Kotimaa

Palloa huvittaisi potkia, mutta mistä joukkue? Tampereella matalan kynnyksen höntsäilystä tuli bisnes

”Ihmisillä ei ole enää aikaa mennä seisoskelemaan kentän reunaan muita pelaajia odottamaan”, sanoo höntsy-yrittäjä.

Tampere

Haluttaisi pelata joukkuepeliä, mutta paikka ja pelikaverit puuttuvat?

Matalan kynnyksen liikuntaharrastus yleistyy Suomessa. Useat seurat tarjoavat jo mahdollisuutta, jossa kuka tahansa halukas kuntoilija voi osallistua joukkuepeleihin eri aikoina viikolla, vaikka ei tuntisi entuudestaan ketään joukkueestaan. Ja toisin kuin useimmissa kunto­saliketjuissa, kertamaksu käy.

Tampereella Oy Höntsy Ab järjestää nimensä mukaisesti höntsäilyä eli ei niin vakavaa kuntourheilua sattumanvaraisin joukkuein useissa lajeissa, kuten lentopallossa, salibandyssä ja jääkiekossa, iltaisin ja viikonloppuisin. Yritys on toiminut muutaman vuoden, ja nyt sen vuoroja käyttää runsaat 500 aktiivia.

”Ihmisillä ei ole aikaa tai motivaatiota enää sellaiseen entisaikaiseen höntsäilyyn, jossa mentiin kentälle seisoskelemaan ja katsottiin, tuleeko muita, ja pantiin sitten pelit pystyyn”, sanoo yrittäjä Ilkka Virjo Höntsystä.

”Me koetamme tuoda piha­höntsäilyn nykyaikaan ja kiireisen ihmisen ulottuville. Tarjoamme suosikkilajeja, kuten salibandya ja lentopalloa, joita ei voi helposti harrastaa niin, että mennään vain johonkin katselemaan, olisiko pelaajia.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ja niin tarjoaa moni seurakin. Esimerkiksi Helsingissä Tapanilan Erä järjestää useita kertoja viikossa kuntosählyä ja -lentopalloa, joihin voi osallistua kuka tahansa halukas ilman ennakkoilmoittautumista. Kertamaksu on 7,50 euroa.

Mikkelissä taas toimii moniurheiluseura Mikkelin ­alueen harrasteliigat (MAHL), joka tarjoaa avoimia pelivuoroja viikoittain salibandyssä, jääkiekossa ja kesäisin jalkapallossa.

Liikunnan kattojärjestössä tällaista kehitystä katsotaan hyvällä. Se pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kuka vain voi päästä pelaamaan joukkuelajeja, vaikka ei kuuluisikaan säännöllisesti harjoittelevaan joukkueeseen.

”Jos on vaikka työpaikalta pari ihmistä, jotka haluaisivat pelata jotain joukkuelajia, niin ei ole mitään mieltä hankkia omaa hallivuoroa. Sen sijaan he voivat mennä tuollaiseen mukaan. Se on edullistakin”, sanoo erityisasiantuntija Matleena Livson Suomen Olympiakomiteasta.

Hän kehottaa selvittämään oman seudun höntsyä järjestävät tahot ja kunnan höntsyvuorot kunnan liikuntatoimesta.

”Useissa urheiluseuroissa on tarjolla myös ihan aloittelijoille sopivaa toimintaa. Kun pääsee kokeilemaan, voi syttyä kipinä harrastaa säännöllisesti ja siihen löytyy eritasoisia harrastejoukkueita”, Livson sanoo.

Höntsy-yrittäjä Virjo ihmettelee, miksei esimerkiksi kaupunki järjestä vastaavaa toimintaa. Kysehän on kansanterveydestä.

”Terveydellinen merkitys tulee sitä kautta, että tämä on motivoivaa matalan kynnyksen liikuntaa. Pallopeleissä ei yleensä ajattele, että on kuntoilemassa, vaan sinne mennään tavallaan leikkimään. Kun on tunnin puoli­toista pelannut, on tullut kuin huomaamattaan juosseeksi ja hyppineeksi”, Virjo sanoo.

Kun höntsäilyä järjestää yritysmielessä, asiakkaan ensimmäisen pelikerran on oltava mukava ja kannustava.

”Yleensä joukkueurheilussa ongelma on se, että pitää pyrkiä sisään ja se on aina enemmän tai vähemmän suljettu kaveriporukka. Monet ovat arkoja, eikä rohkeammallekaan välttämättä ole helppoa mennä uuteen harrastukseen tai porukkaan. Ja varsinkin jos kokee, että on itse huonossa kunnossa tai että taidot eivät ole kummoiset.”

Hervantalaisen koulun salissa sisäpelitossut vingahtelevat ja lentopallo hipoo välillä katto­rakenteita, kun illan höntsyvuoro takoo palloa verkon yli Höntsy-firman pelissä.

Eivät nämä ihan huonoja pelaajia ole, vaikka kynnys onkin matala. Monilla otsa jo kostuu.


”On mahtavaa, kun katsoo ympärilleen ja kaksitoista ihmistä samassa tilassa hymyilee samaan aikaan”, sanoo tamperelainen Johanna Vuoksenmaa, 51, kun on hänen vuoronsa tulla tauolle.

Hän tekee välillä epäsäännöllistä työtä, joten kalenteriin sidottu kuntoilu ja joukkuepelaaminen on vaikeaa. Siksi hän kiittelee höntsäämisen aikatauluttomuutta.

”Täällä pääsee aina pelaamaan ja oman aikataulun mukaan. Lisäksi täällä on hyvätasoista peliä”, Vuoksenmaa sanoo.

Samoin Anne Murtonen Kangasalta kehuu mahdollisuutta päästä pelaamaan vaikka joka päivä. Mieluummin höntsy kuin kuntosali, hän sanoo.

Halvimmillaan kuukauden höntsypassi maksaa 39 euroa, kymmenen kerran sarjakortti taas 74 euroa ja kertalippu kympin.

”Jotkut tykkäävät juosta pimeässä maantien laidalla. Itse tykkään ryhmä­liikunnasta. Tämä ei ole lainkaan kilpailu­keskeistä vaan rentoa ja mukavaa. Väki vaihtuu koko ajan, eikä koskaan tiedä, ketä vuorolla on”, Murtonen sanoo.

Molemmat muistuttavat nimenomaan harrastustavan sosiaalisuudesta, joka tuo joka kerta yhteen erilaisia ihmisiä. Sillä voi olla monenlaisia seurauksia.

”On täällä ollut jo höntsypariskuntia ja höntsyvauvoja. On vietetty höntsyhäitäkin”, Vuoksenmaa sanoo.

Liikuntatutkija, professori Pasi Koski näkee, että höntsytarve on ollut jo pitkään olemassa. Aikuiset ovat sen pystyneet ratkaisemaan, mutta nuoret ovat voineet jäädä paitsi.

”Yksi haastattelemistamme teineistä kysyi silmät suurina, miksi vain aikuiset saavat harrastaa. Aikuiset voivat harrastaa kerran viikossa mitä tahansa lajia, mutta nuorille on aina ohjelmoitua, kapeaan tonttiin keskittyvää juttua”, Koski sanoo.

Hän muistelee myös kunnissa olleen tai olevan yhä vallalla sellainen politiikka liikuntapaikkojen varauksessa, että varaajan pitää olla organisoitu, rekisteröity yhdistys. Joissakin on edellytetty myös, että pitää osallistua kilpasarjaan.

”En yllättyisi, jos tällaista olisi edelleen olemassa kunnissa. Se on ainakin selvää, että vuoroja jaettaessa tällaisille vapaammille höntsyporukoille jää rippeitä, jos jää.”

Se tarkoittaa usein sitä, että vuorot alkavat vasta esimerkiksi iltakahdeksan aikaan tai vielä myöhemmin.

Hän on nähnyt tutkimuksissaan, että 2000-luvun alusta seuratoiminta on muuttunut, kun höntsyilytarve on lisääntynyt. Parin-kolmenkymmenen ihmisen porukat perustavat nyt usein oman harrastuksensa ympärille yhdistyksen.

”Ne harvoin edes hakevat mitään kunnan tukia, mutta yhdistyksen kautta on helpompi hakea salivuoroja. Ne toimivat usein niin, että on kaveriporukka ytimenä ja mukaan tulee kaverin kavereita”, Koski sanoo.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Höntsätä voi Helsingissäkin


 Helsingissä varsinkin Tapanilan Erällä on kaiken tason liikuntaa, kuten kertamaksullista kuntosählyä neljänä iltana viikossa Mosahallissa. Se tarjoaa myös kuntolentistä.

 Helsingin liikuntavirasto tarjoaa monentyyppistä ohjattua liikuntaa eri ryhmille. Sen sivuilla on myös laaja listaus Helsingin sadoista urheiluseuroista.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuntoilu
  • Liikunta
  • Tampere
  • Lentopallo
  • Terveys

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    2. 2

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    3. 3

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    4. 4

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    5. 5

      AC/DC:n kitaristi Malcolm Young on kuollut

    6. 6

      Kun junalipun ostaminen kännykällä ei onnistunut, konduktöörit poistivat matkustajan pimeään yöhön

    7. 7

      Päin punaisia ajanut mies törmäsi naiseen suojatiellä Raumalla – pakeni turmapaikalta

    8. 8

      Älypuhelin menee liian usein lapsen edelle – imettäessäänkin monet äidit katsovat koko ajan puhelinta

    9. 9

      Matkakortinlukijoista tuli pullonkaula – Järjestyksenvalvojat ohjaavat metromatkustajia Matinkylässä

    10. 10

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

    2. 2

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    3. 3

      Länsimetron ensimmäiset 7 tuntia: HS:n seuranta kokoaa yhteen kauan odotetun päivän tapahtumat – ”Vastaavaa tunnelmaa ei ole ennen nähty suomalaisessa joukkoliikenteessä”

    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    6. 6

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    7. 7

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    8. 8

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    9. 9

      Kukaan ei pelasta sinua täältä, sanoi ”lääkäri”, riisui toimittajan ja aloitti tutkimuksen – Kokeilimme, miltä tuntuu osallistua seksuaalisia fantasioita toteuttavaan esitykseen

    10. 10

      Metrojuhlia ei järjestänyt kukaan, joten ihmiset tekivät ne itse – HS oli ensimmäisen Espoon-metron kyydissä, ja tältä vaunussa näytti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

      Tilaajille
    10. 10

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    11. Näytä lisää