Kotimaa

Suomi-viinasta tulossa hitti maailmalla – kuopiolainen juomasuku vie likööriään Aasian trendibaareihin

Marjaliköörit menevät kaupaksi Etelä-Koreassa ja Japanissa, jossa Suomi on muutenkin kovassa huudossa.

Suomalaisista alkoholijuomista on tekeytymässä hittejä maailmalla.

Alkoholin vienti on noussut nopeasti elintarvikeviennin suurimmaksi yksittäiseksi tuoteryhmäksi esimerkiksi juustojen ohi. Sen osuus on kymmenen prosenttia eli 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Amerikkalaisten omistukseen siirtynyt, Suomessa valmistettava Finlandia Vodka on yhä myydyin suomalaistuote ulkomailla.

Sen seuraksi kansainvälisiin baarikaappeihin on päässyt muitakin – kuten vanha kuopiolaisyritys Lignell & Piispanen. Yhtiön perinteinen mesimarjalikööri elää uutta kukoistustaan.

Lignell & Piispanen aloitti mesimarjaliköörin valmistuksen Kuopiossa jo vuonna 1882. Sitä vietiin tsaarin hoviin, ja Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 se sai kultamitalin. Samassa tapahtumassa palkittiin muun muassa Akseli Gallen-Kallelan töitä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Nyt samalla reseptillä valmistettua mesimarjalikööriä nautitaan Singaporen ja Soulin cocktail-baareissa. Sitä valmistetaan yhä Kuopiossa mesimarjoista, joita Lignell & Piispanen ostaa suoraan poimijoilta Oulun seudulta.

164-vuotias perheyhtiö on niiden suomalaisten alkoholiyritysten joukossa, jotka ovat onnistuneet avaamaan ovet maailmalle.

Liikevaihdosta 40 prosenttia tulee viennistä. Yhtiön tuotteita myydään Euroopassa ja Aasiassa kaikkiaan parissakymmenessä maassa. Vientituotteita on kymmenkunta, joukossa muun muassa Gustav-marjaliköörit.

”Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin kasvaa tänä vuonna 40 prosenttia. Ensi vuodelle odotetaan vähintään samanlaista kasvua”, Lignell & Piispasen toimitusjohtaja Harri Nylund kertoo.

Yhtiö alkoi tosissaan tähdätä vientiin vajaa kymmenen vuotta sitten. Silloin oli nähtävissä kotimaisen alkoholin kulutuksen lasku ja siirtyminen miedompiin juomiin. Samalla kasvoi kiinnostus Pohjolan luontoa ja raaka-aineita kohtaan.

Yhtiö alkoi tutkia vientimarkkinoita, tehdä tuotekehitystä ja rakentaa kansainvälistä brändiä. Valmistelutöitä tehtiin vuosia.

”Ei voi tehdä niin, että lähdetään puskemaan lakkalikööriä maailmalle eikä se sitten kiinnostakaan ketään. Brändin rakentamisella on iso vaikutus etenkin alkoholialalla”, Nylund sanoo.

”Kuluttajia kiinnostaa tarina, joka on tuotteen taustalla. Ja meillähän tarinaa on paljon, kunhan vain pystymme sen oikein kertomaan.”

Valtion alkoholiyhtiö Altian markkinointijohtaja Kirsi Puntilan mukaan kansainvälinen alkoholiala hakee jatkuvasti uusia inspiraation lähteitä. Nyt katseet ovat kääntyneet marginaalimaihin kuten Suomeen.

Muita menestyjiä ovat ginistään palkittu Kyrö Distillery, Helsinki Distilling Company, Sharman Spirits ja Mallaskosken Panimo. Japanissa juodaan Hartwallin lonkerojuomia, myös Laitilan virvoitusjuomatehtaan gluteeniton olut on saanut hyvän vastaanoton.

”Suomalaiset alkoholituotteet kuten muukin suomalainen elintarviketeollisuus nähdään maailmalla puhtaana, luotettavana, korkeatasoisena ja eettisesti tuotettuna”, Puntila sanoo.

Suomalaisissa brändeissä näkyvätkin puhdas luonto ja vesi, luonnonantimet ja pohjoinen eksotiikka.

Kuopiolainen mesimarjaliköörikin on nyt tuotteistettu uudelleen.

Marjaliköörit menevät kaupaksi esimerkiksi Etelä-Koreassa ja Japanissa, joissa Suomi on kovassa huudossa. Kun muumit, Iittala ja Marimekko tunnetaan, suomalainen marjaliköörikin kiinnostaa. Ihmisiä kiehtovat pohjoinen luonto, metsämarjat ja jokamiehenoikeudet.

”Se on heidän näkökulmastaan hyvin erikoista, että voit mennä metsään ja poimia sieltä marjoja ja ketunleipiä”, Nylund sanoo.

Lignell & Piispasen juomien marjat ovat pääasiassa kotimaisia. Alkoholia yhtiö ei enää tislaa itse, vaan se ostetaan kotimaasta ja ulkomailta.

Altian markkinointijohtaja Puntilan mukaan esimerkiksi Koskenkorva vodkan uusi brändäys on tuonut sille uusia vientimahdollisuuksia. Uudessa brändissä korostetaan Koskenkorvan kylää, jonka tarina kiinnostaa ulkomailla.

Myös Finpron toimialajohtaja Esa Wrang vahvistaa suomalaisjuomiin kohdistuvan mielenkiinnon. Wrang vetää valtion rahoittamaa elintarvikevientiohjelmaa.

”Marjojen yhdistäminen alkoholiin on oma perinteemme, jota muualla päin maailmaa ei juuri harrasteta.”

Menestystä on siivittänyt myös handcraft- eli käsityöläisjuomien buumi. Pientuottajat sekä erikois- ja kausijuomat innostavat kuluttajia.

Wrangin mukaan suomalaisyritykset ovat tehneet paljon töitä viennin eteen. Pienet toimijat on otettu alkoholialalla hyvin vastaan.

”En tiedä liittyykö siihen kyllästymistä valtatuotteisiin, mutta ainakin kokeilunhalua ja halua löytää uusia trendikkäitä, innovatiivisia, ehkä yksilöllisiäkin juomia”, Wrang sanoo.

”Olen toiminut elintarvikealalla kohta 25 vuotta. Alkoholipuolen yritysten vientiponnistelut ja aktiivisuus maailmalla ovat hatunnoston arvoinen asia.”


Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikön Pekka Heikkilän mukaan elintason nousun myötä brändättyjen alkoholijuomien kulutus esimerkiksi Aasiassa on nousussa. Eurooppa on ollut siellä perinteinen alkoholintuoja.

Pienikin markkinaosuus Aasiassa voi olla merkittävä, sillä markkinat ovat isot.

”Suomi on pärjännyt tässä kuten muutkin. Olemme ehkä jopa erityisesti onnistuneet siinä”, hän sanoo.

Food from Finland -ohjelman tavoitteena on synnyttää Suomeen 5 000 uutta elintarvikealan työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Wrangin mukaan ne syntyvät erityisesti viennin kautta pk-yrityksiin.

Alkoholiviennistä valtaosa menee yhä EU-alueelle, mutta suomalaisilla nähdään erityisen hyvät kasvumahdollisuudet esimerkiksi Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa.

”En epäile hetkeäkään, etteikö suomalaisia elintarvikkeita ja juomia pystyttäisi vielä laajemmassa mittakaavassa viemään maailmalle. Näemme, että meillä on mahdollisuus nostaa alkoholivienti jonnekin 300–400 miljoonaan euroon, jopa yli sen”, Wrang sanoo.

Lignell & Piispanen työllistää 22 ihmistä. Viennin kasvu ei ole lisännyt henkilöstömäärää, sillä tuotanto on pitkälle automatisoitua.

Viime vuosiin saakka yritys toimi Kuopion satamassa samassa paikassa, jossa toimi aikoinaan ensimmäinen tislaamo. Kaksi vuotta sitten yhtiö päätti jättää vanhoiksi ja pieniksi jääneet tilansa ja rakentaa uudet.

Nyt juomia valmistuu yli 6 000 neliön toimitiloissa Kuopion Haapaniemellä. Nylundin mukaan rohkeus investoida uusiin tiloihin nojasi nimenomaan viennin kasvuun.

Viime vuonna Nylund vietti ulkomailla yhteensä 2,5 kuukautta. Hän virittelee uutta matkaa Yhdysvaltoihin, jossa yhtiö tunnustelee markkinoita. Vientipäällikkö Antti Hynninen on parhaillaan Aasiassa.

”Meillä on rajalliset resurssit. Kaikkea ei voi tehdä kerralla, mutta siinä mitä olemme tehneet, olemme onnistuneet varsin hyvin. Hitaasti, mutta varmasti.”

Fakta

Suomi-juomat ovat usein premium-tuotteita


 Alkoholin osuus Suomen elintarvikeviennistä on kymmenen prosenttia eli 150 miljoonaa euroa vuodessa. Koko elintarvikevienti on nyt 1,5 miljardia euroa.

 Alkoholista 70 prosenttia menee EU-alueelle, noin 20 prosenttia Aasiaan ja loput Venäjälle. Etenkin Aasian myynti on kasvussa.

 Suomalaiset alkoholit ovat usein parempia premium-tuotteita. Niitä myydään erikoisliikkeissä, baareissa, ravintoloissa, hotelleissa ja tax free -liikkeissä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Alkoholi
  • Vienti
  • elintarvike
  • Pienpanimot
  • Kuopio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Sää on aiheuttanut yöllä ongelmia Helsinki-Vantaan lentokentällä: Finnair pyysi matkustajia varautumaan kentällä yöpymiseen, sillä hotellit ovat täynnä

    6. 6

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    7. 7

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    8. 8

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    9. 9

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    10. 10

      Pitkittynyt stressi syö parisuhdetta, kun kotona ei osata tehdä enää muuta kuin riidellä – Onneksi tulehtunutta tilannetta voi hoitaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    4. 4

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää