Professori Välijärvi: Kouluiän varhentaminen estäisi syrjäytymistä - Kotimaa | HS.fi

Professori Välijärvi: Kouluiän varhentaminen estäisi syrjäytymistä

Tiedoiltaan lapset ovat entistä nuorempina valmiita koulutyöhön

6.7.2001 3:00

JYVÄSKYLÄ. Suomi on vähitellen kypsynyt alentamaan koulunaloittamisikää seitsemästä vuodesta kuuteen, arvioi koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta.

Hänen mielestään useat tekijät puoltavat muutosta. Lapset ovat tiedoiltaan ja taidoiltaan aiempaa nuorempina valmiita koulutyöhön. Muutokseen on vaikuttanut erityisesti joukkoviestinten ja tietoverkkojen kehitys ja suosio. Välijärvi tietää, että lasten syrjäytyminen lisääntyy koko ajan ja tapaukset muuttuvat entistä vakavammiksi. "Mitä aikaisemmin lapset pääsevät ohjattuun ja turvalliseen kasvuympäristöön, sen vähäisemmiksi jäävät heidän henkiset vaurionsa myöhemmässä iässä", Jouni Välijärvi sanoo. Hänen mukaansa suomalaisille on ominaista eräänlainen opiskeluriippuvuus, mikä ilmenee täysipäiväisen opiskelun jatkumisena muita maita paljon myöhempään ikään. Ongelman vähentämiseksi tarvittaisiin lisää mahdollisuuksia täydentää opintoja palkkatyön lomassa. Oppivelvollisuusiän alentamiseen tulisi valmistautua huolella. Esimerkiksi opettajien ammattitaito ei vielä riitä tunnistamaan syrjäytyneitä lapsia, eikä opettajien aika riitä erityisohjaukseen. Koulujen ja neuvoloiden välistä tiedonkulkua ja ammatillista yhteistyötä tulisi tehostaa, Välijärvi painottaa. Sosiaalisten oppimisvaikeuksien tunnistamiseen tarvitaan kouluissa sosiaali- ja terveyspuolen osaamista. Hänen mielestään esiopetuksen ja kouluopetuksen välillä ei ole periaatteellista eroa. Kuusivuotiaat oppivat leikkien, ja heidän luovuutensa ja tiedonhalunsa on ehtymätön. Välijärven mielestä Suomesta puuttuu lasten varhaiskasvatukseen erikoistunut tutkimusyksikkö. Hajanaista tutkimusta tehdään ainakin Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa, mutta valtakunnallisesti ajatellen tieto jää yksiköihin turhan hajalleen. "Miksi koulut aikoinaan päätettiin aloittaa seitsemän vuoden iässä", Välijärvi kysyy ja muistaa syiksi pitkät koulumatkat ja Pohjolan ankaran talvi-ilmaston. Lapset joutuivat kulkemaan kymmeniä kilometrejä. "Sellaiset perusteet ovat vanhentuneet", hän painottaa. Myös koulu on muuttunut. Opettajat osaavat aiempaa paremmin ottaa huomioon lapsen yksilöllisyyden jo kouluun tultaessa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat