”Mässäily on aina ollut joulun ydin”

Liha, olut ja sauna ovat kuuluneet esi-isiemme jouluun aina, kertoo kansanperinteen asiantuntija John Björkman.

”Nyt ollaan asian ytimessä”, sanoo 1800-lukulaisen joulupöydän ääressä istuva turkulainen folkloristi John Björkman.

Pöytä on katettu käsityöläismuseoon Turun Luostarinmäelle.

”On hassua, että nykyjoulussa kritisoidaan mässäilyä. Kun katsotaan kansankulttuurin joulua, juuri se on eräs vanhimpia perinteitä mitä meillä on. Melkein kaikki muu on myöhemmin lisättyä”, Björkman sanoo.

Hänen mielestään joulun olennaisin asia on juuri se, että saa syödä ja juoda yltäkylläisesti.

”Toinen jouluun kuuluva asia on lihansyönti. Nykyäänhän lihansyönnistä keskustellaan paljon, ja ihan aiheellisesti. Mutta ennen vanhaan suomalaiset eivät syöneet paljon lihaa. Joulun juhlassa sitä kuitenkin sai, ja se oli juhlavaa ja hienoa.”

Luostarinmäen käsityöläismuseo sopii haastattelupaikaksi Björkmanille mitä mainioimmin, sillä täällä yhdistyvät hänen koulutuksensa, työnsä ja vapaa-aikansa.

Hän työskentelee Varsinais-Suomen maakuntamuseossa kulttuuriperinnön tutkijana. Samaa hän harrastaa vapaa-aikanaan Taivaannaula-järjestössä, joka tutkii ja säilyttää suomalaista kansanperinnettä satojen vuosien takaa.

Siihen kuuluvat muun muassa vanhan ajan kansanuskoinen maailmankuva, tapakulttuuri ja useat erilaiset taidot, kuten rakentaminen, eränkäynti ja ruokien kasvattaminen ja valmistaminen.

Kansanperinteessä Björkmania kiinnostavat ”periaatteessa kaikki ajanjaksot”, mutta parhaiten hän tuntee noin 100–400 vuotta vanhoja perinteitä ja tapoja.

Suomalaisten tavoista löytyy kirjallista tietoa 1600-luvulta alkaen. Entä aika ennen kristinuskon saapumista Suomeen? Siitä tiedetään vain hyvin vähän.

”Se on hyvin hämärän peitossa. Voimme tehdä joitakin olettamuksia, että tavat jotka eivät ole selkeän kristillisiä, ovat peräisin sieltä. Tutkijat eivät ole tästä tosin yksimielisiä.”

Museon joulupöydän kattauksen keskeisimmät antimet perustuvat viljasatoon. ”Kun suomalaisella on ollut viljaa, hänellä on ollut myös leipää, puuroa ja olutta.”

Juuri nämä ovat kulkeneet ensin suomalaisen kekrin, sitten joulun vietossa niin pitkään kuin kulttuurin tuntijat osaavat arvioida. Ja se on pitkään.

”Se on varmaa, että joulua on vietetty Skandinaviassa jo esikristillisellä ajalla”, Björkman sanoo. Se tarkoittaa, että juhla on käytännössä ainakin reilut tuhat vuotta vanha.

Kekri on ollut vuoden suurin juhla, jota on vietetty vaihtelevana ajankohtajana loka-marraskuussa. Vähitellen joulu on kristinuskon vaikutuksesta korvannut kekrin, tai kekri on siirretty jouluun.

”Periaatteessa ne ovat sama juhla, niiden sisältö on hyvin samanlainen. Sato on valmis, teurastukset on tehty, oluet on pantu – ja nyt juhlitaan.”

Kekrinä, tai myöhemmin jouluna, maata viljellyt, eläimiä kasvattanut, metsästänyt ja kalastanut suomalainen pääsi siihen harvinaiseen tilanteeseen, jolloin ruokavarastot olivat täyteläisimmillään.

”Suomalainen talonpoika on hahmottanut vuoden kierron sadon mukaan. Kaikki on perustunut ruoan eli kasvien ja eläinten kasvattamiseen. Kun kaikki työ on syksyllä valmistunut, ruokaa on ollut paljon.”

”On tärkeää ymmärtää sen ajan ihmisen sitoutuneisuus luonnon rytmiin. Hän oli koko ajan tietoinen luonnon tilasta. Hän hahmotti arkeaan esimerkiksi sen mukaan, milloin sadon voi kylvää tai milloin lehmä antaa maitoa. Hänelle oli ihan eri lailla tärkeää se, milloin keväällä tulee lämmintä ja milloin maa sulaa. Hän tiesi, että jos sato menee pilalle, ollaan oikeasti kusessa.”


Kansanperinteen mukaan talven ja joulun pimeydessä liikuskeli myös pahoja henkiä, joita myöhäistalven juhlissa haluttiin ajaa pois meluamalla. Hakattiin tyhjiä patoja ja kolisuteltiin kelloja.

”Pimeyden pahoja henkiä piti varoa. Eli jouluna ei oltu sisällä vain sen takia, että piti levätä alituisilta töiltä, vaan myös siksi, ettei haluttu olla pimeässä näiden henkien kanssa.”

Muun muassa pahat henget, haltiat ja tontut kuuluivat esi-isiemme maailmaan siinä missä hevoset ja siatkin. Joulutonttua ei tunnettu siinä mielessä, miten olento nykymaailmassa käsitetään. Sen sijaan saunalla, aitalla ja riihellä oli omat tonttunsa eli henkensä, jotka pitivät näistä rakennuksista huolta.

”Sitä yritän omillekin lapsilleni sanoa, että ennen vanhaan tontut eivät olleet mitään lasten juttuja. Etenkin maaseudulla usko näihin asioihin säilyi paikoin ainakin jollain lailla 1900-luvun puoliväliin saakka.”

Nykyinen joulupukki on sekoitus eri vaikutteita. Jäänteitä on esimerkiksi nuuttipukista.

Nuutinpäivänä 13. tammikuuta ilmestynyt nuuttipukki päätti joulun. Hän ei jakanut lahjoja lapsille, vaan oli kiinnostuneempi saamaan viinaa juodakseen.

Nuuttina miesjoukko veti reessä ympäri kylää kummallisesti puettua miestä, jolla oli yllään nurinpäin käännetty turkki, päässä tuohihattu sekä naamari. Toisinaan hänellä oli myös parta ja sarvet.

Joukko kierteli kyselemässä olutta ja viinaa. Päivän päätteeksi juomat nautittiin jonkun saunalla.


Joulukuusi sen sijaan on Björkmanin tietojen mukaan hyvin nykyaikainen ilmiö.

”Joulukuuset ovat tiettävästi ilmaantuneet Suomeen 1800-luvun puolessa välissä. Niitä oli ensin kaupungeissa, yleisillä paikoilla ja porvariskodeissa, mistä ne levisivät vähitellen maaseudullekin.”

Maaseudulla sisälle tuotavaa joulukuusta vierastettiin pitkään.

”Vielä 1930-luvulla tehdyissä kyselyissä maaseudulla tavattiin ihmisiä, joille joulukuusi oli melko vieras ilmiö. Muunlainen kodin havuilla ja oljilla koristelu oli sen sijaan tavallista.”


Varmaa on, että suomalaisessa kansanperinteessä jouluna ruokaa on jätetty myös hengille. Björkmanin mukaan ei vain ole täyttä varmuutta siitä, mitä hengillä kulloinkin on tarkoitettu.

”Ne ovat voineet olla esimerkiksi vainajia, joitakin pahoja henkiä tai tonttuja. Ruokaa niille on voitu laittaa esimerkiksi samalle pöydälle kuin muillekin.”

Maailmankuvaan kuuluivat myös suomalaisten jumalat, kuten metsänjumala Tapio ja vedenjumala Ahti.

”Niitä ei varmaan ole samalla tavalla käsitetty kaikkivoipaiseksi olennoksi kuin mitä jumalalla nykyään tarkoitetaan. Ehkä suomalaisten jumalat ovat olleet tavallista voimakkaampia henkiä.”

Nykyihmisen näkökulmasta yliluonnollisilta tuntuviin olentoihin ja jopa tuonpuoleiseen oltiin yhteydessä monin tavoin, mutta erityisesti saunan välityksellä.

Sauna on ollut tärkeä jo satoja vuosia sitten joulua viettäneelle suomalaiselle. Siellä paitsi peseydyttiin ennen varsinaista joulun juhlaa, sinne myös vietiin ruoka- ja juomalahjoja tontuille eli haltioille hyvien välien säilyttämiseksi.

”Ehdottomasti suomalainen saunoi jo satoja vuosia sitten. Erityisesti sauna on liittynyt erilaisiin juhliin, kuten jouluun. Saunalla oli peseytymistä syvempi merkitys, siellä kokonaisvaltaisesti puhdistauduttiin, minkä jälkeen oli soveliasta mennä juhlapöytään.”

Sauna oli muutenkin suomalaisen elämän ja kuoleman keskuspaikka. Useat synnyttivät saunassa ja tapana oli myös viedä kuollut perheenjäsen saunaan ja pestä hänet siellä.

”Sauna liittyy hyvin paljon elämän siirtymiin. Samalla siinä on yhteys tuonpuoleiseen. Lisäksi saunassa on parannettu erilaisia tauteja ja palautettu elämänvoimaa.”

Joulua viettäessään Björkman pyrkii vaalimaan vanhoja perinteitä.

”Kuten esi-isillemmekin, myös minulle on tärkeää, että jouluna ollaan perheen kanssa rauhassa. Omille lapsille olen pitänyt sen säännön, että joulupäivänä ollaan vain kotona perheen parissa. Tapaninpäivänä on vierailujen aika.”

Tässä kiireisessä nykyajassa se kuitenkin on vaikeaa, sillä ennen vanhaan joulua vietettiin jopa kahdesta kolmeen viikkoa. Vähintään kaksitoista päivää, sanoo Björkman.

”Minäkin olen nyt joulun ja uuden vuoden välipäivinä töissä. Ennen se ei olisi tullut kuulonkaan, sillä toisin kuin nykyään ajatellaan, joulu ja uusi vuosi eivät olleet kaksi erillistä juhlaa, vaan kuuluivat siihen yhteen isoon joulun aikaan.”

Toisaalta myös menneiden aikojen suomalainen oli arjessaan hyvinkin kiireinen. Ruoka piti itse kasvattaa, hoitaa, teurastaa, metsästää, kalastaa, valmistaa ja säilöä, joten ruoan hankkiminen oli työläs prosessi, johon koko perhe osallistui. Omavaraisuus oli paitsi hyve, myös pakon sanelema realiteetti.

”Voi sanoa, ettei vaikkapa 1600-luvun suomalaisella ollut sellaista käsitettä kuin vapaa-aika.”


Esi-isämme arjella ja juhlalla on ollut merkittävästi suurempi ero kuin nykyään. Arjessa ruoan riittävyys ei ole ollut täysi itsestäänselvyys. Niukkuus, vaivalloisuus ja epävarmuus ovat juhlassa saaneet täydellisen vastakohdan, ja jouluna ero on ollut suurimmillaan.

Björkman kasvattaa itse pienimuotoisesti ruokaa.

”Ainakin siksi, että ymmärtäisin sen syklin ajassa ja sen vaivan, mikä ruoan kasvattamiseen liittyy ja kuinka hauras se prosessi on.”

Björkmanin mukaan voi sanoa, että esi-isiin verrattuna elämme uskomatonta yltäkylläisyyden aikaa.

”Meidän on siinä mielessä vaikeampi saada juhlavaa tunnelmaa, koska suurimmalla osalla meistä on aina niin paljon ruokaa kuin vain tarvitsemme. Aina on mahdollisuus mennä herkuttelemaan tai vaikkapa kaljalle. Ennen näin ei ollut.”

Olutta on historiassamme juotu arkenakin, mutta erityisesti sitä on nautittu juhlajuomana.

”Muun muassa karjalaisten vanhoista juhlista tiedetään, että jo oluen valmistaminen oli hyvin seremoniallinen prosessi, johon kaikki kyläläiset osallistuivat.”

Nykyajassa itse pannun oluen suosio on viime vuosien aikana räjähtänyt. Björkman näkee tämän myönteisenä kehityksenä.

”Kyllä siinä ollaan palaamassa juurille. Ja minusta on todella hienoa, että ihmiset opettelevat tekemään itse asioita.”

Jutun taustatietoja varten on haastateltu Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlbergiä, Lehto ry:n puheenjohtajaa Katariina Krabbea ja uskonnollisen yhdyskunnan Karhun kansan jäsentä Tuula Muukkaa.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    2. 2

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    3. 3

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    4. 4

      Alpakkatapahtuman järjestäjien pieni vale oli iso isku luottamukselle – On ankeaa, kun joutuu epäilemään motiiveja pörröisten eläinten paijaamisen taustalla

    5. 5

      Brexit-äänestäjille luvatut säästöt muuttuivat jo suuriksi kuluiksi, koska reaalitalous kärsii

      Tilaajille
    6. 6

      Pyöräilykypärä pakolliseksi vai ei? Yhdysvaltalaistutkijan mukaan kysymykseen on vain yksi oikea vastaus

      Tilaajille
    7. 7

      New York Times: Trump herää puoli kuudelta katsomaan televisiota ja katsoo sitä neljästä kahdeksaan tuntia päivässä

    8. 8

      Näin sotesta tuli sekundaa, ja isot yritykset voittavat – professori Heikki Hiilamo kirjoittaa puheenvuorossaan, että Suomeen on tulossa nykyistä huonompi terveydenhoito

      Tilaajille
    9. 9

      Jatkuvat keskeytykset tekevät meistä tyhmempiä kuin olemme – taistellaan yhdessä häiriökulttuuria vastaan

    10. 10

      Olga Romanoffista kaavailtiin prinssi Charlesin puolisoa – Tsaarin jälkeläinen ja suomalaista sukua oleva ruhtinatar esittelee nyt kotinsa ja sanoo: ”Kukaan ei välitä titteleistä pätkääkään!”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    2. 2

      Olga Romanoffista kaavailtiin prinssi Charlesin puolisoa – Tsaarin jälkeläinen ja suomalaista sukua oleva ruhtinatar esittelee nyt kotinsa ja sanoo: ”Kukaan ei välitä titteleistä pätkääkään!”

      Tilaajille
    3. 3

      Näin sotesta tuli sekundaa, ja isot yritykset voittavat – professori Heikki Hiilamo kirjoittaa puheenvuorossaan, että Suomeen on tulossa nykyistä huonompi terveydenhoito

      Tilaajille
    4. 4

      Alpakkatapahtuman järjestäjien pieni vale oli iso isku luottamukselle – On ankeaa, kun joutuu epäilemään motiiveja pörröisten eläinten paijaamisen taustalla

    5. 5

      New York Times: Trump herää puoli kuudelta katsomaan televisiota ja katsoo sitä neljästä kahdeksaan tuntia päivässä

    6. 6

      Washingtonissa ei nykyään keskustella kuin yhdestä asiasta, kuinka kauan tämä voi jatkua? – Presidentti Trumpille on kuitenkin vaikeaa antaa potkut

    7. 7

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    8. 8

      ”Osakas laittoi kätensä hameeni alle” – Juristialan naiset kertovat kourimisesta, vähättelystä sekä syrjinnästä, ja vaativat häirinnälle loppua

    9. 9

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    10. 10

      Maailmalla leviää ”sydäntäsärkevä” video nälkään sulalla maalla nääntyvästä jääkarhusta – National Geographicin kuvaaja kertoo itkeneensä kuvatessaan eläimen kärsimystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Suomalaismies otti kuvaa Schwarzenegger-seinämaalauksesta, kun tämä ilmestyikin paikalle – Kuva julkaistiin Redditissä, aiheutti raivoa ja lopulta Arska itse ilmestyi nettiin kertomaan, mistä on kyse

    11. Näytä lisää