Kotimaa

Isäksi tullaan vanhempina kuin koskaan – vasta oikealta tuntuva kumppani sai Antti Honkasen haluamaan lapsen

Järvenpääläinen Antti Honkanen sai esikoisensa 44-vuotiaana. Lapsensaanti varttuneemmalla iällä oli hänelle tietoinen valinta.

Juuri nyt jossakin päin Suomea syntyy lapsi.

Vuodessa lapsia syntyy noin 55 000, eli noin kuusi joka tunti.

Nyt syntyvien lasten isät ovat vanhempia kuin koskaan ennen.

Kolmessakymmenessä vuodessa 40-vuotiaiden tai sitä vanhempien ensi-isien määrä on yli kaksinkertaistunut.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Eräs heistä on järvenpääläinen Antti Honkanen. Hän oli 44, kun Julius-poika syntyi vuonna 2011.

”En pidä ikääni mitenkään outona. Kaveripiirissäni on muitakin, jotka ovat saaneet ensimmäisen lapsensa saman ikäisinä. Oma isäni oli 48, kun minä synnyin nuorimmaiseksi”, Honkanen sanoo.

Lapsensaanti varttuneemmalla iällä oli Honkaselle tietoinen valinta. Ensin hän halusi opiskella ”pitkään ja hartaasti”, teki opettajansijaisuuksia ja valmistui filosofian maisteriksi pääaineenaan historia.

Muitakin syitä oli.

”Seurustelukumppaneita oli kyllä, enimmäkseen hyviä ja mukavia ihmisiä, mutta ei silti oikein kunnolla syntynyt ajatusta perheen perustamisesta.”

Nuorempana Honkanen oli monen vuoden ajan ajatellut, ettei ehkä koskaan ryhdy isäksi. Hän oli idealisti, jonka mielestä maailman väkilukua ei tarvitsisi enää kasvattaa.

Mieli kuitenkin muuttui, kun Honkanen tapasi nykyisen, itseään yhdeksän vuotta nuoremman vaimonsa. Keskustelut vaimon kanssa yhteisestä tulevaisuudesta saivat Honkasen vakuuttumaan siitä, että pari haluaa yhdessä ainakin yhden lapsen.

Minkälaista isäksi tuleminen sitten oli?

”Paljon mahtavampaa, kuin olin kuvitellut. Juliuksen syntymä on rikastuttanut elämääni niin paljon, että olisin jäänyt todella monesta asiasta paitsi, jos olisin jäänyt lapsettomaksi.”

Nyt Honkanen uskoo, että lapsen saaminen vanhemmalla iällä on eduksi koko perheelle. Yllätykset ja hätiköidyt ratkaisut jäävät vähemmälle, talouskin on yleensä vakaammalla pohjalla.

”Elämänkokemuksesta on varmasti hyötyä vanhemmille. On olennaista tutustua kunnolla puolisoon ennen perheen perustamista. Nuoremmat eivät ehkä osaa niin hyvin kohdata niitä vanhemmuuteen kuuluvia rankempia jaksoja, mutta itse ajattelin, että ne kuuluvat asiaan.”

Tosin Honkanen ei oman isyytensä ajalta rankkoja jaksoja juuri edes tunnista.

”En koe, että pienen lapsen kanssa olisi ollut mitenkään erityisen rankkaa. Lapsi oli niin haluttu ratkaisu.”

”Kun syntymä läheni, niin ajattelin, että mitä tahansa tapahtuu, niin se otetaan vastaan. Siihen nähden kaikki on mennyt tosi hyvin, joku vaipan vaihtaminenkin oli minulle virkistävää muutosta.”

Honkanen on perhemies, jolle kotitöihin ja lapsenhoitoon osallistuminen oli itsestäänselvää.

”En ajattele, että kotona tai lapseen liittyen olisi mitään naisten ja miesten töitä. Uskon, että kotitöiden jakaminen lähentää vanhempia.”

Honkanen suosittelee, että jokainen isä käyttäisi kaikki saatavilla olevat vanhempainvapaansa voidakseen viettää aikaa lapsensa kanssa. Hän itse otti myös yli vuoden opintovapaata. Se mahdollisti osallistumisen lapsen päiväkotiin tuomiseen ja viemiseen.

Nyt hän työskentelee lukion historian, filosofian ja elämänkatsomustiedon lehtorina, mutta iltaisin ja viikonloppuisin isä ja poika puuhaavat paljon yhdessä.

Yhdessä tekemiseen kuuluvat muun muassa autoleikit, iltasadut, leikkikentät sekä television luontodokumentit ja Pikku Kakkonen.

”Julius yrittää innoissaan osallistua myös kotitöihin – paitsi oman huoneensa siivoamiseen.”

Honkanen on esimerkki uudesta, tasa-arvoasioissa vallankumouksellisesta isästä.

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan isien osallistuminen lastenhoitoon, kasvatukseen ja perhe-elämään on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana kokenut dramaattisen muutoksen.

”Nykyään isä on aivan eri tavalla osallistuvampi kuin vielä 1980-luvulla ja etenkin sitä edeltäneillä vuosikymmenillä. Ajatus tasa-arvossa on perheasioissa lyönyt todellakin läpi.”

Lastentekoikään vaikuttavat monet asiat, tutkija huomauttaa.

Yksi on miehen koulutustaso. Varsinkin korkeasti koulutettujen miesten keskimääräinen ikä saada esikoislapsi on kohonnut.

Tähän vaikuttaa äidinkin koulutus: korkeasti koulutetut miehet ovat usein parisuhteessa koulutettujen naisten kanssa, ja vähemmän koulutetut miehet vastaavasti vähemmän koulutettujen naisten kanssa.

Koulutus taas liittyy usein tulotasoon tai odotuksiin tuloista. Köyhempien miesten isäksitulo on vaikeutunut.

”Koulutustaso ja tulot vaikuttavat siihen, tuleeko miehestä ylipäätään koskaan isää. Matala koulutustaso ja työttömyys ovat tekijöitä, jotka vaikeuttavat kumppanin saamista.”

Matala tulotaso tai epävarmuus omasta taloudesta paitsi vaikeuttaa kumppanin löytymistä myös saa jo parisuhteessa olevat miehet lykkäämään omaa isyyttään.

”Pienituloisilla miehillä on iso lapsettomuusprosentti. Suomessa on yhä sellaista ajattelumallia, että miehet itse mieltävät, että heidän tulee kyetä elättämään perhettä. Näin on etenkin silloin, jos nainen jää hoitamaan lasta kotiin.”


Rotkirchin mukaan aiempina vuosikymmeninä on ollut tyypillistä, että parisuhde hankitaan nuorena, ja heti perään seuraavat lapsi ja avioliitto.

Nyt parisuhteessa olevat miehet ja naiset ajattelevat aiempaa useammin, että ennen lastensaantia ”kaiken on oltava valmista”, eli kummankin opiskelut saatettu päätökseen ja kenties työpaikka varmistettu ja asuntokin hankittu.

”Sitten on myös heitä, jotka ajattelevat, että haluavat kyllä vanhemmiksi, mutta lykkäävät sitä, koska muut asiat kiinnostavat juuri nyt enemmän.”

Pitäisikö vanhemmuuden myöhäistymisestä olla huolissaan?

Kyllä ja ei, sanoo Rotkirch.

Lykkääminen lisää lapsettomuuden riskiä. Mitä vanhemmaksi lastentekoa siirretään, sitä useampi jää kokonaan ilman jälkikasvua. Lapsettomien miesten osuus on nyt suurempi kuin koskaan aiemmin.

Nykyisin 50-vuotiaista miehistä joka neljäs on lapseton.

Mutta myöhäinen vanhemmuus on myös hyvä asia, Rotkirch huomauttaa.

”Aiheen ympärillä on paljon epämääräistä huolipuhetta, ja toivoisin sen vähenevän. Lastensaanti-iän nousua ei tule vain kauhistella. Kun vanhemmiksi tullaan vanhemmalla iällä, on lapsi useammin toivottu ja suunniteltu, mikä on lapsen kannalta todella hyvä asia.”

Jutun taustamateriaalina on käytetty myös Miia Paavilaisen, Aini Bloigun, Elina Hemmingin, Mika Gisslerin ja Reija Klemetin tutkimusta Aging fatherhood in Finland – first-time fathers in Finland from 1987 to 2009.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Näin isyys on muuttunut


1987

Vuonna 1987 isäksi tultiin ensi kertaa keskimäärin 28,7 vuoden ikäisinä.

1991-1995

1990-luvun alussa isäksi tultiin ensi kertaa keskimäärin 29,3-vuotiaana.

2001

Isäksi tultiin ensi kertaa keskimäärin 30-vuotiaana.

2008

Vuonna 2008 Väestöliiton perhebarometrissa kysyttiin miesten syitä lapsen saannin siirtämiselle. Noin 15 prosenttia lapsettomista 25-29-vuotiaista miehistä katsoi, että he olivat vielä liian nuoria harkitsemaan lasta.

2015

Ensi-isien keskimääräinen ikä oli noussut 31 vuoteen, pääkaupunkiseudulla jo selvästi yli 32 vuoteen.

Perhebarometrissa 25-29-vuotiaista lapsettomista miehistä jo 45 prosenttia katsoi olevansa liian nuori harkitsemaan lasta.

Lapsettomista 30-34-vuotiaista miehistä lähes joka viides piti nuorta ikäänsä tärkeänä syynä siirtää lapsen hankintaa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    3. 3

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    4. 4

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      Kuusta löytyi luola, mikä voi kiihdyttää Maan kiertolaisen asuttamista

    7. 7

      Alaikäisen epäillään puukottaneen puistossa kävellyttä naista Vaasassa – valitsi uhrinsa ilmeisesti sattumalta

    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    10. 10

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    7. 7

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    8. 8

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    9. 9

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    10. 10

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää