Kotimaa

Monet vanhemmat haluavat lapsensa nyt yksityiseen päiväkotiin – ”Suomessa on hirveän hyvä markkinarako tehdä varhaiskasvatuksella bisnestä”

Vanhempia kiinnostavat liikunta-, taide- ja kielipainotteiset sekä ”elämäntapapäiväkodit”. Kunnat taas tukeutuvat yksityiseen varhaiskasvatukseen usein taloussyistä.

Yksityisen päivähoidon suosio kasvaa. Vanhemmat vievät lapsiaan yksityisiin päiväkoteihin erilaisten sisältöpainotusten, kuten liikunnan, taiteiden ja kielten hyötyjen perässä.

Kunnat taas tukeutuvat yksityiseen varhaiskasvatukseen taloussyistä ja siksi, että sen avulla hoidon tarpeiden muutoksiin vastataan ketterämmin.

Päivähoidon kenttä on samanlaisessa muutoksessa kuin yksityinen hoivabisnes. Markkinoilla toimii pieniä, paikallisia yrittäjiä ja yhdistyksiä, mutta suuret päiväkotiketjut kasvavat voimakkaasti ja valtaavat alaa.

”Yksityinen palvelutuotanto ja myös ulkomaiset yritykset ovat huomanneet, että Suomessa on hirveän hyvä markkinarako tehdä varhaiskasvatuksella bisnestä. Käytän nyt tällaista rumaa ilmaisua”, Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Isoimmat Suomessa toimivat päiväkotiyritykset omistaa ruotsalainen pääomasijoittaja, suomalainen pääomasijoittaja ja norjalainen hoivayritysketju.

Markkinoiden suurimmalla yksityisellä päiväkotiketjulla Touhulalla on 128 liikuntapainotteista päiväkotia 35 kunnassa. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna vajaat 70 miljoonaa euroa ja tämän vuoden tavoitteena on kasvaa 100 miljoonaan euroon, toimitusjohtaja Jari Mäki-Runsas kertoo.

Vuonna 2015 Touhulan liikevoitto oli noin kymmenen prosenttia. Touhulalla on Mäki-Runsaan mukaan yksityisen päivähoidon markkinasta kymmenesosa.

Helsingin ensimmäinen Touhula-päiväkoti avautui viime elokuussa Lassilaan. Päiväkoti sijaitsee kerrostalon alakerrassa, seurakunnan vanhoissa tiloissa. Yleensä yritys rakennuttaa uudet päiväkotitilat itse.

Lassilan liikuntasalissa lapsiryhmä lennättää valtavaa leikkivarjoa ja heittelee muovipusseihin rutistetuista sanomalehdistä askarreltuja ”häntäpalloja”. Temppuradalla harjoitellaan kiipeilyä, kuperkeikkoja ja tasapainoa.

Päiväkodin johtajan Kiia Klemolan mukaan liikunta näkyy arjessa johtavana ajatuksena ja asenteena. Lapset esimerkiksi siirtyvät paikasta toiseen liikkeen varjolla, kuten pomppimalla, eikä heitä kielletä juoksemasta sisällä.

Vanhoissa tiloissa on paljon pieniä portaita, mutta sekin sopii toiminta-ajatukseen. Portaiden viereisen liuskan lapset ovat ottaneet liukumäekseen.

”Viime viikolla olimme pulkkamäessä, teimme lumiukkoja ja hiihdimme lähipuistossa. Hiihtämässä oli mukana myös alle kaksivuotiaita”, Klemola kertoo.


Yksityisen päivähoidon suosiota on viime vuosina nostanut etenkin palvelusetelimalli, joka on käytössä yli 50 kunnassa – ei kuitenkaan esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa. Palvelusetelin saanut perhe voi valita lapselleen hoitopaikan kunnan hyväksymistä, yksityisistä päiväkodeista.

Myös Kelan maksamalla yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten määrä on lähes tuplaantunut vajaassa 20 vuodessa.

Kuntien – ja pelkästään suurten kaupunkien – välillä on kuitenkin suuria eroja. Kun esimerkiksi Helsingissä lapsista noin 11 prosenttia oli vuonna 2015 yksityisessä päivähoidossa, Turussa osuus oli 28 prosenttia ja Oulussa 33 prosenttia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot laahaavat vuoden jäljessä. Esimerkiksi Oulussa yksityisessä päivähoidossa olevien lasten osuus on kasvanut jo yli 38 prosenttiin.


Yksityisissä päiväkodeissa on erikoistuttu kieli- tai sisältöpainotusten lisäksi esimerkiksi tiettyyn kasvatusfilosofiaan, kuten steiner- ja montessoripedagogiikkaan.

Sisältöteemojen ohella nousussa ovat ”elämäntapapäiväkodit”, jotka painottavat luontoon tutustumista, kestävää kehitystä, terveellisiä elämäntapoja ja ruokavaliota, arvioi yliopistonopettaja, väitöskirjatutkija Ville Ruutiainen Jyväskylän yliopistosta.

Hän tutkii yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Childcare-tutkimushankkeessa.

Ruutiaisen mukaan ne kiinnostavat osaa vanhemmista myös välimatkan kustannuksella, vaikka päivähoitopaikan valinnassa sijainti onkin vanhemmille usein tärkein kriteeri.

”Maailma on muuttunut niin, että perheet haluavat perusnormaalin varhaiskasvatuksen lisäksi myös jotain toisenlaista”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen sanoo.

Helsinkiläinen Annina Kukkola haki vähän alle kaksivuotiaalle tyttärelleen Ellalle paikkaa Lassilan Touhulasta tuttavaperheen suosituksesta. Myös liikuntapainotteisuus kiinnosti.

”Ella on luonteeltaan aktiivinen, joten ajattelin, että hän viihtyy. Tuntui, että täällä on jotakin erilaista, kuten metsäretkiä ja ulkoliikuntaa”, Kukkola sanoo.

Päätökseen vaikutti ruuhkautunut tilanne, jossa kaupunki ei juuri antanut toivoa kunnallisen päiväkotipaikan saamisesta lähialueelta vuodenvaihteessa.

Tästä syystä Touhulassa aloittivat syksyllä myös James Pricen pojat Vincent, 5 ja Elliot, 2. Isä hoiti poikia kotona, kunnes sai nopealla varoitusajalla töitä.

”Kaupunki suositteli yksityistä päiväkotia, sillä sen omat päiväkodit olivat täynnä”, Price kertoo.

Riskinä olisi ollut myös se, että veljekset olisivat joutuneet eri päiväkotiin. Nyt samassa ryhmässä oleva isoveli voi Pricen mukaan tukea myös pikkuveljeä, jolle syöminen on hankalaa ruokatorveen liittyvien ongelmien takia.

Myös kielipäiväkoti olisi ollut luonteva vaihtoehto suomalais-englantilaiselle perheelle – ja Vincent olikin sellaisessa aiemmin. Pricen mukaan englanninkielinen päiväkoti maksoi tukien jälkeen noin 450 euroa kuussa, Touhula taas 340 euroa.

”Kielipäiväkoti sijaitsi paljon kauempana kotoa. Liikunta ei ollut syy tulla tänne, mutta hyvä että pojat saavat liikkua. Hehän hyppisivät seinille, jos ei olisi aktiviteetteja.”

Asiantuntijoiden mukaan sekä julkisella että yksityisellä puolella on parempia ja huonompia päiväkoteja.

”Myös julkinen puoli tuottaa monipuolista varhaiskasvatusta, mutta ehkä yksityiset osaavat brändätä toiminnan näkyvämmin. Joillekin perheille mielikuvat voivat näyttäytyä houkuttelevana”, Ruutiainen sanoo.


Perheen päivähoidosta maksama hinta voi vaihdella

Suurimmat päiväkotiketjut uskovat, että yksityisen varhaiskasvatuksen osuus kasvaa Suomessa entisestään. Touhulan toi­mitusjohtajan Jari Mäki-Runsaan mukaan osuus voisi olla pitkällä tähtäimellä jopa puolet. Tähän muut asiantuntijat eivät usko.

”Toivon, että niin ei käy, kun puhutaan lakisääteisestä peruspalvelusta. Kukaan ei voisi edes avata tällaista keskustelua, jos kyse olisi kouluista”, Lastentarhaopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen sanoo.

Pakasen mielestä yksityisen päivähoidon pitää olla kunnallista palvelua tukevaa toimintaa. Sen osuuden noustessa riskinä on, että valvonta pettää, hän sanoo.

Voiko yksityisen päivähoidon suosio saattaa perheitä eriarvoiseen asemaan?

Monissa maissa, joissa yksityisen hoidon rooli on Suomea suurempi, on tapahtunut eriytymistä eri sosioekonomisissa asemissa olevien perheiden välillä, Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Ville Ruutiainen kertoo.

”Ulkomailla on ollut havaittavissa sellaista taipumusta, että voittoa tavoittelevissa yrityksissä laatu on ollut heikompaa, kun tarkastellaan henkilöstön pätevyyksiä ja määrää suhteessa lapsiin. Suomessa lainsäädäntö suojaa tämänkaltaiselta laadun heikkenemiseltä aika tehokkaasti.”

Jyväskylän yliopistossa tutkitaan nyt, valikoituvatko suomalaiset yksityisen päivähoidon käyttäjät sosiaaliryhmittäin.

Asiantuntijoiden mukaan palveluseteli on yksityisen hoidon tukea tasa-arvoisempi malli, jos kunta määrittelee setelit tulosidonnaisiksi ja yksityisen hoidon tuki on kiinteä summa.

Eriarvoistumista vähentää, jos perheen ei tarvitse maksaa yksityisestä päivähoidosta muutamaa kymppiä enempää kuin kunnallisesta päivähoidosta. Tähänkään ei ole kaikilla perheillä varaa.

Esimerkiksi yksityisen hoidon tukea ja kuntalisää käyttävässä Helsingissä kielipäiväkoti voi maksaa perheelle tukien jälkeen yli 500 euroa kuussa.

Mäki-Runsaan mukaan Touhulan ideologiana on pitää yksityinen päivähoito kaikkien lapsiperheiden saavutettavana.

Kuukausittainen päivähoitomaksu on kunnan palvelusetelin arvosta riippuen 0–30 euroa kalliimpi kuin kunnan päiväkodissa. Helsingissä maksu on 50 euroa korkeampi.

Juttua varten on haastateltu myös Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatustieteen professoria Maarit Alasuutaria.

Isot ketjut kasvavat

1 Touhula

128 liikuntapainotteista päiväkotia. Avasi vuodenvaihteessa kuusi päiväkotia, kymmenkunta uutta avautuu elokuussa.

Toimii pääsääntöisesti palvelusetelimallilla. Rakennuttaa uudet päiväkotitilat, joihin jää vuokralle. Tilojen omistajana esimerkiksi hoivakiinteistöihin erikoistunut Suomen Hoivatilat.

Vuoden 2016 liikevaihto vajaat 70 miljoonaa euroa. Kasvoi edellisvuodesta 75 prosenttia. Ostanut Aarresaari- ja Vekara-päiväkotiketjut.

Pääomistajana ruotsalainen pääomasijoittaja EQT.

2 Pilke-päiväkodit

60 päiväkotia ja 23 iltapäiväkerhoa. Avaamassa tänä vuonna kuusi uutta päiväkotia.

Painotukset vaihtelevat päiväkodeittain: kieliä, musiikkia, ilmaisutaitoa, luontoa, tiedettä ja liikuntaa. Kaikissa päiväkodeissa ei ole teemaa.

Kasvaa ostamalla päiväkotiyrityksiä, rakennuttamalla päiväkoteja ja avaamalla niitä olemassa oleviin vuokratiloihin.

Vuoden 2016 liikevaihto noin 22 miljoonaa euroa. Kasvoi edellisvuodesta noin 50 prosenttia.

Omistajana suomalaisen pääomasijoittaja Korona Investin rahasto.

3 Suomen Tenava-päiväkodit

37 päiväkotia. Avaamassa tänä vuonna vähintään kymmenen uutta päiväkotia. Painotukset vaihtelevat päiväkodeittain, osassa teemana on luonto- tai liikunta.

Käytössä kaikki toimintamallit yksityisen hoidon tuesta palveluseteliin ja ostopalveluun. Perusperiaatteena rakentaa päiväkoti ja jäädä sinne vuokralle. Yhteistyökumppanina muun muassa Suomen Hoivatilat.

Vuoden 2015 liikevaihto noin 11 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Olli Lehtisalon mukaan vuoden 2016 kasvu on ”merkittävä”. Tenavat omistaa norjalainen hoivayritysketju Norlandia Care Group.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Eri tapoja järjestää päivähoito


 Vanhemmat voivat valita lapselleen kunnallisen tai yksityisen varhaiskasvatuspaikan. Kunnan päiväkodissa maksu on tulosidonnainen ja enintään 290 euroa.

 Yksityisen päivähoidon tuottaja päättää päivähoitomaksusta. Perhe voi hakea Kelasta yksityisen hoidon tukea ja saada mahdollisen kuntalisän.

 Osassa kunnista voi saada palvelusetelin, jolla saa valita päiväkodin kunnan hyväksymistä paikoista. Kunta päättää setelin arvon.

 Ostopalvelupäiväkodit maksavat perheille saman verran kuin kunnan päiväkodit. Niitä käytetään kunnissa aiempaa vähemmän.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Varhaiskasvatus
  • Päiväkodit
  • Suvi Vihavainen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    2. 2

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    3. 3

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    4. 4

      Alpakkatapahtuman järjestäjien pieni vale oli iso isku luottamukselle – On ankeaa, kun joutuu epäilemään motiiveja pörröisten eläinten paijaamisen taustalla

    5. 5

      Brexit-äänestäjille luvatut säästöt muuttuivat jo suuriksi kuluiksi, koska reaalitalous kärsii

      Tilaajille
    6. 6

      Pyöräilykypärä pakolliseksi vai ei? Yhdysvaltalaistutkijan mukaan kysymykseen on vain yksi oikea vastaus

      Tilaajille
    7. 7

      New York Times: Trump herää puoli kuudelta katsomaan televisiota ja katsoo sitä neljästä kahdeksaan tuntia päivässä

    8. 8

      Näin sotesta tuli sekundaa, ja isot yritykset voittavat – professori Heikki Hiilamo kirjoittaa puheenvuorossaan, että Suomeen on tulossa nykyistä huonompi terveydenhoito

      Tilaajille
    9. 9

      Jatkuvat keskeytykset tekevät meistä tyhmempiä kuin olemme – taistellaan yhdessä häiriökulttuuria vastaan

    10. 10

      Olga Romanoffista kaavailtiin prinssi Charlesin puolisoa – Tsaarin jälkeläinen ja suomalaista sukua oleva ruhtinatar esittelee nyt kotinsa ja sanoo: ”Kukaan ei välitä titteleistä pätkääkään!”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    2. 2

      Olga Romanoffista kaavailtiin prinssi Charlesin puolisoa – Tsaarin jälkeläinen ja suomalaista sukua oleva ruhtinatar esittelee nyt kotinsa ja sanoo: ”Kukaan ei välitä titteleistä pätkääkään!”

      Tilaajille
    3. 3

      Näin sotesta tuli sekundaa, ja isot yritykset voittavat – professori Heikki Hiilamo kirjoittaa puheenvuorossaan, että Suomeen on tulossa nykyistä huonompi terveydenhoito

      Tilaajille
    4. 4

      Alpakkatapahtuman järjestäjien pieni vale oli iso isku luottamukselle – On ankeaa, kun joutuu epäilemään motiiveja pörröisten eläinten paijaamisen taustalla

    5. 5

      New York Times: Trump herää puoli kuudelta katsomaan televisiota ja katsoo sitä neljästä kahdeksaan tuntia päivässä

    6. 6

      Washingtonissa ei nykyään keskustella kuin yhdestä asiasta, kuinka kauan tämä voi jatkua? – Presidentti Trumpille on kuitenkin vaikeaa antaa potkut

    7. 7

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    8. 8

      ”Osakas laittoi kätensä hameeni alle” – Juristialan naiset kertovat kourimisesta, vähättelystä sekä syrjinnästä, ja vaativat häirinnälle loppua

    9. 9

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    10. 10

      Maailmalla leviää ”sydäntäsärkevä” video nälkään sulalla maalla nääntyvästä jääkarhusta – National Geographicin kuvaaja kertoo itkeneensä kuvatessaan eläimen kärsimystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Suomalaismies otti kuvaa Schwarzenegger-seinämaalauksesta, kun tämä ilmestyikin paikalle – Kuva julkaistiin Redditissä, aiheutti raivoa ja lopulta Arska itse ilmestyi nettiin kertomaan, mistä on kyse

    11. Näytä lisää