Kultaajamestari on harvinainen olento - Kotimaa | HS.fi

Kultaajamestari on harvinainen olento

Harvinaisen ammatin haltijoita on Pohjoismaista vain Suomessa

9.11.2001 2:00

Kultaajamestari Hannu Ivonen kastaa vanupuikon asetoniin ja alkaa varovaisesti puhdistaa suurta, ruusuin ja lohikäärmein koristeltua peilin kehystä.

Ainakin sata vuotta vanha kehys on jossain historiansa vaiheessa saanut kultauksensa päälle rohkean kerroksen pronssimaalia. Nyt Ivosen tehtävä on paljastaa maalin alta alkuperäinen lehtikultaus - ja lisätä uutta, jos tarve vaatii. Viiden minuutin hivuttamisen jälkeen kulta kiiltelee noin puolen neliösentin alueella. Koko kehyksen entisöinti vie muiden töiden ohessa useita kuukausia. "Asiakkaan kanssa on sovittu, että hän tulee seuraavan kerran joulukuussa katsomaan, mitä kehykselle kuuluu", Ivonen sanoo ja arvioi maalin alta paljastuvan kultauksen kuntoa. "Kultaajamestarin ammattitaitoon kuuluu, että hän säilyttää mieluummin alkuperäistä kuin tekee aina uutta ja hohtavan kirkasta. Ei ole kiva, jos satavuotinen peili näyttää ihan uudelta", Ivonen perustelee. Ivonen on yksi Suomen kuudesta kultaajamestarin ammattitutkinnon suorittaneista - ja Ivosen kehys- ja kultausliikkeen toinen omistaja. Velipoika Timo on toinen. Kaikki Suomen kuusi kultaajamestaria työskentelevät Helsingissä. He ovat Pohjoismaiden ainoat. "Kultausperinne on tullut Suomeen tsaarinvallan aikana Venäjältä, jossa sillä on erittäin pitkä historia", Ivoset selvittävät. Suomen itsenäistymisen jälkeen perinne jäi elämään muutaman kuuluisan tekijän varaan. Nämä kouluttivat omat oppipoikansa tai -tyttönsä työtään jatkamaan. Silti vierähti 40 vuotta ilman, että maassa suoritettiin ainuttakaan kultaajamestarin tutkintoa. Nykyiset kuusi mestaria valmistuivat 1994. Veljesten mestarinäytetyöt, 130 senttiä korkeat rokokoohenkiset peilin kehykset näpöttävät vierekkäin mestareiden työhuoneen seinällä. Ennen kuin muotokuvan kehys, kirkon urkuparvi tai mikä tahansa muu pinta on saanut kultaisen kimalteen, kultaaja on tehnyt kymmeniä eri työvaiheita. "Nelisenkymmentä, jos kultaus tehdään puulle ja sisätiloihin", Timo Ivonen kertoo. "Hyvä kultaus on sileä, eivätkä siitä erotu kultalehtien saumat tai pohjan epätasaisuudet. Tärkeintä on huolellinen pohjustustyö: listan käsitteleminen liituliimalla, sen hiominen vedellä, hiomapaperilla ja kankaalla, polimentti- eli saviseoskäsittely ja niin edelleen", Ivonen luettelee. Mutta kun kultaus on valmis ja hyvin tehty, se kestää satoja vuosia. Ivoset ovat kultaajamestareita ensimmäisessä sukupolvessa. Yhdeksän vuotta sitten veljekset perustivat oman yrityksen. Töitä riittää, vaikka kaikki uhkailevatkin alkavalla lamalla. Pelkän kultaamisen varaan Ivoset eivät kuitenkaan ole heittäytyneet. Puolet työajastaan he käyttävät taulujen kehystämiseen. "Kultauksen voi tehdä periaatteessa mille tahansa pohjalle: paperille, kivelle, kankaalle, lasille. Mutta sen verran ammattiylpeyttä minulla on, että muoville en ala kultausta tekemään", Hannu Ivonen sanoo. Erikoistapaukset ovat asia erikseen. Sellaisiin kuuluu esimerkiksi golfpallon, tennismailan ja vauvan nahkakenkien kultaaminen. taidot Sarjassa esitellään käsityön taitajia, jotka valmistavat käyttö- ja taide-esineitä perinteisin menetelmin ja vanhoja työtapoja nykyaikaan soveltaen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat