Kotimaa

Kiusatun ja kiusaajan roolit eivät ole aina mustavalkoiset, sanoo psykologi – pitäisikö kiusaaja voida siirtää toiseen kouluun?

Lakialoitteessa on ehdotettu, että kouluilla pitäisi olla olla oikeus siirtää kiusaaja ääritapauksissa toiseen kouluun.

Miksi tieto koulujen kiusaamistapauksista ei välity koteihin asti? Näin kysyivät kiusatun lapsen vanhemmat HS:n mielipidekirjoituksessa alkuviikolla. Vanhempien mukaan vakavasta koulukiusaamistapauksesta ei tiedotettu luokan muiden oppilaiden vanhemmille.

”Periaatteessa ajatus siitä, että sivullistenkin vanhemmat kutsuttaisiin vakavassa tapauksessa keskustelemaan asiasta, kuulostaa erittäin hyvältä. Tässä tulevat esteeksi kuitenkin tietosuojaan liittyvät kysymykset”, kommentoi Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivalli.

Hän on tutkinut lasten ja nuorten vertaissuhteita sekä kiusaamista ja kiusatuksi joutumista. Salmivalli johtaa kiusaamisen vastaista KiVa Koulu -toimenpideohjelmaa.

”Ymmärrykseni mukaan asian voisi ottaa esille yleisellä tasolla, mutta ei eri osapuolia yksilöiden. Silloin kun vanhemmat ovat vastuullisia ja rakentavasti toimivia, tämä voisi toimia.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Salmivalli kuitenkin huomauttaa, että kiusaamistapauksissa kaikki vanhemmat eivät aina ole yhtä yhteistyökykyisiä.

”Varmasti isoon joukkoon mahtuu eriäviä näkemyksiä siitä, mitä on tapahtunut ja miksi. Olisi erittäin tärkeää, että lynkkausmielialan sijaan päästäisiin rakentavaan keskusteluun siitä, miten ryhmä voi yhdessä lopettaa kiusaamisen.”

Vantaalaisen Kaivokselan koulun rehtorin Satu Ollilan mukaan koulukiusaamisen suurimpia ongelmia on se, että tapauksista tietävät liian harvoin ne aikuiset, joiden niistä pitäisi tietää.

Tällä hän tarkoittaa vanhempia, huoltajia ja koulun henkilökuntaa. Taustalla on hänen mukaansa se, että lapset ja nuoret ovat taitavia peittelemään asioita aikuisilta.

Ollila kirjoitti viime perjantaina HS:n Vieraskynä-palstalla, että koulukiusaamisesta puhutaan usein liian yksioikoisesti. Kiusattu on harvoin hylätty kärsijä, kiusaaja on harvoin vain kiusaaja, hän kirjoitti.

Helsinkiläinen koulupsykologi Juulia Lahdensuo vahvistaa Ollilan näkemyksen siitä, ettei kiusaajan rooli ole mustavalkoinen.

”Kiusaaja on voinut oppia mallin käytökseensä muualta kuin koulusta. Hänellä voi itsellään olla paha olla tai vaikea tilanne esimerkiksi kotona, jolloin hän purkaa tilannetta koulussa.”

Lahdensuo työskentelee koulupsykologina Tehtaankadun ala-asteen koulussa ja Arabian peruskoulussa Helsingissä.

Hänen mukaansa osa lapsista kertoo kiusaamisesta aikuisille todella herkästi, jopa silloinkin kun kyse on tavallisesta kahden lapsen välisestä ristiriidasta. Osa taas välttää aikuisille kertomista mahdollisimman pitkään. Silloin tilanne voi tulla aikuisille ilmi vasta silloin, kun lapsi jää pois koulusta kiusaamisen vuoksi.

”Osa lapsista miettii, että jos nyt kerron asiasta aikuisille, niin voiko asialle todella tehdä mitään. Osa myös pelkää, ettei heitä oteta vakavasti tai että kiusaaminen muuttuu vain pahemmaksi, jos he kertovat aikuisille. Tuollainen pelko on aika yleinen tarina.”

Osa taas ei kerro aikuisille kiusaamisesta siksi, ettei halua myöntää sitä itselleenkään.

”Osa välttää aikuisille kertomista siksi, että voi olla musertavaa myöntää itselleen, että on joutunut kiusatuksi. Osalla oppilaista on eräänlaisia itsesyytöksiä siitä, että on päätynyt kiusatuksi.”

Aikuisille kertomisen tärkeimpänä edellytyksenä on, että lapsi tai nuori luottaa aikuisiin.

”Kouluissa tehdään valtavasti töitä sen eteen, että aikuisia kohtaan syntyisi luottamus. Vuorovaikutukseen panostetaan ja luodaan sitä tunnetta, että oppilaita tuetaan kaikenlaisissa vaikeissakin asioissa”, Lahdensuo sanoo.

Hän huomauttaa, että kiusaamista yritetään estää myös keinoilla, jotka eivät aina välity koteihin saakka – ellei niistä erikseen osata kysyä.

”Koko ajan työskennellään kiusaamisen estämiseksi ja vähentämiseksi. Ennalta ehkäisevät ja muut toimet ovat osin myös koulukohtaisia. Kouluissa, joissa itse työskentelen, opettajat saavat tietoa oppilaiden arjesta esimerkiksi oppilaskyselyn kautta. Lisäksi tietoa kerätään muunlaisella vuorovaikutuksella ja keskustelulla oppilaiden kanssa.”

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan peruskouluikäisistä noin 6–10 prosenttia joutuu toistuvasti kiusatuiksi. Kiusaamiseen osallistuu jopa kolmannes peruskoulun oppilaista erilaisissa rooleissa, joita ovat esimerkiksi kiusaaja, kiusaajan apuri tai kiusaamista kannustava sivustakatsoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan vuoden 2015 kansallisen kouluterveyskyselyn tuloksista selviää, että koulukiusattuna olemisen kokemukset ovat pojilla hieman yleisempiä kuin tytöillä.

Mitä koulussa sitten ensimmäisenä tehdään, kun kiusaamistapaus ilmenee?

”Ensimmäiseksi pyritään varmasti selvittämään, mitä on tapahtunut, kuinka pitkään kiusaaminen on jatkunut ja keitä on ollut osallisina”, Salmivalli sanoo.

”Usein tämä selvittäminen tapahtuu kiusattua oppilasta ja esimerkiksi vanhempia jututtamalla. Siinä, miten tästä jatketaan, on kouluissa erilaisia käytäntöjä: useimmiten keskustellaan kiusatun ja kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa yhdessä tai erikseen ja tehdään selväksi, että kiusaamisen tulee loppua.”

Pieleen mennään Salmivallin mukaan silloin, kun puututaan vain yhteen kiusaamistilanteeseen. Tärkeää olisi puuttua oppilaan kohteluun laajemmin, hän muistuttaa.

”Myös tapausten seuranta on todella tärkeää: sovitaan heti aluksi, milloin kokoonnutaan uudelleen ja varmistetaan, että kiusaaminen on loppunut.”

Lakialoitteessa on ehdotettu, että kouluilla pitäisi olla olla oikeus siirtää kiusaaja ääritapauksissa toiseen kouluun. Aloitteen alullepanija on perussuomalaisten kansanedustaja Tiina Elovaara.

Kiusaaja voidaan jo nyt siirtää toiseen kouluun perusopetuslain nojalla. Näin tehdään kuitenkin ani harvoin, koska menettely on byrokraattisesti raskas.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kehittämispäällikkö Niina Lahtinen huomautti marraskuun lopussa Helsingin Sanomissa, että pienille, yhden koulun kunnille menettely olisi erityisen vaikea. Usein on vaikea todistaa, että kiusaajia olisi vain yksi, Lahtinen kirjoitti.

Järjestö on ehdottanut, että rehtorille voisi antaa oikeuden siirtää oppilas tilapäisesti toiseen kouluun. Tätä lyhytaikaista siirtämistä voisi käyttää muulloinkin kuin kiusaamistapauksissa.

Psykologian professori Salmivalli kannattaisi niin ikään mahdollisuutta lyhytaikaiseen siirtoon.

”Kiusatuksi joutuneen lapsen oikeusturvan takia tulisi olla käytössä jokin keino, jolla varmistetaan oikeus turvalliseen koulupäivään”, hän ehdottaa.

”Ääritapauksessa, jossa kiusaaminen ei ole loppunut, vaikka kaikki normaalit toimenpiteet on tehty, kyseeseen voisi tulla esimerkiksi määräaikainen erottaminen tai opiskelu toisessa ympäristössä. Pysyvän koulunvaihdon takana oleva logiikka ei ole minulle avautunut.”
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Koulu
  • Koulukiusaaminen
  • Peruskoulu
  • Oppiminen
  • Jukka Vuorio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    3. 3

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    4. 4

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      Kuusta löytyi luola, mikä voi kiihdyttää Maan kiertolaisen asuttamista

    7. 7

      Alaikäisen epäillään puukottaneen puistossa kävellyttä naista Vaasassa – valitsi uhrinsa ilmeisesti sattumalta

    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    10. 10

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    7. 7

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    8. 8

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    9. 9

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    10. 10

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää