Keravalla pienet koululaiset tekevät jo nyt pitkää päivää - Kotimaa | HS.fi

Keravalla pienet koululaiset tekevät jo nyt pitkää päivää

Koululaisten iltapäivätoiminta seuraavaan hallitusohjelmaan

15.3.2002 2:00

Tommilla on kissa ja Karoliinalla hauva. Keravan Kurkelan koulun eka- ja tokaluokkalaiset pakkaavat aamulla koulureppuun myös halinallensa, sillä koulupäivä on pitkä.

Omaa nallea ehtisi muuten tulla ikävä: monet tulevat kouluun jo seitsemän jälkeen. Kotiin mennään vasta neljältä. Kurkelassa iltapäiväkerhoja on pidetty koululla jo 1980-luvulta. "Täällä pidetään huolta, jos ei ole kotona ketään", Jenni selittää iltapäiväkerhon ideaa. Ekaluokkalaisen Jennin mielestä koulu on aika rankkaa, kun pitää kirjoittaa ja laskea "isoja laskuja". Iltapäiväkerhossa saa olla vapaammin. Siellä piirretään, leikitään ja ulkoillaan. "Tarkoitus on, ettei tämä ole toinen koulupäivä", sanoo koulun rehtori Pekka Rokka . Koululaisten iltapäivätoimintaan haetaan kiivaasti uusia vaihtoehtoja. Opetusministeriön työryhmä valmistelee lähinnä seuraavaa hallitusohjelmaa varten neljää eri mallia ja rahoituslaskelmaa koululaisten iltapäivähoidosta. Työryhmä saa ehdotuksensa valmiiksi kesään mennessä. Joitakin kokeiluja päästäisiin siten rahoittamaan vielä ensi vuoden budjetista. Kunnille on luvattu, ettei uusia velvoitteita tule tällä vaalikaudella, joten varsinainen keskustelu siirtyy vaalien jälkeiseen aikaan ja uuteen hallitusohjelmaan, jos poliitikoilla riittää asiaan kiinnostusta. Yksi vaihtoehto ministeriön malleissa on se, että asiat jatkuvat nykyisellään. "Ei välttämättä hyvä", työryhmän puheenjohtaja Kirsi Lindroos kuvailee. Nyt kunnat toimivat asiassa miten lystäävät. Julkiselle vallalle se tulisi edulliseksi. Toinen vaihtoehto olisi lapsille vapaaehtoinen, mutta kunnan vastuulla oleva ja sen työntekijöiden koordinoima toiminta. Se järjestettäisiin nykyiseen tapaan kuntien ja järjestöjen voimin, mutta järjestäminen olisi kunnan velvoite. Raskaampia malleja olisivat todellinen kokopäiväkoulu, jossa vastuu olisi opetusväellä sekä Ruotsin ja Tanskan mallin mukainen subjektiivinen iltapäivähoito-oikeus. Opetusministeriölle kokopäiväkoulu olisi mieluisin. Opetushallitus ei vielä ota kantaa asiaan. Pääjohtaja Jukka Sarjalan mukaan on edettävä nykyisen toiminnan pohjalta. "Päämäärä olkoon selvä", sanoo Sarjala, mutta ei kerro mikä se on. Hänen mukaansa tärkeintä on nyt nähdä asia niin, että koulun on vastattava yhteiskunnan ja perheinstituution muutokseen siten, että huolenpito lapsista lisääntyy. Opettajakunnassa on monta mielipidettä siitä, kuuluuko lasten iltapäivähoito koululle vai ei. Ammattijärjestö haraa toistaiseksi tiukasti vastaan: OAJ:n puheenjohtajan Erkki Kangasniemen mukaan kokopäiväkoulu on joidenkin idealistien "sininen ajatus". OAJ on valmis keskustelemaan opettajien työajasta ja lasten iltapäivähoidosta koulussa vain, mikäli löytyy riittävästi rahaa. "Ensin kuitenkin koulun nykyiseen toimintaan pitää palauttaa ne tukiopetusrahat ja muut resurssit, jotka sieltä laman aikana vietiin. Juuri ne rahat, joilla syrjäytymistä olisi tarkoitus estää." Jos kokopäiväkouluun lähdetään, opettajat ovat Kangasniemen mukaan kiinnostuneita ottamaan kokonaisvastuun. "Sen täytyy olla ammatillisissa käsissä. Muutoinhan sinne saattaa tulla mitä tahansa pedofiileja mukaan", Kangasniemi sanoo. Vanhemmatkin luottavat kouluun. Kun helsinkiläisvanhemmilta kysyttiin, missä he haluavat lasten viettävän mieluiten iltapäivän tunnit, he vastasivat, että koulussa. Ministeriön mielestä Helsinki on järjestänyt iltapäivätoimintaa erityisen ansiokkaasti. 7-8-vuotiaista suurimmalla osalla on jo mahdollisuus jonkinlaiseen iltapäivähoitoon, jonka kaupunki koordinoi omana työnään järjestöjen avustuksella. Samoin tehdään Keravalla. Kurkelan koulun rehtori Pekka Rokka sanoo, että niin vanhemmat kuin kaupunki ovat suhtautuneet koululaisten iltapäivähoitoon jo 1980-luvulta lähtien erittäin myönteisesti ja tosissaan. "Syrjäytymisvaara on niin suuri, että asian vakavuus ymmärretään ainakin Keravalla hyvin." Mutta jos Rokka saisi päättää, miten lasten iltapäivähoito järjestetään, hän kannattaisi yksinkertaisesti vanhanaikaisia, koulun omia kerhoja, jotka laman aikana jouduttiin lakkauttamaan rahan puutteessa. "Niissä oli mukava toimia. Vedin niitä itsekin. Pientä korvausta vastaan se olisi edullisin ja hallinnollisesti kevein tapa järjestää koululaisille tekemistä", Rokka pohtii.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat