Kotimaa

Merivoimilla tulossa kalliit ruuhkavuodet – neljä uutta sotalaivaa ja 190 miljoonan euron remontti ohjusveneille

Merivoimat elää poikkeuksellisia ruuhkavuosia. Vanhoja aluksia kunnostetaan ja uusia suunnitellaan ennätystahtiin.

Puolustusvoimat aloittaa neljän Hamina-luokan ohjusveneen peruskorjauksen ensi vuoden lopulla. Alusten elinkaaren puolivälissä suoritettavan remontin hinta on yhteensä 190 miljoonaa euroa.

Peruskorjaus maksaa lähes kolme kertaa niin paljon kuin vuosina 2010–2013 tehty vanhempien Rauma-luokan ohjusveneiden vastaava päivitys.

Puolustusvoimat on valinnut Hamina-luokan ohjusveneiden elinkaaripäivityksen päätoimittajaksi suomalaisen puolustusalayhtiön Patrian. Puolustusvoimien logistiikkalaitos neuvottelee parhaillaan Patrian kanssa sopimuksen tarkemmasta sisällöstä.

”Tarkoitus on allekirjoittaa hankintasopimus ensi vuoden viimeisellä neljänneksellä”, kertoo kommodori Veli-Pekka Heinonen Logistiikkalaitokselta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Tilauksen tärkeimmät osat pitävät sisällään Hamina-luokan alusten eliniän jatkamisen 2030-luvulle, taistelujärjestelmän päivittämisen ja uutena asejärjestelmänä torpedot.”

Hamina-luokan peruskorjauksen rinnalla on tarkoitus päivittää kahden Hämeenmaa-luokan miinalaivan taistelujärjestelmät.

Ensimmäinen peruskorjattu ohjusvene tulee ulos telakalta vuonna 2019 ja viimeinen vuonna 2021. Telakointi tapahtuu siten, että kaksi ohjusvenettä on korjauksessa kerrallaan.

Patrian vastuulla on alusten peruskorjauksen tekevän telakan kilpailuttaminen. Patria tekee myös sopimukset erilaisten järjestelmätoimittajien kanssa.

Vielä ei pystytä sanomaan, kuinka suuri osa rahasta menee mihinkin kohteeseen, kuten asejärjestelmiin tai aluksen peruskunnostukseen. Se riippuu siitä, millaisia sopimuksia Patria tekee.

Heinosen mukaan Hamina-ohjusveneiden alumiinista rakennettujen runkorakenteiden kestävyydestä tehdään perinpohjainen analyysi.

Merivoimat ei halua samanlaisia ongelmia kuin muutama vuosi sitten, kun Rauma-luokan ohjusveneistä löytyi yllättäen väsymismurtumia heti peruskorjauksen jälkeen.

Hamina-luokan ohjusveneiden asejärjestelmien valinta on osa isoa palapeliä, johon liittyy neljän uuden sotalaivan (Laivue 2020) rakentaminen ja uuden meritorjuntaohjuksen valinta.

Peruskorjattaviin ohjusveneisiin on tarkoitus asentaa sama meritorjuntaohjus kuin suunnitteilla oleviin neljään lähes satametriseen sotalaivaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei Puolustusvoimat voi valita sellaista ohjusta, joka ei mahdu pieniin 50-metrisiin ohjusveneisiin.

”Hamina-luokka määrää ohjuksen, joka tulee Laivue 2020 -aluksille. Ohjuksista ovat tarjouspyynnöt ulkona. Vastaukset tulevat maaliskuun loppuun mennessä, jolloin päästään purkamaan kokonaisuutta”, Heinonen sanoo.

”Ohjuksen pitää olla valittuna, ennen kuin pääsemme eteenpäin Hamina-luokan peruskorjauksessa. Tässä on monta päällekkäistä ja ristiin vaikuttavaa valintaa.”

Kommodori Veli-Petteri Valkamo Merivoimien esikunnasta sanoo, että Hamina-luokan remontin tavoitteena on parantaa alusten ilma- ja sukellusveneentorjuntakykyä.

Ohjusveneisiin ollaankin hankkimassa nykyistä tehokkaammat ilmatorjuntaohjukset. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi nykyisten Umkhonto-ohjusten päivittäminen uudempaan versioon.

Suomen merivoimilla ei ole ollut torpedoja vuosikymmeniin. Sukellusveneiden torjuntaan ostettavat torpedot vaativat rinnalleen joko kaikumittaimen tai hinattavan hydrofonikaapelin, joita Hamina-luokan aluksissa ei nyt ole.

Hydrofoni on vedessä toimiva mikrofoni. Sen avulla kuunnellaan ja paikannetaan sukellusveneitä.

Hinattava hydrofonikaapeli ei ole yksinään niin tehokas kuin kaikumittain. Hydrofonikaapelia käytettäisiinkin yhdessä Merivoimien rakentamien vedenalaisten kiinteiden hydrofonikenttien ja muiden sukellusveneentorjuntakykyisten alusten kanssa.

Merivoimat haluaa myös pidentää ohjusveneiden toiminta-aikaa merellä. Siksi niiden polttoainetankkien kokoa suurennetaan remontin yhteydessä.

Merivoimat on paraikaa tutkimassa, miten vedenalaista sodankäyntiä pitää kehittää. Konkreettisesti kyse on vedenalaisesta valvonnasta ja sukellusveneiden torjunnasta, jossa Suomella on ollut puutteita.

”Uuden torpedojärjestelmän myötä joudumme ajattelemaan asioita doktrinaalisesti vähän uudella tavalla ja kouluttamaan henkilöstöä. Sitä osaamista, mikä torpedoihin liittyen on ollut, ei enää ole muualla kuin museoissa”, Valkamo muistuttaa.

Hamina-luokan veneisiin asennettavat uudet järjestelmät tarkoittavat sitä, että jotain vanhaa pitää ottaa pois. Alusten painoa ei voi enää lisätä.

Valkamon mukaan yksi kevennyspaikka voisi olla esimerkiksi nykyinen raskas keulatykki, joka voitaisiin päivittää kevyempään.

Laivue 2020 -alusten valmistuttua Merivoimat poistaa käytöstä kuusi taistelualusta: kaksi miinalaivaa ja neljä Rauma-luokan ohjusvenettä. Niissä on järjestelmiä ja laitteita, joita siirretään Laivue 2020 -aluksiin ja jopa Hamina-luokan ohjusveneisiin.

”Niistä jää jäljelle paljon järjestelmiä, joita voimme hyödyntää”, Valkamo sanoo.

”Osan voi hyödyntää suoraan ja osan pienen järjestelmäpäivityksen jälkeen.”

Hamina-luokan ohjusveneet ovat Suomen tuoreinta taistelualuskalustoa. Uusin niistä on valmistunut telakalta vasta kymmenen vuotta sitten. Alusten päivitystarve näin pian rakentamisen jälkeen kertoo asetekniikan nopeasta kehityksestä.

Merivoimissa eletäänkin poikkeuksellisen kovatahtisia ruuhkavuosia, mitä tulee vanhojen alusten korjauksiin ja uusien rakentamiseen.

Merivoimien päähanke on Laivue 2020, joka on nyt suunnitteluvaiheessa. Neljän uuden sotalaivan rakentaminen alkaa vuonna 2019 ja maksaa yhteensä 1,2 miljardia euroa.

Parhaillaan on käynnissä kolmen Pansio-luokan miinalautan peruskorjaus. Niistä yksi on jo valmis, yksi tekeillä ja yksi odottamassa vuoroaan.

Lisäksi on käynnissä Merivoimien rannikkojoukkoja koskevia pienempiä hankkeita. Rannikkojoukot ovat vastikään saaneet uusia Jehu-taisteluveneitä. Niitä on tilattu kaksitoista.

Vanhempien Jurmo-kuljetusveneidenkin peruskorjaus on alkamassa ensi vuonna. Myös Jurmoja on käytössä lähes 40.

Kaiken lisäksi Merivoimat on ottamassa käyttöön kolmea uutta Italiasta ostettua miinantorjunta-alusta. Pitkäksi venähtänyt hanke on vasta nyt lähestymässä loppuaan, kun viimeinen alus kuljetettiin Suomeen muutama viikko sitten.

Fakta

Ohjusveneet ovat Suomessa rakennettuja sotalaivoja


 Merivoimilla on neljä Hamina-luokan ohjusvenettä: Hamina, Tornio, Hanko ja Pori.

 Ne on rakennettu Aker Finnyardsin telakalla Raumalla vuosina 1998––2006.

 Alusten kotisatama on Upinniemi. Niitä käytetään meriliikenteen suojaamiseen ja pintatorjuntaan.

 Ohjusveneiden uppouma on 250 tonnia, pituus 51 metriä ja niissä on 27 hengen miehistö.

 Aseistuksena on muun muassa tykki, konekivääreitä sekä meri- ja ilmatorjuntaohjuksia.

 Hamina-luokan ohjusveneiden lisäksi Merivoimilla on käytössään neljä kappaletta vanhempia Rauma-luokan ohjusveneitä. Niihin tehtiin 70 miljoonan euron remontti tämän vuosikymmenen alussa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Puolustusvoimat
  • Merivoimat
  • Jarmo Huhtanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    7. 7

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    8. 8

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    9. 9

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    10. 10

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää