Rekkakuski käräjöi peltipoliisia vastaan onnistuneesti kaksi kertaa – ”Hyvin harvinaista”

Oli pimenevä iltapäivä tammikuun alussa 2016, kun turkulainen rekkakuski Sisuhttps://www.hs.fi/haku/?query=sisu oli ajamassa kuljetusta Lahdesta Turkuun. Tolppakamera välähti Lopella, Nummenkyläntien liittymässä.

Automaattisen liikennevalvonnan mukaan Sisun kuljettaman kuorma-auton nopeus oli 91 kilometriä tunnissa 80 kilometrin nopeusrajoitusalueella.

Sisu oli ihmeissään. Hän oli vuosien ajan sahannut samaa tienosuutta samaa nopeutta saamatta sakkoja.

Tolppakameroiden lähettämät rikesakot maksetaan useimmiten mukisematta, mutta kun 140 euron rikesakkomääräys saapui, Sisu päätti kiistää sakon. Hänen mukaansa tolppakamera oli väärässä. Toisin kuin useimmilla yksityisautoilijoilla, ammattikuskilla oli tarjota näyttöäkin.

Sisun kuljettamassa autossa oli päällä nopeusrajoitin, joka oli asetettu asiakkaan sopimusehtojen mukaisesti 84 kilometriin tunnissa. Rajoitin oli tarkistettu vuotta aiemmin ja myös pian tolpan välähdyksen jälkeen.

Jotta auto olisi edes voinut kulkea nopeusvalvontajärjestelmän väittämää 91 kilometriä tunnissa, olisi nopeus pitänyt mitata jyrkässä alamäessä, hän selitti. Mittauspaikalla tie oli tasainen.

Tukenaan Sisulla oli myös ajopiirturi. Sen mukaan auto ei ollut kyseisenä päivänä ylittänyt 84 kilometrin tuntinopeutta.

Sitä, mikä eron selittää, ei tiedetä. Tolppakamera oli tarkastettu kaksi vuotta aiemmin, eikä siitä löydetty vikaa.

Sisu itse arveli käräjäoikeuden istunnossa, että virheellinen mittaustulos saattoi johtua hänen kuljettamansa kuorma-auton poikkeuksellisesta painojakaumasta. Tolppakameran välähtäessä auto oli kuljettanut yli kuuden tonnin painoista metalliosaa, joka oli pitänyt sitoa poikkeuksellisesti aivan auton vasempaan kylkeen.

Sisu epäili, että epätasainen painojakauma saattoi sotkea tiehen upotetut anturit, joiden avulla automaattinen liikennevalvonta nopeuden mittaa.

Käräjäoikeus antoi asiassa päätöksen joulukuun alussa ja katsoi, että ajonopeuden suhteen on jäänyt ”varteenotettava epäilys”. Sen mukaan ajonopeudeksi on katsottava Sisun myöntämä 84 kilometriä tunnissa.

Sisun pettymykseksi rikesakko pidettiin silti voimassa.

”Sakko määrättiin, vaikka ylinopeus oli pienempi kuin rikesakon alaraja”, harmittelee Sisu, joka ei halua esiintyä asiassa koko nimellään.

Käräjäoikeuden mukaan Sisu oli myöntänyt ajaneensa ylinopeutta neljä kilometriä tunnissa eikä nopeuden ylityksellä ollut merkitystä ratkaisun kannalta.

Sisun tapaus on harvinaislaatuinen. Tilastotietoa tolppakameroiden aiheuttamien rikesakkojen kiistämisestä ei ole. Viime vuonna kameravalvonnan seurauksena rikesakkoja annettiin lähes 226 000 kappaletta. Poliisista arvioidaan, että tapauksia viedään käräjäoikeuteen vähän.

”On hyvin harvinaista, että rikesakkoja vastustetaan”, arvioi poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pastersteinhttps://www.hs.fi/haku/?query=dennis+pasterstein.

Hänen mukaansa automaattinen liikennevalvonta on luotettavaa.

”Ne ovat erittäin tarkkoja laitteita”, Pasterstein sanoo.

Sisu kertoo, ettei ole kuullut tai lukenut vastaavista tapauksista, eikä niistä ole tietoa myöskään kuljetusalan etujärjestössä Skalissa.

Vielä harvinaisemmaksi Sisun tapauksen tekee se, ettei kyseessä ollut ensimmäinen kerta, kun hän käräjöi menestyksekkäästi tolppakameraa vastaan.

Vuonna 2013 hän kiisti tolppakameran mittaustuloksen autonsa gps-tietoihin vedotenhttp://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002691757.html. Koska syyttäjä ei osoittanut, että valvontalaitteen kunto olisi tarkastettu, ylinopeudesta jäi epäilys, ja sakko kumottiin.

Sisu uskoo, että myös tuolloin väärän mittaustuloksen selitti auton epätasapainoinen lastaaminen. Vuoden 2013 tapauksessa auto oli vahvasti etupainoinen. Sisu sanoo, ettei enää täysin luota peltipoliisien mittaustuloksiin.

”Jos lasti on hyvin epätasapainoinen, kyllä siinä miettii tarkkaan.”