Valtiosihteeri Sailaksen arvostelu yllätti Kuntaliiton - Kotimaa | HS.fi

Valtiosihteeri Sailaksen arvostelu yllätti Kuntaliiton

Parjanne: Kunnat haluavat yhteiset tavoitteet ja kunta-asioille paremman koordinaation

24.9.2001 3:00

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen tuoreessa Polemiikissa (3/2001) esittämä kritiikki Kuntaliittoa kohtaan on yllättänyt kuntien päättäjät.

Sailas sanoo, että Kuntaliitto ei ole valtion kanssa tasavertainen neuvottelukumppani. Edes siitä ei ole sovittu, pääseekö Kuntaliitto pohtimaan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Sailas huomauttaa vielä, että Kuntaliiton jäsenet eli kunnat ovat niin erilaisia, että Kuntaliitto joutuu usein vaatimaan kaikkea kaikille. Sisäasiainministeriö selvittää parhaillaan, miten valtionosuusuudistuksen jatkotyö tapahtuu. "Olisi vallan erikoista, jos Kuntaliitto ei olisi siinä mukana", Kuntaliiton toimitusjohtajan Risto Parjanne toteaa. Parjanteen mielestä Sailaksen puheenvuoro oli kategorinen ja yllättävä. "Emme ole mikä tahansa etujärjestö." Juridinen perusta Kuntaliiton toiminnalle on vahva, toimitusjohtaja Parjanne perustelee. Perustuslain mukaan kansalaisilla on perusoikeudet. Lisäksi on subjektiivisia oikeuksia sekä niiden kaltaisia oikeuksia. Niistä vastaa julkinen valta, joka muodostuu valtiosta ja kunnista. Kunnat ovat ryhmittyneet yhteen Kuntaliitoksi. Parjanne huomauttaa, että kuntalaissa on lisäksi neuvotteluvelvoite, jonka täydennyksenä olevan asetuksen perusteella on kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunta. Kuntaliitto on siinä neuvotteluosapuoli. Lisäksi Kunnallisella työmarkkinalaitoksella on juridinen status. Parjannekin näkee tasavertaisuuden toteutumisen pulmaksi neuvottelutilanteissa valtion kanssa. Vaikka hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on määrätty laeilla ja annettu kuntien hoidettavaksi, talous- ja suhdannetilanteista riippuen kuntien tulot heittelevät valtavasti. Tärkeää olisi että valtio ja kunnat sopisivat palvelujen mitoituksesta, määrästä, laadusta ja tulevasta kehityksestä. Sen jälkeen päätetään, miten palvelut rahoitetaan. Tähän kunnat sitoutuisivat. "Esimerkiksi nyt ollaan menossa tilanteeseen, että ensi vuoden jälkeen kuntien tulot oleellisesti pienenenevät, mutta velvoitteet ovat entiset - ja itse asiassa vuoden 2002 budjetissa on miljardin kasvu." Osa kuntien ja valtion nykyisestä kanssakäymisestä on Parjanteen mukaan kvasineuvotteluja, joiden jälkeen budjettiriihessä saatetaan tehdä "aika ihmeellisiä budjettipäätöksiä", joista Kuntaliitto ei tiedä mitään. Kunta-asioilla pitäisi valtion hallinnossa olla parempi koordinaatio, Parjanne vaatii. Mihin kunta-asiat keskitetään, ratkennee keskushallinnon uudistuksen yhteydessä. Edellisellä hallituskaudella Pekkarisen selvityksestä antamassaan lausunnossa Kuntaliitto päätyi siihen, että kunta-asiat pitäisi keskittää sisäasiainministeriöön. Parjanne kiistää , että syy valtion ja kuntien väliseen nahinaan olisi kuntakentän hajanaisuus. Kuntaliiton tehtävä on seuloa ja hioa sieltä yhteinen näkemys, hän huomauttaa. "Syy on siinä, että valtiovarainministeriö haluaa säilyttää ohjausruuvin kädessään." Tämän vuoksi ei myöskään haluta sitovampaa neuvottelujärjestelmää, Parjanne epäilee. Hän vaatii, että demokraattisessa yhteiskunnassa pitäisi kyetä valtion ja kuntien kesken parempaan kanssakäymiseen. Vastakkainasettelun perimmäinen syy on yksinkertaisesti raha. "Valtio katsoo asioita yhteenlaskettujen keskimääräisten lukujen perusteella, jolloin kuntien väliset erot eivät paljon näy." Pulmia syntyy, kun sektoriministeriöt samaan aikaan pyrkivät edistämään oman alansa taloudellista ja toiminnallista laajentumista. "Uusia asioita päätetään alimitoitetuin kustannuksin, jotka pannaan kuntien maksettavaksi. Joskus aivan tietoisesti", Parjanne sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat