuksia. Eurorussia-sopimuksen uskotaan tuovan mukanaan Suomen lähialueille Karjalaan ja Pietariin tuhansia uusia työpaikkoja. Viime syksynä perustettu Suomen ja Venäjän välinen talouskomissio kokoontuu seuraavan kerran huhtikuussa Suomessa. Siihen mennessä monet muun muassa kaasuputkea ja Suomenlahden laivaliikennettä koskevat koskevat asiat pitäisi olla selvillä. Presidentti Putinin kanssa Lipponen kertoi keskustelleensa erityisesti turvallisuuspolitiikasta. Lipposen mukaan Venäjän presidentti suhtautuu myönteisesti EU:n laajentumiseen. "Hän myös toivoi EU:lta avoimuutta Venäjän suhteiden kehittämisessä", pääministeri sanoi. Lipposen mukaan Putin käsitteli kiinnostavasti myös Venäjän suhdetta Baltian maihin. "Presidentin mukaan Venäjä haluaa yhteistyötä Baltian maiden kanssa ja tulee jokaisen kanssa erikseen kehittämään maiden välisiä suhteita. Hän myös toivoi, että Baltian maat noudattavat yhteistyön linjaa vastakohtien rakentamisen sijasta", Lipponen sanoi. Hän myös vahvisti, että presidentti Putin on tulossa viralliselle valtiovierailulle Suomeen syyskuussa. Lipponen myös sanoi, että maiden välinen naapuruussopimus on toiminut moitteitta tähän asti, eikä sitä ole tarkoitus muuttaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat