"Jotkut vielä vastustavat suojelua" - Kotimaa | HS.fi

"Jotkut vielä vastustavat suojelua"

Naturan arvostelu tuntuu lientyneen Tornionjokilaaksossa

9.5.2002 3:00

PELLO. "Onhan siitä Naturasta osakaskunnassakin puhuttu, ja jotkut siellä ovat vielä sitä suojelua vastaan", pellolainen Kalevi Vuopio sanoo Tornionjoen rantamalla Pellon keskustan tuntumassa.

Hän hinaa uudenhohtavan tervapinnan saanutta jokivenettään traktorilla vesille joen vapauduttua vastikään jäistä. Monien Natura-vastustus on Vuopion mukaan kuitenkin hiipunut sen jälkeen, kun valtio on antanut Tornionjoen ranta-alueiden maanomistajille vastineeksi metsämaata Pellon kunnan sisemmistä osista. Vanhaa omakotitaloa joen rannalla korjaamassa olevat pellolainen Pentti Heikki ja helsinkiläinen Seppo Islander tuntuvat myös suhtautuvan varovaisen myönteisesti siihen, että Tornionjoki liitetään Naturaan. "Kunhan vain pidetään huoli siitä, että joki pysyy vapaana lohenkalastukselle ja jokea koskevat päätökset saadaan tehdä paikallisesti", Heikki täsmentää. Itämerenlohen vapaa pääsy Tornion- ja Muonionjokiin on väylänvartisille elämän ja kuoleman kysymys. Alkavalta kesältä odotetaan taas paljon. Lohta on ennakoitu nousevan enemmän kuin kahtena edellisvuonna, mikä merkitsee paitsi hyviä saaliita paikallisille, myös paljon kalastusmatkailijoita ja tuloja kaikkiin jokilaakson kuntiin. Islander arvioi, että tieto jokilaakson mahdollisesta liittämisestä Naturaan on saanut rantatonttien omistajat kiirehtimään rakentamista. Jokilaaksossa on vastustettu Natura-kytkentää jyrkästi. Kun ympäristöministeriön edustajat vuosi pari sitten kiersivät selvittämässä liittämisen vaikutuksia, selitykset kumisivat tyhjyyttään ympäristön suojelemisesta tarpeekseen saaneiden paikallisten asukkaiden mielissä. Monen oli vaikea ymmärtää, miksi joki piti liittää suojeluverkkoon, jos liittäminen ei kerran mitenkään muuttaisi elämää väylänvarressa. Virkamiesten mukaan rakentamista, jätevesiä, metsästystä ja kalastusta koskevat päätökset tehdään liittämisen jälkeenkin nykyiseen tapaan kansallisen lainsäädännön pohjalta. Toisaalta vakuuteltiin, että Natura-kytkentä toisi alueelle kansainvälistä julkisuutta ja uusia hankkeiden rahoitusmahdollisuuksia. Kun vain hankeideoita syntyy, suojelu voidaan kääntää hyödyksi, sanottiin. Juttu luiskahtaa taloa korjaavien Heikin ja Islanderin kanssa kuitenkin Naturasta tärkeämpiin asioihin. "Kolme vuotta sitten sain tuosta aivan kotitalon edustalta 14-kiloisen", Heikki kertoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat