Käytetyillä busseilla kova imu itärajan taakse - Kotimaa | HS.fi

Käytetyillä busseilla kova imu itärajan taakse

Internetistä tullut uusi markkinapaikka linja-autoille

11.8.2002 3:00

JOENSUU. Savo-Karjalan Linja Oy:n toimitusjohtaja Kari-Pekka Hietala , 44, näyttää kymmenen linja-auton rivistöä yhtiönsä varikon pihalla Joensuussa. Useimmat näistä busseista odottavat koululaiskyytien alkamista.

Rivissä on vanhaa, mutta myös varsin uutta ajokalustoa. "Siitä ne on kaikki vaikka heti myytävänä, kun vaan hinnasta sovitaan", Hietala sanoo. Viimeksi alkuviikosta myytiin pihalta taas käytetty bussi käteiskaupalla itärajan taakse Venäjälle. Ostaja latoi eurot pinoon, sitten tullipaperien tekoon ja auto kohti rajaa. Käytetyillä suomalaisbusseilla on kova kysyntä Venäjälle. Kun vain ostajilla olisi rahaa, ajokuntoisia busseja menisi sinne alan asiantuntijoiden mukaan loputtomasti. Venäjän kaupungeissa Uudeksi bussien markkinakanavaksi on tullut internet. Esimerkiksi Savo-Karjalan Linja Oy:n verkkosivuilta löytyy myytävien käytettyjen bussien luettelo venäjänkielisine alaotsikoineen. Netistä ostaja saa tiedot auton mallista, iästä, moottorista, paikkaluvusta ja hinnasta. Kari-Pekka Hietala kävelee bussirivistön vanhimman ajokin, jo vuonna 1984 kulkunsa aloittaneen Scania-bussin luo. Www-sivulta mahdollinen ostaja, vaikka Venäjän Kaukoidästä, löytää tästä bussista heti värikuvan ja hintapyynnön: 8000 euroa ja arvonlisävero päälle. Kun ostaja klikkaa nettisivulta auton kuvaa, selviää, että autossa on 320 hevosvoiman moottori, tilaa 47 matkustajalle ja viiden vaihteen manuaalivaihteisto. Katsastuskin on hoidettu Suomessa kuntoon viime huhtikuussa. "Ei mätä", nettisivulla vakuutetaan. "Vaikka bussilla Savo-Karjalan Linja on merkinnyt käytettyjen autojen myynnin yhtiöjärjestykseensä. Pelkäksi bussikauppiaaksi Hietala ei halua, vaan automyynti täydentää perheyrityksen linja- ja tilausajoliikennettä. Hän uskoo, että internet jää pysyväksi markkinapaikaksi käytettyjen bussien kauppaan myös Venäjälle ja Viroon. Tiedustelut hoituvat sähköpostissa kätevästi. "Kauppoja ei hoideta netissä, vaan ostajat haluavat tutkia ajopelin paikan päällä. Kaupat tehdään käteisellä, yleensä euroilla ja vaikka elekielellä, jos ei muuta yhteistä kieltä löydy. Yleensä venäläisillä on joku suomea osaava mukanaan." Bussikauppoja ei estä edes Venäjän valtion Värtsilän raja-asemalla perimä raskas tuontivero. Tulli laskee veron auton merkin, iän ja moottorin sylinteritilavuuden mukaan, ja vero voi ostajien mukaan nousta jopa puoleen auton hankintahinnasta. Iisalmelaisen Hän hankkii linja-autoja myyntiin myös muilta liikennöitsijöiltä. Kaupat Lappalainen sanoo solmivansa ilman markkinointia vanhoilla liikesuhteillaan. Parhaimpina vuosina Lappalainen on tehnyt 300 autokauppaa Venäjälle. Viime vuonna hän möi itään 120 käytettyä bussia. Kysyntää on koko ajan. Myös Lappalaiselta tiedustellaan entistä tuoreempia busseja; se merkitsee suomalaisten liikennöitsijöiden autojen aiempaa nopeampaa uusiutumista. Kauppojen jarruna ovat Lappalaisen mielestä mielivaltaiset tuontiverot ja venäläisen bussiliikenteen kannattamattomuus. "Eihän liikennöitsijöille kerry rahaa, jos suurin osa väestä ajaa pummilla. Ja kyytimaksut ovat vielä olemattomia. Järjestys ja kontrolli olisi saatava Venäjällä bussiliikenteeseen." "Silloin isännille tulisi varoja ajokalustonsa hoitoon ja uusimiseen", Esko Lappalainen huomauttaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat