Etelä-Suomen alokkaat eivät jaksa pinkoa - Kotimaa | HS.fi

Etelä-Suomen alokkaat eivät jaksa pinkoa

Panssariprikaatissa keskiarvo hieman muuta maata heikompi

23.8.2001 3:00

HATTULA. Viestimies Otto Laine , 19, juoksi ensimmäisessä Cooperin testissään armeijassa noin 1500 metriä. Hän luokittelee itsensä huonompikuntoiseksi, ei ihan huonokuntoiseksi.

Laine aloitti palveluksensa heinäkuussa panssariprikaatissa Parolannummella. Juoksutestissä vatsa vihoitteli, ja hän on laukannut sotilassairaalassa tutkimuksissa. Suurimman osan tähänastisesta varusmiespalveluksestaan hän on viettänyt vapautettuna marssi-, taistelu- ja liikuntakoulutuksesta. Laine on pelannut SM-tasolla golfia, eikä juoksutestin huono tulos häntä itseään harmita. "Mutta kyllä kunnolla on paljon merkitystä. Kun kunto ei riitä, muutamalla näkee silloin naamasta, ettei voisi vähempää kiinnostaa. Sitä on aika hajalla eikä paljon hymyilytä." Jääkäri Ville Jokela kertoo, että hänen urheilulajinsa ennen armeija-aikaa oli koripallo. Armeijan pitkäkestoiset urheilusuoritukset vaativat häneltä enemmän ponnisteluja kuin nopeatempoinen koripallo. Cooperin testissä hän juoksi 2450 metriä. Heinäkuussa palveluksensa Parolassa aloittaneet varusmiehet juoksivat Cooperin testin keskiarvoksi 2450 metriä. Cooper-lukemien keskiarvo on pyörinyt 2400 metrin molemmin puolin. Koko maahan verrattuna lukema on keskitasoa tai sen alapuolella. "Luvut ovat todella huonoja, yhtä huonoja kuin ennenkin. Yksi tekijä on se, että tämä on tekninen aselaji: vaunukurssit, ajo-opetukset ja teoriat alkavat aikaisessa vaiheessa", liikuntakasvatusupseeri, yliluutnantti Jyrki Latvala selittää. "Mutta kyllä täälläkin juostaan. Väki vaan tulee tänne Etelä-Suomen alueelta. Kaupunkipoika ei välttämättä ole yhtä kovassa kunnossa kuin maaseudun tai pohjoisen poika", Latvala selvittää. Koulutusta voisi jakaa Latvalan mielestä nykyistä enemmän tasoryhmiin sen mukaan, minkä kuntoista porukka on. Tasoryhmistä olisi hänen mielestään hyötyä varusmiesten motivaatiolle ja kunnonkehitykselle. "Nyt heikoimmat uupuvat ja tulee sairastumisia sekä marssimurtumia helpommin. Se ei nosta motivaatiota." Latvala sanoo, että myös palautumiseen pitäisi panostaa. Venyttelyt ja palauttava harjoitus puuttuvat. "Jos liikunnan jälkeen palautuisi nopeammin, varusmies lähtisi seuraavaan harjoitukseen virkeämpänä. Lihashuollon ja palautumisen ottaminen huomioon parantaisi suorituksia", Latvala arvelee. Ylikersantti Katri Palo-oja kertoo, että liikunnallisten harjoitusten perään hän aina venyttelee. "Mutta olen poikkeus", hän tietää.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat