OECD:n arvioijat tukevat amk-jatkotutkintoja - Kotimaa | HS.fi

OECD:n arvioijat tukevat amk-jatkotutkintoja

Yllätyksiä tarjoillut ryhmä ehdottaa myös maisterin titteliä ja maksuja

6.6.2002 3:00

Suomen ammattikorkeakoulutusta arvioinut OECD:n nimeämä kansainvälinen tutkijaryhmä onnistui yllättämään jopa opetusministeriön ylijohtajan Arvo Jäppisen , joka on nähnyt arvioinnin poikineen.

Suurin yllätys oli ryhmän antama selkeä tuki kiistellyille ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoille, joita ryhdytään kokeilemaan tänä vuonna. Jäppinen pitää tärkeänä, että ryhmä arvioi oman jatkotutkinnon selkeyttävän niin sanottua duaalimallia. Siinä yliopistot ja ammattikorkeakoulut säilyvät itsenäisinä ja tarjoavat opiskelijoille aidosti erilaiset vaihtoehdot. "Erilaiset mutta yhdenvertaiset", ryhmää johtanut brittiprofessori John Pratt toisteli keskiviikon seminaarissa, jossa raporttia esiteltiin. Ryhmän mukaan amk-jatkotutkinnon suorittanuttakin voitaisiin siksi kutsua maisteriksi. Erotuksena yliopistomaisterista häntä sanottaisiin vaikka ammatilliseksi maisteriksi (Professional Master). Maisteritasoinen jatkotutkinto olisi myös väylä pätevöittää omat opettajat omassa koulussa yliopiston sijaan. Toisaalta arviossa tähdennetään, että jatkotutkintojen kokeilua ja laatua pitää tarkkailla. Kaikkiaan arvio kehuu Suomen korkeakoulupolitiikkaa menestykseksi: suuriin muutoksiin ei ole aihetta, vaikka kotimaassa usein epäillään ylikoulutuksen vaaraa, kun korkeakoulupaikkoja on tarjolla noin 65 prosentille ikäluokasta. Ryhmä nosti esille myös joukon tabuja kuten lukukausimaksujen tai muun yksityisen rahoituksen tarpeen laajalle ja kalliille korkeakoulutukselle. Arviossa kannustetaan kunnon keskusteluun siitä, riittääkö verovaroja vastakin kaiken koulutuksen kustantamiseen. Ryhmä muistuttaa myös, että koulutettu hyötyy koulutuksestaan parempana palkkana. Pratt ei pidä omasta maastaan tuttuja lukukausimaksuja parhaana keinona laajentaa rahoituspohjaa, mutta ulkomaalaisilta niitä voitaisiin periä. Miettimisen arvoinen vaihtoehto voisi olla esimerkiksi Australiassa sovellettu "tutkintovero" (graduate tax). Valmistunut maksaisi työllistyttyään ylimääräisenä verona ikään kuin takaisin saamaansa koulutusta. Työttömiltä tai pienipalkkaisilta sitä ei perittäisi. Ongelmana siinä olisi liikkuvuus, johon opiskelijoita toisaalta patistetaan. Yksi ryhmän moitteista koskee opiskelijoitten ja henkilöstön vähäistä liikkuvuutta ja yhteistyötä Suomen kahden järjestelmän välillä. Suurena epäkohtana arvio pitää sitä, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen opintoja luetaan hyväksi yliopistoissa täysin sattumanvaraisesti: 140-160 opintoviikon tutkinnosta saatetaan lukea hyväksi 30-100 viikkoa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat