Arkkiatri: Lakiin ei pidä kirjoittaa luetteloa selektiivisen abortin syistä - Kotimaa | HS.fi

Arkkiatri: Lakiin ei pidä kirjoittaa luetteloa selektiivisen abortin syistä

Perinnöllisyys- lääkäri: Perhe tietää parhaiten mikä on riittävä peruste

8.4.2001 3:00

Arkkiatri Risto Pelkonen pitää huolta sikiön geenitesteistä aiheellisena, vaikka nyt geeniteknologialla tunnistetaan vasta karkeat geenivirheet.

"Voidaan kuvitella, että kun se kehittyy, niin löytyy yhä enemmän minivirheitä. Silloin toleranssi erilaisuutta kohtaan voi vähetä kovassa yhteiskunnassa ja yhä herkemmin voidaan lopettaa alkavia elämiä." Arkkiatrin mielestä lakiin ei pidä silti kirjata niitä sikiön vammoja ja sairauksia, joiden perusteella raskauden saa keskeyttää. "Lakiin on hyvin vaikea kirjoittaa ehdottomia tarkkoja kriteerejä. Se täytyy jättää viisaiden ihmisten harkintaan." Pelkonen ei pidä myöskään selektiiviaborttien ehdotonta kieltämistä viisaana ratkaisuna. "Jos on syntymässä hyvin vaurioitunut lapsi, niin loukataanko siinä ihmisarvoa, kun tällainen alkava elämä tuhotaan tässä vaiheessa? Vai tehdäänkö hyvää, jos ei anneta syntyä sellaisen lapsen, jonka elämä olisi täynnä kärsimystä? En tiedä mihin raja pitäisi vetää, mutta en kannata ehdotonta kieltoa." Lääketieteen tohtori Pekka Louhiala liittää asian suurempaan kysymykseen, hyväksytäänkö raskaudenkeskeytykset ylipäänsä. Louhiala istuu terveydenhuollon eettisessä neuvottelukunnassa, kuten Pelkonenkin. "Jos nainen saa abortin käytännössä ihan millä perusteella tahansa 12. raskausviikkoon mennessä, niin en ymmärrä miksi kiellettäisiin erityisesti sellaiset abortit, jolloin sikiössä on jokin vika." Myös Louhialaa vaivaa valikoivien aborttien perusteen epämääräisyys. "Voidaan ajatella, että vaikea vamma tai sairaus on sellainen, joka johtaa yksilön varhaiseen kuolemaan ja suuriin kärsimyksiin elinaikana. Helppo vastaesimerkki on juuri Downin oireyhtymä." Louhialan mielestä perheen kuuluu silti ratkaista, mikä on riittävän vakava vamma. "Jos perhessä on vaikka vammainen lapsi ennestään, niin toisen vammaisen tulo siihen on ihan eri asia kuin perheeseen jossa ei ole vammaista lasta." Samaa mieltä on perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Riitta Salonen HUS:n Naistenklinikan sikiötutkimusyksiköstä. "Päätös sikiötutkimuksista ja raskaudenkeskeytyksestä tulee olla perheellä. Ettei tehdä pakkosysteemejä kumpaankaan suuntaan." Lääkintöhallituksessa keskusteltiin 1980-luvun lopussa siitä, onko oikein myöntää lupa raskaudenkeskeytykseen sukukromosomipoikkeavuuden perusteella 20. raskausviikon jälkeen. Klinefelterin oireyhtymä aiheuttaa miehillä selvimpänä oireena lapsettomuutta. "Siitä voisi helposti sanoa, ettei tuo ole vaikea vamma", Salonen toteaa. "Ei siitä päästy yksimielisyyteen, jolloin se jätettiin vanhempien päätettäväksi." Se on Salosen mielestä hyvä, "koska vanhemmat suhtautuvat hyvin eri tavalla siihen, mikä sairaus on vaikea ja mikä lievä". Salonen ei näe , että sikiön geenitestit voisivat viedä aborttikäytännön kaltevalle pinnalle. "Emme tutki mitään ominaisuuksia, tutkimme dna:sta harvinaisia tauteja. Saamme selville vain, onko lapsi sairas vai terve tutkitun taudin suhteen." Sairaudet ovat usein niin vaikeita, että ilman testejä perheet eivät uskaltaisi hankkia lapsia lainkaan, Salonen huomauttaa. Riskivanhemmat haluavat esimerkiksi tietää, olisiko lapsella kehitysvammaisuutta aiheuttava Fragile X tai aivosairaus INCL. Sitä sairastava lapsi alkaa taantua vaikeasti vuoden ikäisenä, eikä elä yleensä 10 vuotta vanhemmaksi. Aikuisena puhkeavien tautien osalta sikiötä ei yleensä haluta testata. Sikiön geenitestejä tehdään Suomessa yleensä vasta silloin, kun perheessä tai suvussa on jo lapsi, jolla on jokin tauti. Maailmassa tunnetaan reilut 6000 perinnöllistä sairautta. Geenitestejä on nyt käytännössä tarjolla niistä muutamaan sataan. Suomessa yleisimpiä tauteja on 30, joista 16:een on olemassa geenitesti.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat